Kuulumisia vuodelta 2012
 

                  30.12.12    Vielä sittenkin pari virallista tulosta tällä vuodelle. :) Matias ja Nelli kävivät eilen juoksemassa kaksi rataa Vantaan agikisoissa. Tasaista tulosta tahkoaa nyt tämä pari, joskin luokkanousu jäi tälläkin kertaa pienestä kiinni. Molemmilta radoilta vitonen, ja korjaamisesta johtuen hieman yliaikaa. Toisella radalla virhe sattui keppien sisään menossa ja toisella radalla Nelli juoksi ensin puomin ohi. Kaksi seitsemättä sijaa kuitenkin, koiria luokassa kuitenkin parikymmentä. :) 

                  28.12.12    Joulunpyhät on taas vietetty, ja myös kuusi on edelleen pystyssä - ja vieläpä ilman sitä aitaakin. ;-) Itse asiassa se ei sitten loppujen lopuksi kiinnostanut sen enempää kaksi- kuin nelijalkaisiakaan lapsia. Ainoastaan muutama alaoksilla ollut pallo on päätynyt Tuomaksen mukana lattialle, ja sieltä sitten tomerien isompien tonttujen avustuksella taas takaisin kuusenoksille. :)  Muutoinkin joulunpyhät ovat sujuneet kohtuullisen rauhallisesti. Jouluaattona tosin perhosia vatsassa taisi sitten yllättäen olla kuitenkin enemmän koirilla kuin lapsilla. Aikuiset koirat, ja odottivat joulupukkia ihan pistoksissaan! ...ja saivat sitten Netankin mukaan siihen vouhkaamiseen. Voi sitä riemua, kun Joulupukki sitten saapui, ja toi toki paketteja nelijalkaisillekin :) Siinä jäi muuten lapset kakkosiksi, kun kuukkerilauma riensi pukkia vastaan. ;-) No kun sitten oli paketit avattu, ja siististä olohuoneesta enää muisto vaan, niin rauhoittuivat lopulta nelijalkaisetkin joulupapereiden päälle pötkölleen. :)
 

                  25.12.12    Crab Apple's joulukoiria vuosimallia 2012 :)

                  20.12.12    Neljä yötä Jouluun on... Vielä viimeiset jouluvalmistelut, ja sitten on aika rauhoittua Joulun viettoon. ...Tai no kuka rauhoittuu, kuka ei. Veikkaan että meillä vietetään rauhallista joulua vasta ehkä sitten siinä vaiheessa kun on saatu kaikki lapset nukkumaan. :) Saapa nähdä myös, kuinka meillä tänä vuonna joulukuusen kanssa käy, kun talossa on nyt sekä melko haastavan ikäinen kaksijalkainen että nelijalkainen pentu... Kuusi on siis kyllä jo hankittuna, mutta kun vaan ei vielä kävis niin, että sille joutuu vielä aidankin rakentamaan... :P No suunnitelmissa se ei kyllä ole. :)

Hyvää Joulua kaikille ystäville, tuttaville, ja kotisivujamme seuraaville.  - Sekä tietysti rapsutuksia kaikille karvakorville :)
 

                  5.12.12    Vuoden viimeiset viralliset kisastartit taidettiin tehdä viime viikonloppuna, kun Kotkan agikisoissa starttasi lauantaina ykkösluokassa Heta, Nelli ja Tessa, sekä sunnuntaina kolmosissa Aapo. Tuloksia syntyi, ja yksi palkintosijakin tuli (Nelli ja Matias agiradalla hienosti kakkosina), mutta pientä harmitusta kuitenkin radoista jäi... Hetalla ja Nellillä oli taas kerran nollat enemmän kuin lähellä. Hetalle hyppyradalla pyörähdys putken pään ohi, ja siitä kielto. Tuloksena vitonen miinusajalla. Nellille puolestaan agiradalla jopa vähän kyseenalainen kontaktivirhe puomilta, ja sen seurauksena tuloksena myös vitonen miinusajalla. Tosi harmillista, sillä näin vuoden viimeisessä kisassa sen sertin ja luokkanousun olisin kyllä mieluusti Nellille ja Matiakselle suonut. No mutta näin se on joskus pienestä kiinni, ja olkoon muut mitä mieltä tahansa niin tuomari on aina oikeassa. Kuten sanottua, onhan niitä hylättyjä maaleja nähty jalkapallon MM-kisoissakin, vaikka se pallo ihan varmasti kävi maalissa... Näin mulle on siis kerrottu, älkää kuvitelkokaan, että seuraisin jalkapalloa ;-) Tessa puolestaan otti ja varasti molemmilta radoilta lähdöt, ja siinähän se pakka sitten sekosi jo heti alkumetreillä. Hyppyrata meni kuitenkin puhtaasti varsin pitkälle, kunnes sitten väärä putken pää toi hylyn. Ja hylyn jälkeen sitten vaan tultiinkin enää vähän harjoitellen maaliviivalle. :) Sunnuntaina Aapolle molemmilta radoilta hyvä tulos, mutta pieni virhe sattui molemmilla radoilla. Sijoitukset 30 koiran joukosta siis jossain siellä viidentoista paikkeilla. Päivitellään tarkemmat tulokset, kunhan tuloslistat järjestäjän sivuille ilmestyvät.

Myös videomateriaali kisoista kertyi lauantain ykkösluokkien osalta. Tässä paras suoritus kaikilta kolmelta: Nelli, Heta ja Tessa ...Ja nyt ei sitten muuta kuin kuono kohti ensi vuoden kisoja. :) 

               18.11.12    Miten onnistuu elämä kolmen pienen lapsen, joista yksi liikkuu lattioilla ryömimällä, ja viiden cockerspanielin kanssa? Noh, nähtävästi ihan hyvin. Koirat ja lapset luovivat mukavasti keskenään, ja kun on iso ruokapöytä niin sen alle mahtuu suurempikin määrä tassuja. Silti tilavassakin eteisessä tulee ahdasta, koska tokihan kaikkien viiden täytyy sillä yhdellä ja samalla neliöllä olla. :) Lisäksi pienimmäinen oli jo muutamaan otteeseen pakko pelastaa lattialta syliin, kun Netta ja Lilli päättivät ottaa sisällä pienet juoksuleikit... Summa summarum, vaikka kaikin puolin mukavasti juttuun tulevatkin, niin siitä huolimatta ihan kiva, ettei niitä vakituiseen ole näin montaa kotona. :) ...Ja siis vielähän tästä nyt puuttui kaksi. Vasta sitten olis ollut kaikki ne kasassa, joiden omistukseen on jotenkin itse sotkeutunut. ;) 

                  17.11.12    Lisää rästipäivityksiä... Hetan viimeisin pesue on kesän aikana viettänyt kahdetkin pentutreffit, mutta kuvagalleriat niistä ovat jääneet nettiin tekemättä. Pitäis aina heti ryhtyä toimeen, muuten ne vaan jää ja jää... No nyt on kuitenkin ensimmäisten treffien galleria netissä. Voidaan siis palata takaisin toukokuulle katselemaan kuinka pieniä ne silloin olivatkaan... :) Galleria löytyy pentueen omalta sivulta.

...No tosin ollaan me nyt vähän treenattukin. Kun näillä nurkilla ei nyt ollut tarjolla minkään valtakunnan penturyhmää agilityyn, niin otimme nyt sitten yhdessä Matiaksen kanssa omatoimitunnin hallilta. Matias treenaa siis toisella puolella Lilliä, ja oma tavoitteeni siellä toisella puolella olisi saada Netasta talven aikana telinevalmis. No koska Netan aivoituksista ei aina ennakolta voi tietää (se kun toimii välillä ihan puolalaisella käänteisellä logiikalla... ;-)) niin ensimmäisellä kerralla lähdettiin hallille asenteella, että mikään ei sitten yllätä... Mutta yllätti sitten ehkä vähän kuitenkin... nimittäin se kuinka nopea ja innokas oppilas se agilityn saralla on. :) Putkea ja keppejä sen kanssa oli toki treenailtu säännöllisen epäsäännöllisesti kesästä lähtien kotipihalla, ja pariin otteeseen oli käyty puomiinkin tekemässä tuttavuutta, mutta muutoin emme ole agilitytelineitä käyneet edes katselemassa. Aloitimme siis varovaisesti matalaakin matalammasta hypystä, ja harjoittelimme sitä sekä oikealta että vasemmalta puolelta. Sama juttu lyhyen putken kanssa. Netta tuntui kuitenkin enemmän kuin nopeasti pääsevän juonessa kiinni, joten pidensimme putkea ja lisäsimme toisen matalan hypyn. ...ja sitten vielä kolmannen ja neljännen. Lopulta lämpimästi pukeutunut kartturi oli juoksemisesta ihan läkähdyksissä, ja koira vaan heilutti vimmatusti häntää vaatien lisää.

Viime viikolla sitten jatkettiin, ja kartturikin oli nyt ymmärtänyt ettei homma ehkä menekään ihan seisoskeluksi ja maanitteluksi. Vähän siis vähemmän päälle... Ja kyllä meillä sitten olikin kivaa! Suorat putket vaihtuivat mutkaputkiksi, matalilla hypyillä kokeiltiin muutamia helppoja valsseja, takaa kiertoja, välistä vetoja ja jopa pari ihan onnistunutta takaa leikkaustakin. Olen suorastaan tyrmistynyt. Mulla on näköjään koira, joka katsoo, kääntyy ja kuuntelee, ja tekee sen kaiken vielä täydessä vauhdissa!! ...No siis muistetaan nyt kuitenkin, että sen enempää häiriötekijöitähän meillä ei siellä sitten kyllä ole, ja muutenkin mennään koko ajan sellaisella ilo irti -fiiliksellä, taskut täynnä juustoa. Ei me siis oikeasti vielä järin pitkällä tässä lajissa olla... ;-) Matalien hyppyjen ja putkien lisäksi sitten vielä vähän pujoteltiin, naksuteltiin alastulokontakteja, ja harjoiteltiin vähän uutena rengasta. Pois lähtiessämme Netta sitten vielä omatoimisesti pyyhkäisi S-kirjaimena olleeseen pitkään pikimustaan putkeen ihan fiiliksissään. Vähänkö olen ylpeä pienestä Netta-höntistäni. :)

No tänään sitten kolmas kerta toden sanoi... Edelleen enemmän kuin innokas koira, mutta korvat aikaisempia kertoja enemmän koristeena. Uutuuden viehätys oli siis jo kadonnut, ja hallissa oli jotain kerta kaikkiaan vastustamattomia hajuja, joihin nenä vei heti kun kartturin ote vähän herpaantui. Niinpä tänään keskityttiin lähinnä yksittäisiin esteisiin, naksuteltiin vähän puomin alastuloa, kokeiltiin keppejä myös verkoilla, ja opiskeltiin uutena muuria ja pussia.  hmm... täytyy jatkossa ryhtyä tekemään selkeämpiä suunnitelmia mitä tehdään, sillä koira selvästi ottaa heti omia vapauksiaan kun ohjaaja ryhtyy arpomaan että mitäs seuraavaksi... No mutta ei muuta kuin ensi viikolla taas uudet treenit. :) Alla muutama kuva tältä päivältä. Kuvat: Matias Leinonen

                29.10.12    Näyttelyviikonloppu takana... Lauantaina Seinäjoen KV-näyttelyssä ensidebyyttinsä kehässä teki Nellin lapsista Luca, jolle hienosti Junioriluokasta ERI 3 Onnittelut Lucan kotijoukoille! :) Lucan arvostelu löytyy täältä.

Sunnuntaina puolestaan suuntasimme pentunäyttelyyn Lahteen. Mukana näyttelyssä olivat Netta ja Jätkä. Lisäksi Heta osallistui Roosan kanssa Junior Handler -kilpailuun. Päivä oli pitkä ja kehät vähän myöhässä. Menestys ei kuitenkaan ollut yhtään hassumpi. :) Jätkälle ensimmäinen kehäesiintyminen, ja siitä KP ja VSP-pentu. Netta puolestaan oli nyt toista kertaa kehässä, ja oli toistamiseen ROP-pentu. Pentunäyttelyissä järjestetään myös ryhmäkilpailut, joten niitähän me sitten jäätiin odottelemaan. Netta esiintyi iloisesti ja tosi kauniisti, ja pääsimmekin ryhmässä kahdeksan parhaan joukkoon. Sen pidemmälle emme sitten enää päässeet, mutta kokemus sinänsä oli kyllä ihan hieno, ja ennen kaikkea hyvää kehäharjoitusta pentukoiralle. :) Arvostelut löytyvät koirien nimiä klikkaamalla. Roosalla ja Hetalle oli myöskin varsin menestyksekäs päivä. Tuloksena hienosti Junior Handler -kisassa toinen sija. Osallistujia sarjassa oli 13kpl! Tässä vähän kuvasatoa näyttelypäivästä... 

                24.10.12    Nämä kuvapäivitykset sopisivat kyllä paremmin vappuun, mutta menköön kun tuli niin hauskoja. :) Kaikki alkoi tänään aamupäivällä, kun tein lasten kanssa bussiretken torille ja kirjastoon. No näin vaalien alla oli torilla tarjolla lapsille myös ilmapalloja, ja niitähän piti sitten toki rattaisiin kiinnitettynä tuoda bussilla kotiin suorastaan iso nippu. *huoh* No päivällä niistä riitti toki iloa lapsille, ja illalla sitten nähtävästi myös Netalle. :)

Kun illalla tulin koirien kanssa iltalenkiltä, oli jo ensimmäinen pallo antanut sen verran periksi, ettei se enää jaksanut kohota kattoon saakka, vaan leijaili eteisessä jo melko matalalla. Kurapesun jälkeen Netta puolestaan paineli perinteisesti turkki märkänä pitkin eteisen mattoa ja siinä sitten samalla paukautti vahingossa hännällään ilmapalloa... Vau mikä pallo!, innostui Netta saman tien, ja siitäkös sitä huvia sitten riitti. Lopulta oli jo pakko ottaa kamera esille, ja ottaa muutama kuva pikkuneidin palloleikeistä. Pienestä se ilo on välillä kiinni. :)

                17.10.12    Pientä viilausta kotisivuille... Kotisivujen kokonaisvaltainen uudistaminen on ollut ajatuksissa jo pitkään, mutta niin isoon projektiin ei nyt ehkä kuitenkaan ole aikaa, ainakaan ihan lähitulevaisuudessa. Niinpä tässä onkin vähitellen hieman uudistettu nykyisten sivujen sisältöä, ja saatu niistä nyt myös ensimmäinen erä julkaistua.  mm. Kotijoukot -sivu on nyt uudistettu kokonaan, ja kaikki kotona asuvat sekä osa-omistuskoirat löytyvät nyt yhden "Koiramme"-linkin takaa. Noh, jokunen sivu on toki vielä myös työn alla... Julkaistaan niitä sitten sitä mukaa kun joskus valmistuvat. :) 

               13.10.12   Äiti ja tyttäret agilitaamassa... Kotkan agikisoissa starttasivat tänään niin Heta-äippä kuin sen tyttäret Nelli ja Tessa. "Kisasaaliina" kaikille kaikilta radoilta tulokset ja agiradalta vielä kaksi palkintopallisijaakin. :) Hetalle Medi 1 luokan voitto puhtaalla radalla, mutta harmittavaakin harmittavalla 0,10 sek. yliajalla. Tessalle samalta radalta toinen sija, niinikään puhtaalla radalla, mutta yliaikaa 0,41 sek. Kyllä oli siis enemmän kuin lähellä kaksi luva-tulosta... No mutta kuten kaikki lajia harrastaneet tietävät, se on usein niin kovin pienestä kiinni. Hienoja suorituksia siis kuitenkin. :) Heta onkin tehnyt varsin kivaa tasaista sarjaa Matiaksen kanssa jo useammassa kisassa, ja nyt löytyi myös Tessan ja Riitan yhteinen sävel siitä kumpi lukee karttaa. ;-) Huomenna sitten nähdään kuinka sama kartturi onnistuu Aapon kanssa kolmosluokassa.

              11.10.12   Terveystuloksia Kennelliitosta. Taavilla odotetusti lonkat A/A ja kyynärät puhtaat 0/0 Hienoa! Lonkkatuloksia onkin tälle vuodelle saatu mukavasti. Tänä vuonna kuvissa on käynyt jo 9 kasvattia, ja kaikista kuvausikäisistä kasvateista on tällä hetkellä 84% lonkkien osalta tutkittu. Kiitos kaikille lonkkatalkoisiin osallistuneille aktiivisuudesta. :) - Vielä tosin ehtii tällekin vuodelle. Haluaiskohan joku vielä kuvaamattomista olla se vuoden kymmenes? Siihen olisi nyt hyvät saumat. :) Mitähän porkkanaa tässä kohtaa nyt kannattaisi luvata, jotta joku innostuisi... :P

Silmäpeilausten suhteen tilanne on lähes yhtä hyvä kuin lonkkien kanssa, ja tällekin vuodelle on saatu kymmenkunta silmäpeilaustulosta. Osittain kyseessä on toki samat koirat, joilta on kuvattu lonkatkin. Myös kyynäriä on nyt lonkkakuvien yhteyksissä joiltakin kasvateista kuvattu, ja ne ovat ainakin tähän mennessä kaikilla kuvatuilla olleet puhtaat.

              7.10.12   Nelli ja Heta kisasivat tänään Matiaksen kanssa agikisoissa Kouvolassa. Hetalle hyppyradalta vitonen, ja kolmas sija. Oli kyllä luva taas enemmän kuin lähellä... Muuten puhdas rata miinus ajalla, mutta kepeillä rytmi meni jostain syystä sekaisin ja virhe toiseksi viimeisessä välissä. No näin se on usein pienestä kiinni... Agiradalta Heta sai sitten hylyn, jonka syy tosin oli itselleni varsin yllätyksellinen. Pussin jälkeen Heta kääntyi oikealle, vaikka Matias olikin ohjaamassa vasemmalla puolella. No siitä sitten pyörähti ympäri ja pinkoi Matiaksen perään oikeaan suuntaan niin, että siinä matkalla sitten hyppäsi pussin kankaan ylitse. Tästä hylky, koska liikkui pussikankaan yli, eikä kiertänyt sitä! Täytyy myöntää, että mulla on ilmeisesti aukko sääntötuntemuksessa, koska ei kyllä ole tullut mieleenkään, että tuollainenkin tilanne voidaan tulkita väärän esteen suorittamiseksi. No aina näköjään oppii jotain uutta... Nellille tänään puolestaan pari vähän puhditonta suoritusta. Koiruus on sen verran valeraskaana että se näkyy kyllä menossa. Molemmilta radoilta kymppi ja muutama sekunti yliaikaa. No tulos kuitenkin. Viikon päästä uusi yritys sitten Kotkan kisoissa. :) Marraskuun alussa Heta alkaa myös säännöllisesti agi-treenaamaan. :) Viimeisen vuoden ajanhan se on vaan käynyt kisaamassa, ja ollut siinä välissä mammalomallakin. Nyt kuitenkin olen ottanut sille talviharkkapaikan, vakaana aikomuksena ryhtyä käymään sen kanssa kerran viikossa treeneissä. No koira kyllä osaa, eri asia on osaako kartturi vuoden tauon jälkeen enää yhtikäs mitään... :)      

              5.10.12   Kuluneella viikolla terveystutkimuksissa on käynyt myös Taavi. Silmät olivat Ok (toisessa silmässä pari hentoa ripseä) ja lonkat näyttivät kaikin puolin hyviltä. Virallista lonkkalausuntoa odottelemme vielä Kennelliitosta.

              1.10.12   Tänään silmätarkastuksessa tarkastettiin kolmen koiruuden silmät. Nita kävi tarkastuksessa kuuden vuoden tauon jälkeen ja sai kaikin puolin puhtaat paperit. Iän tuomaa linssin tiivistymää ja verkkokalvon ohentumista oli jo havaittavissa, mutta mitään perinnölliseen viittaavaa ei silmistä siis nyt vanhemmallakaan iällä löytynyt. Lisäksi Nitan näkökyky tällä hetkellä pitäisi myös olla varsin hyvä. :) Lilli ja Late sen sijaan tarkistettiin nyt ensimmäisen kerran. Molempien silmät todettiin puhtaiksi perinnöllisten sairauksien suhteen, mutta luomissa oli molemmilla vähän huomautettavaa. Lillille avoimista alaluomista merkintä Makroblepharon ja Latelle toisen alaluomen sisäänpäin kiertymästä Entropion-merkintä. Latelta löytyi myös yksi ylimääräinen ripsi.

Kuvaterkkuja puolestaan on tullut sekä Joelta että Hillalta. Joe on tänä syksynä päässyt ensi kertaa sorsametsälle, ja osoittanut siellä varsin hyviä taipumuksia. :) Pienen harjoittelun jälkeen niin vesinoudot kuin veneestä hyppääminenkin alkoivat nuorelta koiralta sujua hienosti. Riistaan Joe on toki tutustunut jo aikaisemmin, ja tottelevaisuuskoulutuskin on jo hyvässä mallissa. Lämpimään riistaan tämä oli nyt kuitenkin Joen ensikosketus. Kunhan ikää tulee vielä vähän lisää ja taidot karttuvat, kehittyy Joesta varmasti vielä melkoisen taitava lintukoira. :) Kuvat: Kati Kostiainen

Hillalta puolestaan tuli kuvaterkkuja niin elokuun veneilyreissulta kuin kuluneen viikon sadonkorjuupuuhista. Luumukoira Hilla on pitänyt huolen siitä, että tänä vuonna koko luumusato on tullut hyödynnettyä. ...Ja maahan pudonneiden lisäksi poiminta on toki tehty myös alaoksilta. ;) Kuvaterveisistä löytyy myös kuva Hillan lempipaikasta - joka tietysti on sohvan käsinoja! Siinä on hyvä sekä venytellä raajoja että keskeiseltä paikalta seurailla tarttisko joku cockerspanielia avukseen... Ja ei kuulemma tarvi juuri apuja huhuilla kun Hilla kyllä varmasti osallistuu... ;) Kuvat: Jenni Mansikkamäki  

              24.9.12   Panun geenitestitulokset saapuivat tänään Laboklinilta. Odotetusti prcd-Pra Clear ja FN normaali :)

Viikonvaihteessa puolestaan mejäiltiin Pyhtään maastoissa. Vettä tuli enemmän kuin tarpeeksi, mikä oli kuin piste iin päälle, kaikkien koetta kohdanneiden vaikeuksien jälkeen. Kyseinen koe oli siis kesän aikana peräti neljästi perumisuhan alla, kun meistä riippumattomista syistä peruuntui vuoroin maastoja, majan varauksia ja tuomareita... Perjantaina ja lauantaina lisäksi selvisi, että kesän aikana harvennushakkuut olivat muutamilla jäljillä tehneet sellaista jälkeä, että osa jälkimaastoista oli suorastaan tosi heikkoja. Eilisiltana vedeltiin siis jälkikarttaan parinkin jäljen yli mustat ruksit. Ne eivät siis tulevaisuudessa enää ole jälkimaastoina. No kaikesta huolimatta koe saatiin kuin saatiinkin vietyä kunnialla läpi, eikä vaikeista olosuhteista huolimatta tehty edes pelkkiä nollatuloksia.

Omia kasvattejamme kokeessa oli peräti viisi kappaletta. Kiitos että olette niin aktiivisia. Se kannustaa meitä suunnittelemaan kokeita myös ensi vuodelle. :) Parhaiten eilen onnistui Tahvo (Coco Pops) jolle hienosti Voi 1 44p. Se olisi sitten enää yhtä vaille valio... :) Siskolikka Nellikin (White Chocolate) teki hienon suorituksen, ja tällä kertaa myös pysähtyi kaadolle, mutta katkokulmalla jatko ei kovasta yrittämisestä huolimatta löytynyt. Siitä siis hukka ja tulokseksi Voi 2 33p. Panu (Peter Pan) puolestaan selviytyi kaadolle saakka ilman hukkia, mutta maksimiaika ylittyi. Niinpä Panulle tulokseksi Voi 2 38p. Tessalla (Cranberry Fizz) ja Donnalla (Brownsugar Girl) puolestaan oli vähän heikompaa tuuria matkassa, ja molemmat sortuivat kolmen hukan edestä riistan jälkiin. Näin ollen tulokseksi molemmille Voi 0. No hyvää sadekelin treeniä siis kuitenkin. :) Arvostelut löytyvät koirien nimiä klikkailemalla...

Koepäivänä Juho ja Pihla olivat mummolassa hoidossa (ja Tuomas avusti sihteerin tehtävissä ;)) joten tällä kertaa myös omat koiruudet mahtuivat matkaan mukaan. Netta vietti päivän majalla, totutellen siellä koepäivään, kun taas Nita ja Heta pääsivät kumpikin purkamaan yhden Voi-jäljen. Vielä oli kuulemma taidot tallella. :) Nita oli itse asiassa jäljestänyt koko matkan erinomaisesti aivan jäljen päällä. Ilmeisesti siitä on tullut jo sen verran vanha, ettei se viitsi ohjaajaa sen enempää lenkittää. - Tai sitten se vaan halusi pois kaatosateesta nopeammin, ja päätti kulkea suorinta reittiä maaliin. Koirani tuntien, tämä lienee todennäköisempi vaihtoehto. *wirn* No mutta joo, kieltämättä kävi mielessä, että pitäisköhän sekin vielä joskus jäljelle viedä, kun kerran noin hyvin nyt kulkee. Toisaalta onhan tässä näitä nuorempiakin, eikä se mihinkään niitä ykkösiäkään enää tarvitse. :) 

             18.9.12   Rästipäivityksiä... Viimepäivien aikana sivuille on päivitetty puuttuneita koe- ja näyttelyarvosteluita. Haminan näyttelyn pari arvostelua tosin puuttuu edelleen, ne kun pitäisi ensin kiikuttaa jollekin saksankielentaitoiselle. :) Myös jokunen uusi kuva on tullut tulosten yhteyteen lisäiltyä. Tänään trimmin yhteydessä napattiin myös uusi 2v. kuva Latesta, ja samalla muistui, että totta tosiaan tällä pesueellahan oli juuri synttärit. Myöhästyneet onnittelut koko nelikolle; Mooses, Late, Hertta ja Hippu! 

                 9.9.12   Ei hassumpi viikonloppu... :) Tänään Porvoon näyttelyssä kauniissa aurinkoisessa säässä mukana kolme koiruutta. Netta ensimmäisessä näyttelyssään Rop-pentu (kolme pentua) Heta Käy Eri 1 ja Lilli Nuo Eri 1 SA PN 3 ja ensimmäinen Sert! Lisäksi Karoliina osallistui Netan isän, Waltterin kanssa JH-kisaan. Tuloksena 10-13 vuotiaiden sarjasta SM-osakilpailun 4. sija! Sarjassa oli paikalla 16 kilpailijaa, joten ei ollenkaan huono sijoitus :)

Eilen Agilitykisoissa Nellillä ja Hetalle molemmilla kaksi rataa. tuloksena toiselta radalta Hetalle hyvä hylky (joku ystävällinen kanssakilpailija oli kylvänyt radalla makkaraa, johon muuten täydellinen suoritus kuulemma kaatui) ja Nellille neljäs sija. Toisella radalla osat vaihtuivat, Nellille hylky (putken väärä pää) ja Hetalle toinen sija puhtaalla radalla mutta 10 sek. yliajalla. No palkinnoilla siis kuitenkin jälleen kerran... :) 

            7.9.12   Kenraaliharjoituksia... Kuluneella viikolla on kisailtu epävirallisesti niin agilityssa kuin näyttelykehässäkin. ...Tai siis kuka on kisaillut ja kuka ei. ;) Meiltä osallistujina ovat olleet vaan koirat. Ohjaajat niille on sitten lainattu Leinosen perheestä. :) Viime sunnuntaina Matias osallistui Nellin ja Hetan kanssa Agi-Kotkien epävirallisiin seuranmestaruuskisoihin. Hyppyradan ja agiradan yhteistuloksella Hetalle medien seuranmestaruushopeaa. Lisäksi Matiakselle palkinto parhaana junnuohjaajana. Hienoa :) Huomenna olisi sitten seuraavat viralliset kisat. Pidetään peukkuja että taidon lisäksi olisi myös sitä tuuria matkassa. :)

           1.9.12   Lisää hienoja tuloksia... :) Heta ja Nelli olivat tänään Matiaksen matkassa Nastolassa, kisaamassa agilityn nuorten SM-kisoissa. Eilen vielä reissua varten trimmattiin Nelli, se kun oli päässyt suorastaan jo vähän rehahtamaan epäsiistiksi, ja oli siis todellakin jo parturin tarpeessa. Siinä sitten vitsailtiin, että täytyyhän sitä nyt olla palkintopallikuvissa edustavana. ;-) No kannatti trimmata, Nelli nimittäin otti ja pokkasi vanhempien sarjassa medi 1 luokan voiton!! Tuloksena puhdas rata ja pari sekuntia miinusaikaa, joten tästä tuli nyt parille jo toinen LUVA!! Yksi vielä, niin Nelli siirtyy kisaamaan kakkosiin. Hetalle tulokseksi samaiselta radalta kymppi, ja reilu sekunti yliaikaa. Tällä tuloksella oltiin tänään neljänsiä. ...No sen siitä saa, Heta olikin jo vähän vanhassa trimmissä. Täytyy ensi kerralla valmistella se kisaan vähän paremmin... ;-) Kaikista luokkien kolme parasta jatkoivat sitten vielä epäviralliselle finaaliradalle, jossa mestaruudet ratkottiin kahdessa ikäryhmässä ja kolmessa säkäluokassa. Vanhempien (14-17v.) sarjassa Matiakselle ja Nellille hienosti medien neljäs sija. Palkintosijakaan ei ollut kaukana, mutta tämäkin tulos on kyllä enemmän kuin hieno ykkösluokan koiran kanssa. :)  Videolinkit: Nellin karsintarata, Hetan karsintarata (osittain) ja Nellin finaalirata - Kiitos Marjut! :)

           26.8.12   Hienoja tuloksia tänään Elimäen ja Pyhtään metsistä... :) Elimäellä taipumuskokeisiin osallistui tänään nuori neitimme Lilli, ja varsin nätistihän tuo taipui. :) Tuloksena siis SPA 1 Taippariarvostelu löytyy täältä.

Pyhtäällä mejäkokeessa puolestaan ahkeroi Hetan lapsista Donna. Tällä kertaa ei työtapaturmia sattunut, vaan maaliin päästiin ilman hukkia. Näin ollen Donnalle kolmas Voi 1 tulos, ja uusi Fi Jva!! :) Vaude Vau! Onnea Lasse ja Donna :) Koearvostelu löytyy täältä.

           23.8.12   Maunon lonkka- ja kyynärniveltulokset saapuvat Kennelliitosta. Lonkat B/A ja kyynärät puhtaat 0/0 :)

Viime viikonloppuna pyörähdimme Kouvolan näyttelyssä. Sää suosi, mutta siinä sitten olikin se näyttelyn suurin anti. :P Rotukehässä meiltä esiintyi vain Lilli, jolle junnuluokan EH, ei sijoitusta. Heta puolestaan oli matkassa mukana junnukisakoirana. Hienosti esiintyivät kehässä niin koira kuin handlerikin, mutta palkinnoille se ei nyt tällä kertaa riittänyt sen enempää piirinmestaruuskisassa kuin SM-osakilpailussakaan. Jälkimmäisessä pari pääsi vielä jatkoon ja kahdeksan parhaan joukkoon mutta putosi sitten ns. kalkkiviivoilla. No, paras osakilpailumenestys kuitenkin tähän mennessä. :) Alla muutama kuva junnukisasta. Lillin kuvia ja arvostelu löytyy puolestaan sen omalta sivulta.

           13.8.12   Viime perjantaina pihallamme oli taas vilinää ja vilskettä, kun viimeisin pentueemme kokoontui pentutreffeille. Treffiohjelmana oli tällä kertaa taipparitreenit, josta kaikki koiruudet suoriutuivatkin varsin hienosti. Parilla koiruudella uimista täytyy vielä saada vähän varmemmaksi mutta muutoin nelikko on valmiina osallistumaan taippareihin. Tänä vuonna ikä ei kuitenkaan vielä riitä, joten ensi vuonna sitten. :) Treenien jälkeen kotijoukoille tarjoiltiin lettuja, pentujen keskittyessä kuivattamaan turkkejaan juoksuleikkien merkeissä. Kiitos kaikille, että pääsitte paikalle. Pentueen sivuilta löytyy nyt myös tuore kuva kaikista muista paitsi Netasta. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä ja sitä rataa... Netasta tulee siis uusi kuva, kunhan joku joskus ehtii sitä ensin siistiä. :P Alla kuitenkin vähän päivän kuvasatoa.

           8.8.12   Päiväkirjapäivityskin pitkästä aikaa... Kesä on kulunut taas hujauksessa ja koneella istuminen on jäänyt melko vähäiseksi. Niinpä kotisivujen päivityksetkin ovat jääneet nyt lähinnä joidenkin uusien kuvien päivittämiseen. No kunhan syksy saapuu, niin jospa sitten saataisiin kaikki rästipäivityksetkin tehtyä... Tässä kuitenkin  pieni tuloskatsaus muutamalta viime päivältä. Sunnuntaina kasvateistamme mejä-kokeissa Luumäellä ja Orivedellä starttasivat sisarukset Tahvo ja Donna. Molemmille jäljen loppupuolella yksi kömmähdys, ja niinpä tulokseksi Voi 2. Tahvolle pisteitä 35 ja Donnalle 39. Toivotaan että seuraavalla kerralla olisi onni myötä, ja saataisiin taas molempien ykkösputki auki. :)

Eilen koiruuksiamme puolestaan nähtiin agilityssa Kotkan iltakisoissa, jossa radalla olivat äiti ja tytär - Heta ja Tessa. Heta lähti kisaamaan vähän kylmiltään, kun Nelli oli juoksujen takia estynyt. No kaksi treenikertaa ehdittiin kuitenkin Hetalle ja Matiakselle saada, ja niillä irtosi nyt hyppyradalta kymppi (kepeiltä) sekä vähän yliaikaa. Agiradalta matkalle tuli kolme kieltovirhettä, ja näin ollen hylky. Myös Tessan kohtaloksi koitui kaksi hylkyä kun se otti taas mukaan vähän ylimääräisiä esteitä. :) No mutta siis kuulemma varsin hyviä hylkyjä, joten ei muuta kuin kuono kohti uusia kisoja. Koira on nuori ja oppii koko ajan lisää. :) Huomenna pidämme sitten peukkuja Aapolle, joka starttaa iltakisoissa kolmosluokassa. 

Hilla puolestaan meinaa isona ryhtyä agilitykoiraksi... Opiskelu on jo hyvässä vauhdissa. :P Kuvat: Jenni Mansikkamäki

           15.7.12   Mitäs sitä vasta tulikaan todettua, että ei ole meillä koirat tarhaelämään luotuja... ;-) Koirien tylsä mökkielämä sai jatkoa, kun kotiväki tarttui mökillä tällä kertaa maalipensseliin ja käytti kaiken liikenevän ajan mökin maalaamiseen. Kolea ja tuulinen sää sai puolestaan koiruutemme vakuuttuneeksi siitä, että nyt riitti. Niinpä Heta otti ja kiipesi 80 cm korkean verkkoaidan yli! Oppivaisena otuksena se käytti verkkoaitaa kätevästi tikapuina ja kiipesi niitä pitkin terassille. Huomatkaa kuvista muiden himpun kateelliset ilmeet... Arvatkaapa vaan yrittivätkö ne temppua perässä, mutta eivät ainakaan vielä siinä onnistuneet. :P No Hetankin kohdalla tilanne kyllä tulee muuttumaan, kun terassille rakentuu tuohon ylityskohtaan kaide. ...Täytyy nyt sitten vaan toivoa, ettei se ryhdy harrastamaan samaa myös ilman terassitasannetta. Siinä tapauksessa menee meinaan korotukseen aita niin mökillä kuin kotonakin! ...Näin ne lähes veteraani-ikäisetkin koiruudet vielä ottavat ja oppivat uusia temppuja...*huoh*

           8.7.12   Mejäilyä ja lomailua... Viikko sitten Kimmo starttasi parin vuoden tauon jälkeen mejäkokeissa. Jälkiähän tuo on kyllä ollut ahkerasti tekemässä ja jokunen koekin on tullut järjestettyä. Koiran perässä kokeissa kulkemisesta on kuitenkin mennyt jo tovi aikaa. Nyt kuitenkin lähdettiin mielenkiinnosta katsomaan kuinka Panu Kimmon kanssa jäljestäisi. ...ja jäljestihän se ihan kivasti, tuloksena hukaton Voi 2 tulos. :) Ajoittain varsin mallikelpoista jäljestystä mutta sitten pariin otteeseen pitkään pyörimistä ihan hukan rajoilla. Panun arvostelu löytyy täältä.

Muutoin koiraharrasteista onkin vietetty sitten melkoisesti lomaa. Pihaprojektia on pukannut niin kotona kuin mökilläkin, joten koiruudet ovat sitten saaneet todellakin lähinnä tehdä mitä lystäävät... Nyt muutaman päivän mökkireissun aikana niitä tosin kävi oikeastaan jo suorastaan sääliksi, kun kenelläkään ei ollut niille sen suuremmin aikaa. Joutuivat raukat elelemään ihan tarhakoiran elämää, kun aamusta iltaan lurputtelivat koira-aitauksessa, päästen vain pariin otteeseen päivän aikana uimaan. No eivät nuo nyt toki kovin kärsiviltä vaikuttaneet, mutta tämän aamuinen märkä maasto sai kyllä jo Nitan vallitsevaa tilannetta äänekkäästi protestoimaan. ;) ...Totuuden nimissä täytyy kyllä todeta, että ei niistä  tarhakoiriksi taitaisi olla. Kyllä ne nyt muutaman päivän näinkin menevät, ja osaavat siis olla aitauksessa ihan asiallisesti ja hiljaa, mutta tiedän että pidemmän päälle alkaisi kyllä käydä yhden jos toisenkin hermoon tuo toimettomana oleminen... No mutta siis enhän minä tosin myöskään ole mitään tarhakoiria koskaan halunnut, joten sen suhteenhan tässä ei mitään ongelmaa olekaan. :)  Myös mökillä suurimmat projektit alkaisivat nyt olla valmiina, ja viimeisinkin ponnistus, mökin terassi, on enää lähinnä kaidepuita vaille. Koiruuksillekin on siis taas jatkossa mökillä luvassa vähän enemmän sekä aikaa että oleskelutilaa. :) ...Ja vaikka sitä aikaa nyt ei koirille suuremmin ollutkaan niin Netta sentään otti harppauksen kohti uimamaisterin titteliä. Tähän mennessä neiti on kastellut vain vatsakarvojaan, mutta nyt se kahlaili jo sujuvasti vedessä niskaa myöten ja uskalsi jo pariin otteeseen irrottaa myös tassunsa pohjasta. Kyllä siitä(kin) siis vielä uimari tulee. :)  

          20.6.12   Hipun lonkka- ja kyynärniveltulokset tulivat kennelliitosta. Lonkat A/A ja kyynärät puhtaat 0/0. Myös Lucan lonkkatulos saapui, ja sekin oli hienosti A/A :)

         18.6.12   Kuluneen viikon kuulumisia... Lauantaina teimme näyttelyreissun Kotkan näyttelyyn. Aurinko porotti ja kuivaakin kuivempi hiekkakenttä pöllysi enemmän kuin tarpeeksi. No eivät tainneet paikalle tulleet cockerspanielit juuri australialaisen tuomarin makuun olla. Jo Erit olivat kortilla Sa:sta nyt puhumattakaan... No niin oli meilläkin kaikki kolme mukana ollutta koiraa (Lilli, Heta ja Nelli) siis lauantaina EH:n arvoisia. :) Arvostelut tulevat, kunhan ensin löydetään sopiva apteekkari käsialaa tulkitsemaan :P ...No mutta siis noin pähkinän kuoressa Hetalla oli kaikin puolin hyvä pää, ja siihen ne kehut sitten kaikkien kolmen koiran osalta kutakuinkin loppuivatkin. :)

No se kauniilla päällä varustettu Heta sitten osallistui Karoliinan kanssa myös Junior Handler kisaan sekä lauantain helteessä että sunnuntain vesisateessa. ...Ja kyllä, se on kyllä oikeasti aivan  erinomaisen hieno junnukoirana. Koira, jonka mielestä lapset ovat maailmassa parasta mitä se tietää (siis heti ruuan jälkeen... ;-)) jaksaa lasten käsissä esiintyä häntä heiluen oli sää mikä hyvänsä, ja päivä kuinka pitkä tahansa. Pisteet kerättiin kotiin Kotkankin kisoissa. Lauantaina Heta ja Karoliina JH 4 ja sunnuntaina JH 1, sekä kokonaiskisan toinen sija. :) Alla muutama kuva lauantailta.

Viime torstaina puolestaan "näyttelyuran" avasivat sisarukset Netta ja Topi paikallisen match shown merkeissä. Molemmat esiintyivät kauniisti, vaikka yhtä aikaa kehässä sitten loppujen lopuksi olimmekin. Tästä parista sitten Netalle sininen ja pentujen toinen sija, Topille puolestaan punainen ja punaisten pentujen voitto. Bis-kehässä Topi sijoittui vielä upeasti toiseksi. Aika hieno alku sekä ensikertalaiselle koiralle että ensikertalaiselle handlerille. :) Aikuisissa koirissa kehässä kävivät myös Panu ja Anu, pokaten punaisen nauhan, mutta ei sitten enää sijoitusta.  

Isommalla porukalla nähtiin sitten Mejä-kokeissa Pyhtään Hirvikoskella. Kahden lisätuomarin ja lisämaastojen myötä koe laajenikin yllättäen puolta suuremmaksi kuin aluksi oli tarkoitus, joten mukaan mahtuivat nyt myös kaikki mukaan halunneet kasvatit. Ja niitähän riitti kokeessa tällä kertaa ihan seitsemän koiran verran. :) Lisäksi tuleva mejä-toivomme Netta oli koepäivänä majalla koeilmapiiriin tutustumassa. Riistaa oli maastoissa liikkeellä melkoisesti, ja siihen kompastui kokeessa tällä kertaa vähän yksi jos toinenkin. Koko kokeen tulostaso jäi siis harmillisen alhaiseksi, ja samasta epäonnesta kärsi myös moni omista kasvateistamme.

Kokeen avoimessa luokassa kasvateistamme jäljestivät Joe, pikku-Hertta sekä Aapo. Joelle mallikasta jäljestystä mutta kaksi sortumista paluujälkiin ja toinen kulma pitkäksi. Niinpä tulokseksi Avo 0. Nuori Hertta sortui myös paluujälkiin, ja ohjaaja itse halusi puhaltaa pelin poikki, ja keskeytti itse koesuorituksen. Tämän jälkeen jäljestys jatkui harjoitusmaisesti kaadolle saakka. Koepöytäkirjaan Hertalle siis tulokseksi Avo - Kolmas avoluokkalainen Aapo sen sijaan teki mallikkaan suorituksen ja suoriutui maaliin saakka ilman hukkia. Tuloksena Aapolle Avo 1 47p. Hienoa Aapo ja Jari!

Voittajaluokassa puolestaan starttasi neljä koiruutta; ensikertalaiset Panu ja Tessa, sekä jo vähän kokeneemmat koiruudet Nelli ja Tahvo. Panun kohdalla ensimmäisellä suoralla oli jotain, mikä sai koiran mielenkiinnon pois jäljestyksestä, ja niinpä se otti peräjälkeen kolme hukkaa. Tämän jälkeen jäljestys olikin sitten sujunut mallikkaasti kaadolle saakka. Erityisen iloisia olemme katkokulman mallikkaasta suorittamisesta (sitä kun ei juuri ole ehditty treenata...). Kehuja tuli myös hyvästä makauksien merkkaamisesta. Hieno jälkityö vaikkakin tällä kertaa lopputulos Voi 0. Siskolikka Tessa sortui myös heti ensimmäisellä suoralla johonkin toiseen hajuun, mutta otti siitä nyt lopulta kuitenkin vain yhden hukan. Tämän jälkeen päästiin maaliin saakka ilman eksymisiä, joten Tessalle ekasta voi-luokan kokeesta hienosti Voi 2 34p. Nelli puolestaan jäljesti hienosti aina neljännen osuuden loppupuolelle. n. 150m. ennen kaatoa se kuitenkin teki määrätietoisen poistumisen jäljeltä, josta hukka. Palautuksen jälkeen jatkettiin kaadolle, mutta se ryökäle otti ja käveli suoraan sorkasta yli! Nellin ongelma on ennenkin ollut, ettei sitä juurikaan sorkka siellä jäljen päässä voisi vähempää kiinnostaa, mutta ei se nyt aikaisemmin sentään ihan tätä ole tehnyt. *huokaus* No koska jäljestämätöntä jälkeä ei enää ollut jäljellä, ei koiraa myöskään voitu jäljelle enää palauttaa. Näin ollen ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin antaa koiralle tulos Voi 0. Velipoika Tahvo teki myös jäljellä hyvää työtä, kunnes loppupuolella todellinen Mr. Murphy puuttui peliin. Siipirikkoa näyttelevä koppelo alkoi houkutella koiraa. Ensimmäisellä kerralla kieltosana tehosi ja koira palasi työtehtäväänsä. Tämän jälkeen koppelo räpisteli uudestaan eteen, suoraan jäljen päälle, ja sitten mentiin eikä meinattu... Ylläri ylläri, hukkahan siitä oli pakko tuomita. No positiivista kuitenkin, että tämän episodin jälkeen Tahvo pystyi vielä jälkityötä jatkamaan ja teki sen varmaotteisesti loppuun saakka. Tulokseksi Tahvolle toisesta Voi-luokan kokeesta Voi 2 36p.

Kokonaisuudessaan tulostaso ei siis tällä kertaa päätä huimannut, mutta kun suorituksia pilkotaan palasiksi löytyy sieltä kuitenkin varsin hienoja osasuorituksia. Tästä on hyvä jatkaa kautta eteenpäin. :) ...Ja tuloksista viis, oli ennen kaikkea mukavaa saada teidät kaikki mukaan viettämään kanssamme yhteistä mejä-viikonloppua. Iso kiitos siitä teille kaikille! Kuten olemme kaikille asiaa kysyneille vastanneet, aktiiviset kasvatinomistajat ovat meille nyt tässä elämäntilanteessa ainut syy ja motivaatio, miksi tällekin vuodelle olemme kaksi mejä-koetta järjestettäväksi anoneet. Ilman teitä olisivat siis nämäkin kokeet jääneet anomatta, ja monelta muultakin siis koepaikka saamatta. Toivottavasti moni teistä pääsee mukaan myös syyskuussa ...lettumestaria kaivataan sinnekin, ja ilman lastenvahti-apua ei sihteerin hommatkaan nykyään oikein suju. :)  

        6.6.12 Joen lonkka- ja kyynärniveltulokset saapuivat Kennelliitosta. Kyynärät puhtaat 0/0 ja lonkat A/A :) Myös velipoika Luca on käynyt lonkkakuvissa. Kuvanneen eläinlääkärin mielestä lonkat näyttivät hyviltä, katsotaan mitä Kennelliitto asiasta sanoo. 

        3.6.12 Pitkästä aikaa luonnetestitulos... :) Muutama yritelmä koepaikoista tässä nyt tosin on aikaisemminkin ollut, mutta ne ovat kaatuneet aina siihen, että koirat ovat päässeet korkeintaan varasijoille. Tänään kuitenkin Veeti kävi luonnetestissä Kotkassa. Jospa vaikka syksyn aikana onnistuisi pari muutakin koiruutta vielä testipaikan saamaan... Veetin luonnetesti eteni pitkälti odotusten mukaisesti, ja lopputulos oli koiran näköinen +84 pistettä. Noin lyhyesti kuvailtuna testistä paljastui varsin vilkas ja ystävällistäkin ystävällisempi koiruus, jolla on erilaisten pelottavien asioiden kohtaamiseen enemmän halua kuin kykyä. :) No itse asiassa Veetistä kyllä paljastui rohkeampi kuin mitä ennakkoon odotimme, ja ehkä pieni yllätys oli, että se vaan paransi suoritustaan mitä pidemmälle testi eteni. Alussa kelkka oli Veetistä tosi pelottava, ja se tarvitsi jonkin verrankin apuja sen kohtaamiseen. Sen jälkeen kuitenkin edettiin osa-alueesta toiseen ihan reippaalla tahdilla ja tukevasti omin jaloin. Pimeässä huoneessa Veeti liikkui suorastaan varsin varmaotteisesti ja vapautuneesti. Siinä missä aluksi siis näytti silti, että koiralla vähän puntti tutisee, ei siitä testin lopussa näkynyt enää oikeastaan minkäänlaista merkkiä paineistumisesta. Ehkä myös ohjaaja jännitti aluksi enemmän ja rentoutui testin edetessä, jolloin koirakin teki samoin? Veetin arvostelu löytyy täältä. 

        29.5.12 Lisää terveystuloksia... Hippu on käynyt tänään terveystutkimuksissa. Lonkat ja kyynärät näyttivät hyviltä, mutta silmistä löytyi muutama ylimääräinen ripsi ja sen lisäksi valitettavasti kaihi. :( Toistaiseksi muodostumat ovat pienet  ja koira näkee hyvin. (molemmissa silmissä pieni juova, ja toisessa lisäksi yksi pieni piste) Tulevaisuutta on kuitenkin tässä vaiheessa vaikea ennustaa. Voi olla että tilanne säilyy ennallaan tai sitten se etenee. Sen vasta aika näyttää...

        28.5.12 Kävimme viime viikolla kuvauttamassa Lillin lonkat. Tänään tulivat tulokset Kennelliitosta. Toisen lonkan arvio putosi pykälällä eläinlääkärin arviosta ja virallinen tulos on nyt B/A.

       22.5.12 Viime sunnuntaina jatkettiin jäljestyksen parissa, kun jälkitreeneissä omista kasvateista olivat Mooses ja Joe, sekä "vierailevina tähtinä" Lilly ja Judy. Sorkat löytyivät metsästä, joten nyt ei sitten muuta kuin omatoimisesti treenailemaan. :)

Myös terveystuloksia on tullut Kennelliitosta. Rokin lonkkatulos saapui, tulos B/B   

        16.5.12 Hetan ensimmäinen pesue viettää tänään 4v. synttäreitä. Onnittelut ja rapsutukset Tahvolle, Veetille, Donnalle, Hertalle ja Nellille. :)

Maanantaina agilityn möllikisoissa puolestaan nähtiin palkintopalleilla useampikin koiruus. Veeti ja Amanda voittivat vitosella medi möllit, ja Aapo ja Riitta puolestaan puhtaalla radalla medi kisaavat. Lisäksi kisaavien kakkoseksi taituroivat vitosella Nelli ja Matias. :) Kisaavien radan aikana myös paparazzi oli paikalla, eli videota pukkasi jälleen. Kiitos Jaana! Täällä ovat nähtävissä Nellin ja Aapon hienot suoritukset. :) 

        14.5.12 Kuluneena viikonloppuna koirarintamalla käytiin sekä näyttelykehässä että nuuskuteltiin metsässä. :) Heta osallistui Haminan näyttelyn Junior-handler kisaan sekä lauantaina että sunnuntaina. Lauantaina Karoliinan kanssa tuli viides sija, sunnuntaina puolestaan Roosan kanssa hyvin mennyt kehäesiintyminen, mutta ei kuitenkaan tällä kertaa sijoitusta. Sunnuntain rotukehässä puolestaan esiintyivät Taavi (Jun Eri), Lilli (Jun Eri), Panu (Käy Eri/2) ja Nelli (Käy Eri/2) Erinomaisia koiria siis tällä kertaa kaikki neljä, mutta ei sen enempää sitten menestystä kenellekään. Arvostelut ja kuvia tulossa sivuille myöhemmin... :) Donna puolestaan avasi mejäkauden Pyhtäällä. Pariin otteeseen jäljestys vaihtui linnustukseen, joista Donnalle kaksi hukkaa, muuten mukavaa jäljestystä. Tällä kertaa siis tulokseksi Voi 3 23p. 

Meillä kotona puolestaan vietettiin sunnuntaina ristiäisiä. Pieni poikamme sai eilen kasteessa nimekseen Tuomas Eemil.  

        8.5.12  Nellin pennuista Joe kävi viime viikolla terveystutkimuksissa. Silmät olivat puhtaat (muutama ylimääräinen ripsi). Lonkkien ja kyynärnivelten suhteen odottelemme Kennelliiton lausuntoa.

        7.5.12  Agilitya ja mejäilyä oli vuorossa sunnuntaina. Agilityssa kolmosluokissa kisasivat Riitta ja Aapo. Kaksi rataa meni hylsyn puolelle, mutta yhdeltä radalta hienosti neljäs sija. Radalta vitonen ja sen lisäksi aikavirhettä +1,08 Tulos siis 6,08

Nelli puolestaan vaihtoi sunnuntaina lajia, ja matkusti Panun matkassa "jälkitoimituksena" mejäkokeisiin Luumäelle. Isäntä oli siis mennyt sinne jo lauantaina jäljentekoon, mutta Nelli ei kiireiltään vielä silloin joutanut mukaan. :) Vähän vitsailimme, että kun nyt sitten vaan koira ymmärtäis missä lajissa olis tarkoitus kerätä niitä nollia ja missä ei... No lahjattomat treenaa se tuli taas kerran todistettua. Nellille kevään ensimmäinen jälki, ja lopultakin myös se ensimmäinen voiluokan ykkönen! Pientä jännitysmomenttia Nelli tosin taas jäljellä tarjosi ohittamalla kaadon sujuvasti metrin päästä. (jostain syystä hirvensorkka jäljen päässä ei voisi Nelliä vähempää kiinnostaa, eikä se käsitä miksi sitä pitäisi jäädä haistelemaan...) No tällä kertaa se kuitenkin onneksi otti ja pysähtyi ennen tietä ja kehotuksesta palasi oma-aloitteisesti sorkalle. Tulos siis Voi 1 40p. Nelli on nyt tästä pesueesta kolmas koiruus jolla on jäljeltä tuloksena vähintään yksi Voi 1-tulos. Valiokisa siis tiivistyy, kuka ehtii ensin... ;-)

Nellin velipuoli Panu puolestaan oli eilen samoissa jälkikokeissa Avo-luokassa. Panulle toinen mejäkoe ja toinen Avo 1 tulos pistein 47!! Panu oli samalla myös avo-luokan paras koira. :) Toisen ykkösen myötä Panu siirtyi nyt voittajaluokkaan. Onnittelut! Panun koearvostelu löytyy täältä.

      2.5.12 Nellin pennut täyttävät tänään vuoden. Onnittelut ja rapsutukset viidelle veljekselle; Maunolle, Lucalle, Epulle, Taaville ja Joelle. Alla kuvaterkkuja Joelta. :)

     26.4.12 Viimeisimmät pentumme täyttivät tällä viikolla 12 viikkoa. Kaikilla lapsukaisilla elämä uusissa kodeissaan on lähtenyt mukavasti liikkeelle, ja yhtä jos toista on ehditty jo touhuta. Kotiin jäänyt Netta neitikin on kasvanut kovasti. - Tosin järkeä sillä ei korvien välissä ole kyllä vielä tippaakaan, vaan päinvastoin sen suusta löytyy päivä päivältä enemmän kaikkea luvatonta... Myös puutarhatöissä se on kovasti kunnostautunut. Pari myyränkoloa on jo melkoisesti laajennettu, liuta marjapensaita latvottu ja viimeksi eilen uhkasin tehdä siitä rukkaset, kun se taas kerran häntä suorana paineli pitkin pihaa kukkapenkistä ylös kaivamansa narsissit suussaan... *hmph* Minkähänlainen sähköpaimen pitäisi kukkapenkin ympärille virittää... No puutarhurin ja keräilijän vikaa on ollut myös Hilla-siskossakin. Takapihalla on jo komea monttu, johon voi sitten vaikka säilöä ne naapurin pihalta pöllityt kengät ;-) ...Kotiväki on siis päässyt jo aidanrakennuspuuhiin tekemään aidasta myös Hillan kestävää. ...Ja tokihan Hilla on auttanut myös rakennuspuuhissa. Suussa siirtyy näppärästi paikasta toiseen niin ruuvimeisseli kuin vasarakin. ;-)

Viime viikonloppuna kolme koiruutta kävi pyörähtämässä myös näyttelykehässä. Lauantaina kävimme Lillin kanssa Loviisassa, ja varsin mukavin tuloksin. Lillille SA, ja PN4 sijoitus. Sunnuntaina Kouvolan ryhmänäyttelyssä puolestaan nähtiin Taavi sekä Panu. Taaville hienosti ensimmäisestä näyttelystä Jun Eri 1 vaikka sekä koiraa että handleria taisikin vähän jännittää. :) Panulle puolestaan käyttöluokasta T varsin mielenkiintoisella arvostelulla. Panun suuri koko ei ilmeisesti niinkään ollut arvosanan syynä vaan koiralle mm. oli yhtäkkiä kehittynyt jostain kapea alaleuka ja ongelmia alakulmureiden kanssa ?! Rehellisesti sanottuna ei kyllä ole käynyt edes mielessä, että Panun purennassa voisi olla minkäänlaista huomautettavaa, mutta aina sitä näköjään oppii jotain uutta ;-) Lisäksi koira oli tuomarin mielestä myös värivirheellinen, eli liian valkoinen. Että näin tällä kertaa. :) Alla muutama kuva Hillasta, sekä 2v. kuva Roki-pojasta :) 

     20.4.12  Hetan toinen pesue täyttää tänään 2 vuotta! Onnittelut viidelle veljekselle: Panulle, Toffelle, Rokille, Touholle ja Mikille, sekä porukan ainoalle tytölle Tessalle :)

Tästä porukasta Roki on eilen käynyt terveystutkimuksissa. Silmät olivat puhtaat (toisessa silmässä joko puuttuva kyynelaukko tai sitten kyynelaukko tukossa, muutoin ok.) Lonkkien suhteen puolestaan odottelemme Kennelliiton lausuntoa. :)

Alkuviikosta Nelli ja Matias puolestaan jatkoivat agilityuraansa Kotkan iltakisoissa. Hyppyradalta tuloksena hylky, mutta agiradalla pari pääsi palkintopallille, sijoittuessaan kisassa kolmanneksi. Hienoa! :)  

    7.4.12  Kuulumisia... Viimeinen pari kuukautta on taas mennyt melko tiiviisti pentujen kasvuun liittyvissä kuulumisissa. Moni onkin jo ehtinyt kysellä mm. mitä Nitalle näin pari kuukautta leikkauksen jälkeen kuuluu. No Nitalle kuuluu hyvää. Se on yllättävän nopeasti saanut itsensä jo kohtalaiseen kuntoon. Siinä missä se leikkauksen jälkeen oli pelkkää luuta ja nahkaa, kulki selkä hieman köyryssä ja liikkui takaa kinnerahtaasti, on tänä päivänä koira jo ihan eri näköinen. :) Yllättävän nopeasti se on saanut vähän massa ja lihasta, jonka myötä myös liikkuminen on muuttunut ja ihan kohtuullisen hyväksi. Kymmenen kilometrin lenkki taittuu jo Nitalta ihan mallikkaasti, eikä se suuremmin väsynyt edes kylpyläreissun puolen tunnin uimisestakaan. Kunhan tässä nyt vielä uimakelit luonnonvesissä koittaisivat, niin voitaisiin ryhtyä lihaskuntoa uimisella hakemaan. :) Noin muutoin Nita on hurjasti piristynyt, ja muuttunut leikkauksen jälkeen leikkisäksi. Se kantelee ja heittelee taas leluja ihan omineen ja pelaa kotona myös pennun kanssa. Oikeastaan ainut asia missä leikkauksen jäljet vielä näkyvät on koristekarvojen puuttuminen. Vatsakarvat ovat aika olemattomat, ja osittain turkin laatu on suorastaan aika karsea. No jospa se tuosta nyt kuitenkin saataisiin vielä kuosiinsa. Kovasti kun ainakin vielä suunnittelen sitä syksyllä näyttelyihin vieväni... :)

Noin muutoinkin koira-arki alkaa meillä muuttua taas arjeksi, kun penturuljanssi on taas tältä kertaa ohitse. Tai no, onhan meillä nyt lauma tosin kasvanut yhdellä, joka ei suinkaan ole vielä kovin järkevä, saati sisäsiisti... Hetan lapsista Netta-neiti jäi siis suunnitellusti kotiin lauman jatkoksi. Aika näyttää mitä siitä kasvaa, jos ei muuta niin onhan se ihan söpö. :) Jonkin sortin harrastuskoira ja Kimmolle uusi metsästyspuudelihan siitä olisi ajatus koulia, katsotaan nyt sitten mihin aika ja rahkeet riittävät. Ensimmäinen riistanouto on kuitenkin jo nähty, kun neiti täysin omatoimisesti etsi ja nouti meille hieman kohmeisen päästäisen. :P No, istumista, maahanmenoa, luoksetuloa sekä pysähtymistä on jo vähän treenailtu. Agilityn harrastaminen puolestaan aloitettiin tänään, kun kaivoin varastosta esiin. lasten leikkiputken. Arvata saattaa, että siellä putkessa oli sitten vuorotellen niin koirat kuin lapsetkin... ;-) Kaikkein eniten Netta kuitenkin vielä aktivoi ihan itse itseään. Tänään se löysi pihaltamme lasten hiekkalaatikon... *huokaus* Arvatenkin se jatkossa myllää siellä päivittäin jos vain silmä välttää.
 

    5.4.12  Mooseksen ja Hertan terveystulokset saapuivat Kennelliitosta. Tulokset olivat odotetunlaiset; Mooseksella lonkat A/A ja Hertalla B/B. Kyynärnivelet molemmilla puhtaat 0/0. Hienoa :)

    1.4.12  Tämän vuoden koirakylpylätreffit on nyt vietetty. Kiitos kaikille mukana olleille kivasta treffipäivästä. :) ...Ja kyllä, myös sitä keksitarjoilua koirille oli tänäkin vuonna, mutta joku huonomuistinen vaan muisti asian siinä vaiheessa, kun jo osa koiruuksista oli ehtinyt lähteä kotimatkalle. Noh, kevään aikana herkkuja on siis jaossa trimmausten jälkeen, niin pitkään kun niitä riittää... Kuvia sentään muistettiin ottaa ja ihan reilusti. :) Päivän kuvasatoa voi käydä tutkailemassa täältä.

    29.3.12  Pesä tyhjenee... Pennut täyttivät tiistaina kahdeksan viikkoa, ja sen myötä pojat lähtivät jo omiin uusiin koteihinsa. Molemmilla myös alku uudessa kodissa on lähtenyt liikkeelle varsin mallikkaasti. Tytöt sen sijaan viettävät vielä yhteiseloa meillä kotona lauantaihan saakka. Pentuaitaus on kuitenkin jo purettu, ja tytöt ovat saaneet kodinhoitohuoneen omaksi tilakseen. Pihalla ulkoilemisen lisäksi niiden kanssa on nyt päivittäin liikuttu myös etupihan puolella ja kotikadulla. Vaikka rauhallisen, päättyvän tien päässä asummekin niin olemme kuitenkin ehtineet nähdä jo mm. polkupyöriä, jalankulkijoita, mopon, naapurin kissan jne. Siitä se ympäristöoppi alkaa. :) Lisäksi tytöt ovat harjoitelleet ulkoilua pannan kanssa, ja tänään illan ohjelmassa oli luoksetuloja ja istumisharjoituksia. Molemmat osoittautuivat varsin nopeiksi oppijoiksi, kun hoksasivat että taskustani löytyi vastustamattomia herkkuja... :)     
 

      21.3.12  Pennut täyttivät eilen seitsemän viikkoa, ja oli taas pentutestauksen aika. Mitään sen suurempia yllätyksiä testi ei tälläkään kertaa tuonut tullessaan, ja kaikki pennut suoriutuivat pentutestistä varsin reippaasti ja mallikkaasti. On kuitenkin joka kerta yhtä mielenkiintoista nähdä kuinka hyvin omat ajatukset sopivat yksiin pentutestin tulosten kanssa. ...Ja koska aika kuitenkin aina kultaa muistot, niin on hyvä että asiat on kirjattu kaikista paperille, joihin voi tarvittaessa monenkin vuoden päästä palata. Kiitos Jaana ajastasi tulla pentutesti meille tekemään. :)

Tänään oli vuorossa sitten sirutus ja eläinlääkärintarkastus, jossa kaikki pennut todettiin reippaiksi ja terveiksi cockerspanielin aluiksi.  Autossa eläinlääkäriin ja takaisin ipanat matkustivat varsin mallikkaasti ja eläinlääkärillekin vaan heilutettiin kovasti häntää. Myöskään sirun laittaminen ei juuri näitä kavereita puristellut. Varsin paksunahkaisia kavereita siis koko sakki. :) Nyt sitten odottelemme enää rekisteröinnin valmistumista Kennelliitosta.

      19.3.12  Sisarukset Mooses ja pikku-Hertta kävivät tänään terveystutkimuksissa. Silmät molemmilla kaikin puolin puhtaat, ja kyynärät ja lonkat näyttivät varsin hyviltä. Jäämme odottamaan mitä Kennelliitto asiasta sanoo. :)

Kuvaterveisiä puolestaan on tullut Donnalta, pikku-Hertalta ja Lucalta. Donnan ja Hertan yhteiselo on sujunut hyvin ja Hertta onkin viime kuukausina saanut mukavasti sekä itseluottamusta että lihaskuntoa. Hyvä harrastuskaveri siitä siis vielä tulee. :) Luca puolestaan alkaa pikkuhiljaa kasvaa aikuisen mittoihin. Nuori mies on kaikin puoli osoittautunut mukavan lupsakaksi koiruudeksi, joka ei turhista hötkyile.  Hienoa. :)

      13.3.12  Hip hip Hurraa, Nita tänään 10 vuotta! Siinä missä vielä kuukausi sitten Nitan kymppisynttäreiden näkeminen vaikutti enemmän kuin epävarmalta, on mummokoira tänään synttäripäivänään kuitenkin varsin hyvässä kunnossa. Mieli on virkeä, ja kunto kohenee pikkuhiljaa. Toivottavasti siis yhteisiä terveitä vuosia on vielä useampia edessä. :)

      12.3.12  Nelli ja Matias korkkasivat eilen viralliset kisat agilityssa. :) Kaksi starttia, kaksi neljättä sijaa - ei hassummin :-) Agilityradalta virhe kepeiltä ja yksi rima alas, tuloksena siis 10. hyppyradalta virhe kepeiltä ja muutama sekunti yliaikaa. Tuloksena 9,19. Nyt ei muuta kuin kuono kohti uusia kisoja... :)

      8.3.12  Kevätaurinko paistoi tänään takapihan terassille lämpimästi. Lämpömittari näytti suojaisalla terassilla +15 astetta, joten uskaltauduimme pentujen kanssa hetkeksi haistelemaan ulkoilmaa. :) Myös sisätiloissa pennut tekivät tänään uusia aluevaltauksia. Pentuaitauksen siivoaminen on siis nykyään jo paljon helpompaa, kun ensin poistaa sieltä pennut. ;) - Näin säästyy monilta varpaisiin ja puntteihin kohdistuvilta naskalihampaiden hyökkäyksiltä. Lapsukaiset ovat siis tänään jo pariin otteeseen telmiä koko takkahuoneen alueella, ja se se vasta hauskaa onkin ollut. :) Jos kylmä ulkoilma niitä vähän jännitti niin sisätila otettiin kyllä saman tien haltuun. Koirien lelukorista löytyi monta uutta kivaa lelua, ja myös Pihla-neidin pienet Aino-tossut päätyivät pienten tohvelinnoutajien hampaisiin. :) Heta puolestaan väsymättömästi leikitti jälkikasvuaan, ja kävipä Nita-mummokin lapsenlapsiaan ihmettelemässä. Lopulta koko porukka nukahti kuka minnekin, ja oli aika kerätä lapsukaiset omaan aitaukseensa nukkumaan. :)

      6.3.12  Lilli täyttää tänään vuoden. :) Näinköhän tässä olisi nyt virstanpylväs, josta aikuistuminen alkaisi... :P

Pennut puolestaan ovat nyt viisiviikkoisia. Siis suorastaan pennut parhaimmillaan. :) Tästä pari viikkoa eteenpäin niin ovat jo melkoisia riiviöitä. Ihan viimepäivinä ne ovat selvästi alkaneet leikkiä ja touhuta enemmän, ja jo vähän pidempiä aikoja. Myös Heta leikittää niitä päivittäin kellahtamalla keskelle pentuaitausta ja antamalla niiden kiipeillä päällään. Siinä samassa vähän sitten jo kuonolla pyöritellään lapsukaisia kyljelleen ja selälleen... :) Voi nyt jos olisi kesäaika niin pentuset pääsisivät jo kirmailemaan pihalle. Nyt täytyy kuitenkin vielä malttaa odotella, ja toivoa että ensi viikollakin yhtä kauniit ja aurinkoiset kevätsäät jatkuvat.
 

      29.2.12  Nelli ja Matias starttasivat eilen agilityn möllikisoissa, ja kävivät nappaamassa medien mölliradan voiton hienolla nollatuloksella. :) Reilun parin viikon päästä olisi sitten Nellin ensimmäisen virallisen kisastartin vuoro Kotkan kisoissa.

Lilli puolestaan täyttää viikon päästä vuoden. Eilen vähän otettiin ja siistittiin neidin karvapehkoa, ja samalla napsittiin siitä vähän uusia valokuvia. Alla pari tuoretta kuvaa pikkuneidistä.
 

Pennut puolestaan saivat pari päivää sitten lisää tilaa ympärilleen, kun takkahuoneesta rajattiin niille pesämökillä varustettu oma aitaus. Ensimmäisenä iltana muutto uusiin tiloihin aiheutti pientä piippausta, mutta jo heti ensimmäisenä yönä pesämökissä vedettiin sikeästi unta. :) Vaikka pentuaitauksessa on edelleen pääsääntöisesti varsin hiljaista ja rauhallista (ovat kyllä varmaan meidän tähänastisimmista pennuista kaikkein hiljaisimpia, tai sitten vaan kuvittelen...) niin motorisesti pennut ovat kyllä kehittyneet parissa päivässä taas aivan valtavasti. Ne pysyvät nyt jo topakasti jaloillaan, niivittävät toinen toisiaan, ja tietävät jo mitä leluilla tehdään. Heta-äippä valvoo jälkikasvuaan lähinnä aitauksen portin ulkopuolella, sen verran terävät naskalihampaat ovat lapsukaisten suuhun jo puhjenneet. Toki Heta pentuja vielä imettää, mutta selvästi se alkaa olla jo sitä mieltä, että pikkuhiljaa alkaisi jo riittää, ennen kuin ihan elävältä syövät... 

      26.2.12  Tunnelmia ja kuulumisia pentulaatikosta. Kuvat puhukoon puolestaan... :)

      25.2.12  Eilisistä tunnelmista iloisempiin... Tänään 7v. synttäreitään viettää Nitan ensimmäinen pesue. Hetan lisäksi synttäreitä siis juhlivat myös Aapo, Pami, Pyry ja Sissi. Rapsutukset kaikille. :)

Nita puolestaan sai jo tikit pois ja antibioottikuurin päätökseen. Haava on parantunut hyvin, ja koiruus on kaikin puoli saanut takaisin pirteyden ja elämänilonsa. Nyt sitten seuraavaksi alamme kohentamaan sitä kuntoa ja kasvattelemaan koristekarvoja. :)

...Ja pentulaatikkoon kuuluu myös hyvää. Jäljellä oleva nelikko kasvaa kohisten, ja syö jo reippain ottein myös kiinteää ruokaa. No pöytätavoissa on vielä hieman harjoittelemista, ;) eli melkoisia rasvaturkkeja ne ovat aina ruokailun jälkeen. Maailma pentulaatikon ulkopuolella on myös selvästi alkanut pentuja kiinnostamaan. Viimeistään lähipäivinä on siis taas aika antaa lapsille lisää tilaa.
 

      24.2.12  Yksi pentu vähemmän... :( Loputtomasti ei voi auttaa eteenpäin, vaan jossain kohtaa on annettava luonnon hoitaa asiat parhaaksi katsomallaan tavalla. Pienestä liver roan pennusta tuli tänään alkuillasta tähti taivaan kannelle. Yrityksistä huolimatta se ei vaan lähtenyt enää kasvamaan. Jotain oli siis pielessä, ja luonto tiesi asian meitä paremmin. Aamulla kaikki näytti vielä lupaavalta, mutta päivän mittaan pennulle alkoi ilmestyä lieviä hermostollisia oireita. Lopulta vähän ennen viittä se nukkui lämpimän viltin alla itse pois. Suru on toki suuri, mutta päivästä toiseen jatkuva huoli on ehkä vieläkin kuluttavampaa. Hyvä siis sinänsä näin, että saimme asian lopulta päätökseen, vaikka se ei toki toivotunlainen ollutkaan...   

      21.2.12  Pennuilla ikää nyt kolme viikkoa. Pienen taistelijamme tilanne on ennallaan, aika näyttää kuinka sen käy... Paino sillä on toistaiseksi jämähtänyt paikoilleen, vaikka se muutoin tuntuu voivan ihan hyvin. No aika voimatonhan se toki on, eikä jaksa sisarusten tavoin leikkiä ja touhuta, mutta pysyy kuitenkin jaloillaan, ja on sinänsä porukoissa mukana. No koska tämän yhden tytön tilanne nyt on mikä on, niin tällä hetkellä omaa kotia etsii vain yksi urospentu.

Loppu neljän kopla sen sijaan on kasvanut kohisten, ja harjoittelee jo kovasti mm. paperille pissimistä. Ajoittain pentulaatikosta kuuluu myös pientä kimeää haukuntaa, kun pupsit koettavat saada toisiaan leikkimään. Laatikon reunaa maistellaan ja kavereita kiskotaan korvista... Kovin pitkään nämä leikkihetket eivät kuitenkaan vielä kestä, vaan jo muutaman minuutin touhuamisen jälkeen uni valtaa pentulaatikon... :)

       20.2.12  Pieni taistelija... Juuri kun alkoi näyttää siltä, että koirien kanssa suurimmat huolet olisivat ainakin hetkeksi ohi, pieni liver roan tyttö lakkasi kasvamasta. Lisäksi viikonlopun saapuessa (kuinkas muutenkaan...) sen vatsa muuttui pinkeäksi kuin pallo. Ummetusta? Parafiiniöljykuuri auttoi ja ei auttanut... Suoli toimi, mutta vatsa oli edelleen pingottunut ja pienen pennun voimat alkoivat käydä vähiin. Päivystävä eläinlääkäri oli, kuinkas muutenkaan, reilun tunnin ajomatkan päässä Lapinjärvellä ja lunta tuli taivaan täydeltä. Näinkö tässä olisi enää mitään tehtävissä, kannattaisiko lähteä ajamaan...? Lopulta päädyimme siihen, että saimme reseptin nestemäisestä antibiootista apteekkiin. Kokeillaan, ei se ota jos ei annakaan... Illan pieni neiti nukkui fleecepusakan alla sohvalla kainalossani ja olin kyllä melko varma, ettei se aamuun selviäisi. Vaativa haukku ja kaksi nappisilmää yhden jälkeen yöllä pentulaatikossa oli siis suorastaan yllätys. Antibiootti näyttäisi siis purevan... No yö on sitten taas kerran pitkälti valvottu. Nyt aamulla kävimme vielä eläinlääkärissä hakemassa pennulle nesteytystä, antibioottia pistoksena sekä kipulääkettä. Mitään poikkeavaa pennusta ei eläinlääkäri löytänyt - tosin täytyy muistaa, että näin pientä on vielä melko vaikea tutkiakaan. Vatsa tuntuu nyt kuitenkin normaalilta ja sydän löi niin kuin pitää. Taistelu ei vielä ole ohi, mutta toivomme, että pieni jaksaa sinnitellä. Toivotaan parasta...
 

       16.2.12  Hmm... näyttää siltä, että orange roan narttupentu ei taidakaan olla orange roan... Siinä missä velipoikien nenät ja tassunpohjat ovat muuttuneet tummiksi, on tämän tytön nenä ja tassunpohjat maksan väriset. Myös väriläntit ovat koko ajan olleet aika vaalean sävyisiä. Ajatus siitä, että näinkö se kuitenkin olisi ihan aito lemon roan kävi jo mielessä aikaisemmin mutta vasta eilisiltana tuli sitten asiaa tarkemmin tutkittua. Koiranetissähän meillä siis löytyy pitkä liuta lemon roaneita, joista suurin osa taitaa kyllä oikeasti olla jotain ihan muuta... Pelkkä vaaleahko turkin sävy ei siis vielä täytä värin kriteerejä. Aito lemon roan koostuu siis geneettisesti kahdesta resessiivisestä väristä. Sillä tulee olla siis sekä lokus maksanvärille (bb) että punaiselle (ee) jotka yhdessä vaalentavat värin punaisesta lemoniksi. Jotta koira puolestaan olisi ilmiasultaan maksan värinen yhdistelmän täytyy olla joko bb Ee (kantaa punaista) tai bb EE (ei kanna punaista). Tosi mielenkiintoista... Tarkemmin cockerin värien periytymistä voi ihmetellä esim. täällä.

No kaiken tutkailemisen ja laskemisen jälkeen tulimme siis siihen lopputulokseen, että tuo lemon roanin määritelmän (bb ee) toteutuminen tässä tapauksessa on kyllä aivan mahdollinen. Sinänsä vaan tosi hassua, että jos nyt nuo liver roanit olivat todellinen yllätys niin lemon roanin sattuminen samaan porukkaan on kyllä laskennallisesti vieläkin epätodennäköisempää. No tosi jännä nähdä kuinka vaalean sävyinen siitä lopulta kasvaa. Nenä tällä neidillä siis kuitenkin jää ruskeaksi, ja myös silmät saattavat jäädä sävyltään vaaleammiksi.    

       15.2.12  Reilu vuorokausi leikkauksen jälkeen Nitan tilanne näyttää edelleen hyvältä. :) Tänään se on vielä saanut suonensisäisesti antibioottia ja nestehoitoa, ja veriarvoja on seurattu. Kaikki vaikuttaisi kuitenkin olevan kunnossa, ja Nita itse on olosuhteisiin nähden varsin virkeän oloinen. Kyllähän tässä tosin on melkoisen pitkä matka siihen, että se on samassa kunnossa kuin loppusyksystä, mutta jospa ne lihakset sieltä pikkuhiljaa saataisiin sille takaisin rakennettua. Tässähän meitä nyt sitten on enemmänkin rapakunnossa olevia keväällä kuntoa kohentamassa. :)

Pentulaatikossa pennut ovat yksi toisensa jälkeen avanneet silmänsä, ja pyrkivät kovasti jo jaloilleen. Vielä ei kukaan ole tullut välilaidan yli, mutta useampikin nenänpää on jo laitaa tavoitellut. Reviirin laajentamiselle taitaa siis pian olla tilausta. Alla olevissa kuvissa lapsukaiset 15vrk. ikäisinä.
 

       14.2.12  Nita on tänään leikattu... Kasvain osoittautui suureksi, kuten ennakkoon oli arveltukin (painoa 800g.) mutta kuitenkin yhtenäiseksi möykyksi. ...Ja vaikka syksyn tähystyksessä muuta epäiltiinkin, niin kyllähän se nyt sitten oli kuitenkin kiinni aivan kohdun kaulalla. Näin ollen koko kasvain saatiin poistettua samalla kun otettiin pois kohtu ja munasarjat. Jälkiviisaus on parasta viisautta, mutta vähän kyllä harmittaa, että syksyllä diagnoosi meni niin pieleen... No inhimillisiä erehdyksiä sattuu, sille ei kai vaan voi mitään. Nyt vaan sen seurauksena Nitan kunto ehti mennä jo melkoisesti alaspäin, ja tokihan tästä nyt tuli aika tavalla ylimääräisiä kustannuksiakin... No joka tapauksessa tällä hetkellä Nita nukkuu rauhallisesti kodinhoitohuoneessa pois lääketokkuraansa, ja huomenna olisi edessä vielä jälkihoitoa nesteytyksen ja verikokeiden muodossa. Leikkaus siis onnistui hyvin, nyt vielä toivomme että toipuminen lähtee käyntiin yhtä hyvin.

Uusia kuvia pennuista puolestaan on luvassa, kunhan jaksetaan... Vähän on ollut tänään siis rankka päivä...

       13.2.12  Pentulaatikossa edelleen hiljaista ja rauhallista. Varsin tyytyväistä sakkia siis koko porukka. :) Eilen huomasin, että ensimmäisillä oli jo silmät raollaan, ja tänään jo jokainen lapsukaisista vähintään vähän luomiraoistaan kurkisteli. No eihän ne toki vielä varsinaisesti juuri mitään näe, mutta ilme muuttuu jo kummasti. :)

Mooses kävi eilen pyörähtämässä näyttelykehässä Lohjalla. Menestystä ei tällä kertaa kuitenkaan juuri tullut, kun norjalainen tuomari takertui Mooseksen yhden etuhampaan vinoon purentaan. No tulokseksi kuitenkin junnuluokan H, ja ennen kaikkea kehäkokemusta niin koiralle kuin handlerillekin. :) Mooseksen arvostelu löytyy täältä.

Nitan tilanne puolestaan askarruttaa meitä taas kovasti. :( Juoksuista on nyt toki selvitty, ja koiruus oli juoksujen loppuessa suorastaan varsin hyvässä kunnossa. Huonoksi onneksemme eläinlääkäri, jonka se oli määrä leikata otti ja lähti kuitenkin juuri nyt tässä saumassa kahden viikon etelän lomalle. Leikkausajan saimme siis vasta kuun loppuun. Nyt viikonloppuna Nitalla oli kuitenkin selvästi pari huonompaa päivää, ja samalla se on minusta alkanut keräämään vatsaan nestettä. Vaikuttaisi siis siltä, että avaaminen olisi tehtävä mahdollisimman pian. Huomenna on siis taas edessä eläinlääkärireissu, käytännön syistä eri paikassa kuin ennen. No, huomenna tuskin siis tehdään taas muuta kuin ihmetellään, mutta jospa sitten jo loppuviikosta saataisiin asia oikeasti eteenpäin... Tällä hetkellä näyttää siis siltä, että Nitan kanssa on nyt henkisesti melko rankka viikko tiedossa, jonka lopputuloksesta kukaan ei voi sanoa varmuudella mitään... Toisaalta näinkään ei voi jatkua, sillä nykytilassa Nita ei pysty elämään normaalia koiranelämää. Tässä kohtaa ei siis voi muuta kuin toivoa parasta, ja samalla kuitenkin valmistautua siihen, että voi olla myös aika jättää Nitalle hyvästit. :(    
 

       10.2.12  Pennuilla ikää nyt kymmenen vuorokautta, ja pentulaatikossa on edelleen varsin hiljaista ja rauhallista. :) Nautitaan nyt tästä, pian on meno kuitenkin ihan toisenlaista... :) Vaikka silmät ja korvat ovat pennuilla vielä kiinni, niin pontevasti ensimmäiset lapsukaiset koettavat kiivetä jo jaloilleen. No jos oikein muistan, niin Hetan edellisestä pesueesta ensimmäiset taisivat kiivetä välilaidan yli jo kahden viikon iässä... Saapa siis nähdä minkälaisia voimakastahtoisia riiviöitä näistä lapsukaisista on kasvamassa. :) Pennuista toinen pojista etsii vielä omaa aktiivista kotia. Lisäksi narttupennuista on yksi saatavilla harrastavaan kotiin. - mieluiten kotiin, jossa kiinnostusta esim. jäljestämisestä ja/tai metsästyskoulutuksesta.
 

       3.2.12  Pentulaatikossa kaikki hyvin... Koko viisikon painot ovat lähteneet nousuun ja Heta-äiti hoitaa jälkikasvuaan tunnollisesti - ainakin silloin jos joku pitää sille seuraa. :) Jos sen pitää yksinään lapsia hoidella, ilmestyy se kyllä ensimmäisestä jääkaapinoven narahduksesta keittiöön, tai muutenkin katsastamaan kuka tuli tai meni... Vähän joutuu siis rouvaa ajoittain patistelemaan lapsenvahtipuuhiin. Seurallisena koiruutena se kun olisi mieluiten aina siellä missä kaikki muutkin. No kolme ensimmäistä vuorokautta on nyt kuitenkin saatu täyteen, joten jospa tästä vähitellen uskaltaisi öisin jo itsekin vähän nukkua... :)  Pentusivulla lapsukaisista pari tuoretta kuvaa.

       1.2.12  Hetan pennut syntyivät eilen puolilta päivin. Odottelimme syntyväksi blue roan ja orange roan pentuja, joten yllätys olikin melkoinen, kun ensimmäisenä syntyi liver roan tyttö! No tiesimme toki, että kyseinen väri oli teoriassa mahdollinen, esiintyihän sitä molempien vanhempien sukutaulussa, mutta kuitenkin melko kaukana... Vielä suurempi yllätys oli, että myöhemmin pesueeseen syntyi toinenkin liver roan tyttö!! Liver-tytöt saivat seurakseen liudan orange roan sisaruksia - kolme poikaa ja yhden tytön. Yksi pojista kuitenkin ilmeisesti sai synnytyksessä nestettä keuhkoihin tms. eikä se valitettavasti jaksanut sinnitellä kuin pari tuntia... :( Tällä hetkellä pentulaatikossa siis mönkii kolme terhakan oloista tyttöä (2 liver roan ja 1 orange roan) sekä kaksi poikaa (orange roan). Nyt pidämme peukkuja, että hyvin alkuun lähtenyt kasvu jatkuu, ja kaikki pikkuiset selviävät yli kriittisten vuorokausien. :) Alla olevissa kuvissa pennut vajaan vuorokauden ikäisinä.
 

        30.1.12  Odottamisen loppusuora... Alkaa näyttää siltä, että Heta taitaa pian päästä vatsastaan eroon. Maito alkaa laskeutua nisiin ja lämmöt ovat nyt jo varsin alhaalla. Saapa nähdä vieläkö menee päivä, kaksi vai joko ensi yönä päästään tositoimiin... Vähän ollaan tosin kyllä juteltu, että jos yöllä nukuttais, ja sitten vaikka vasta aamulla virkeinä ja levänneinä niitä pentuja synnytettäisiin... ;)

        29.1.12  Pentulaatikko kasattuna, ja kaikki ainakin melkein valmista pentuja varten... :) No kieltämättä aikataulu oli tällä kertaa hieman tiukan puoleinen, ja pari päivää sitten jo hieman epäilytti kuinka se ylipäänsä pitäisi. Työhuoneen, jossa pentulaatikko meillä on ollut, on nimittäin määrä muuttua Pihla-neidin omaksi huoneeksi heti sen jälkeen, kun pennut muuttavat laatikosta väljempiin tiloihin. Tämän viikon urakkana oli siis saada työhuoneen seinät jo valmiiksi lastenhuone-kuntoon, eli tässä tapauksessa muutettua Muumi-laakson kukkuloiksi... Kun sitten loppuviikolla molemmat lapset olivat flunssassa ja univelkaa kertyi melko lailla yhdelle jos toisellekin, alkoi epäilyttävästi näyttää siltä, että remonttiaikataulu vaan yksinkertaisesti venyy... No tänään on kuitenkin saatu viimeisetkin listat paikoilleen, lattia pestyä ja pentulaatikko kasattua. Kaikki loput tykötarpeet puolestaan löytyvät tarvittaessa kaapeista varsin nopeastikin. No todennäköisesti muutaman päivän saamme kuitenkin vielä ihan vaan odotella...

        26.1.12  Laten lonkkalausunto saapui Kennelliitosta. Tulos A/A :) Nyt on tämänkin pesueen ensimmäinen kuvattu. Lisää tuloksia on luvassa kevään aikana.

        25.1.12  Lillistä tulee isona tietoliikenneinsinööri... Tai sitten sillä on sopimus jonkun kännykkäoperaattorin kanssa ;) Sen lisäksi, että se on kuluneiden kuukausien aikana laittanut poikki jo melkoisen monta nettipiuhaa, ja tutustunut siihen miltä ne näyttävät sisältäpäin, on nyt Leinosen lankapuhelinliittymä TAAS pois käytöstä. :) Ei auttanut, että pistorasian eteen oli siirretty lipasto, päinvastoin hommaan tuli vaan vähän lisää haastetta. *wirn* Lipaston reuna on siis nyt ihan naarmuilla, kun on pitänyt oikein kaivamalla kaivaa se piuha sieltä esiin... No toisaalta, samaisesta lipastosta Lilli on kyllä syönyt jo alimmaisen laatikonkin... ;-) Nyt siis Leinosen perheessä mietitään, kuinka tehdä lankaliittymästä Lillin kestävä. Toinen vaihtoehto on tietysti jo lopulta uskoa, että lankapuhelin on historiaa ja mokoman liittymän joutaakin irtisanoa... :P Toisaalta se on ilmeisesti ainut puhelin, joka varmasti löytyy kyseisestä osoitteesta. Kännykät kun ovat aina enemmän tai vähemmän jossain hukassa...

Kuvaterkkuja on tullut myös Maunolta ja Toffelta, kiitos niistä. :) Molemmat pojat ovat aloittaneet vuoden reippaasti tottelevaisuuskursseilla. Mauno käy pentukurssia Mikkelissä ja Toffe cockereiden tokon alkeiskurssia pääkaupunkiseudulla.

        23.1.12  Heta sen kun suurenee... Voi raukkaa, sillä sillä on jo selvästi varsin tukala olo. - Ja vielä olisi kuunvaihteeseen päiviä jäljellä... Pentujen liikkeet ovat jo päällepäinkin nähtävissä ja tunnettavissa. Kuinka iso joukko niitä vatsassa on, se selviää kuitenkin vasta aikanaan... :)  Hetan oma ulkoilu alkaa olla jo melkoista pihalla köpöttelemistä. Juoksuaskeleita se ei kyllä enää ota, ja terassin rappusten kiipeäminen ylöspäin alkaa olla jo työlästä. Sisällä se puolestaan hakeutuu mahdollisimman viileisiin nurkkiin maate. Kivilattioista on selvästi tullut sen suosikkipaikkoja. :) Painoa Hetalla oli pari päivää sitten 17,5kg. eikä sinne kylkiluiden päälle tälläkään kertaa ole kyllä oikein mitään kerääntynyt. No onneksi Heta nyt sentään vielä syö ihan hyvällä ruokahalulla, eikä ole ainakaan vielä (*kop kop*) ryhtynyt paastoamaan.  Tässä muutama tuore kuva. Odotusaikaa nyt siis takana 52vrk.

        19.1.12  Kotisivumme muuttavat... Tähän saakka sivumme ovat sijainneet kahdella eri palvelimella. Nyt kuitenkin sattumalta huomattiin, että Wippiesin sivutila, jolla esim. kaikki kuvagalleriamme sijaitsevat, ottaa ja lakkaa tammikuun lopussa. Soneran sivutila puolestaan on niin pieni, että sinne mahtuu nykyisistä sivuista vain murto-osa. No päädyimme siis hankkimaan kokonaan uuden sivutilan, johon kaikki nykyinen materiaali on siis nyt jo kopioitu. Linkkien toimivuutta ja kuvien näkymistä pitää vielä hieman testailla, mutta seuraava päivitys tulee jo uuteen osoitteeseen. :) Jatkossa kotisivumme löytyvät siis kokonaisuudessaan osoitteesta: www.kaariainen.net ...Toki tässä olisi nyt ollut hyvä sauma samalla myös uudistaa sivut, mutta siihen ei nyt enää aika ja energia riittäneet. Ehkä joskus vähän myöhemmin. :) Uuden sivutilan myötä käyttöön tulivat myös uudet sähköpostiosoitteet. Vanha Soneran sähköposti ei katoa mihinkään, mutta sen rinnalla toimii nyt myös osoite: johanna@kaariainen.net Molemmat osoitteet tuovat postin yhteen ja samaan laatikkoon, mutta siinä missä vanhan postin koko on 10M on uudessa tilaa 100M. Eli siis etenkin jos postittaa joskus kuvia, niin kannattaa siirtyä käyttämään uutta osoitetta. :)
 

Laumamme ulkojäsen Lilli puolestaan on viimeisen viikon aikana jatkanut omia harrastuksiaan. Kun kotiväki rajoitti sen elämää yksin ollessa vain alakertaan, ja esti näin ollen sen päivittäiset tv:n katselut ja nettisurffailut, niin Lilli sitten otti ja laittoi perheen lankapuhelin liittymän kiinni. Juu ei toimi, jos on johto poikki... No toisaalta kuka sitä nyt lankapuhelimeen enää soittelisikaan, ihan vanhanaikainen juttu ;-) No viikon muut tuhot ovatkin sitten olleet paljon pienempiä. Lähinnä Lillin jäljiltä on löytynyt yksi syöty käsilaukku ja pari listaa. Ei siis mitään yli sadan euron arvoista. Siitähän kasvaa ehkä sittenkin vielä järkevä aikuinen ...ehkä joskus ;-) Ja siis mitä tuohon TV:n katseluun tulee, niin toden totta, viime viikolla neiti oli tosiaan onnistunut itse avaamaan kaukosäätimestä telkkarin. Ilmeisesti lauantaiaamun ostos-TV ei kuitenkaan ollut ollut cockerspanielin mieleen, koska ei ollut jäänyt sohvalle ohjelmaa katselemaan. ;-) Samalla viikolla Leinosen tietokoneen kovalevy sanoi työsopimuksensa irti. Tästä olemme kuitenkin hieman erimielisiä, saattoiko Lillillä olla osuutensa senkin leviämiseen... *wirn*  

Meillä kotona koirien kanssa elämä puolestaan on varsin rauhallista... Heta on ihan viimepäivinä suurentunut melkoisesti, ja on jo tässä vaiheessa suorastaan vähän voipuneen oloinen. Ulkona se vielä mennä hömpöttelee, joskaan vauhti ei enää ihan päätä huimaa. Meillä alkaa Hetan kanssa olla siis taas ihan yhteinen rytmi. ;) Painoa Hetalla oli toissapäivänä jo reilu 16kg. eli täsmälleen samoissa lukemissa mennään kuin edellisellä kerralla. No jos loppulukema on sama kuin vajaa pari vuotta sitten niin vielä sille voi kolme kiloa painoa kertyä... Onneksi ei sentään ole kuumat kelit.

Myös Nita voi ulkoisesti varsin hyvin. Sen juominen on normaalia, eikä heikotuskohtauksia ole enää ollut. Sokeritasapaino on siis todennäköisesti asettunut normaaliksi. Vahvasti hormonaaliseltahan tämä siis edelleen vaikuttaa; oireet alkoivat juuri ennen juoksua ja nyt juoksujen käännyttyä loppusuoralle ne ovat kaikki kadonneet. Myös vatsanalueen turvotuksesta osa on kadonnut, mutta selvää on että vatsassa oleva leiomyooma on kuitenkin suurempi kuin ennen juoksuja. Sen kykenee vatsan läpi selvästi nyt myös jo maallikkokin tuntemaan. Nita on myös selvästi laihtunut ja sen liikunnan määrän tipahtaminen on saanut myös esim. selkälihakset aika tehokkaasti katomaan. Suunnitelma sen kohdalla nyt onkin, että ensin muutama viikko koetetaan nostaa sen yleiskuntoa ja lihaskuntoa mahdollisimman hyväksi, ja sitten se koetetaan leikata. Aika sitten näyttää, kuinka siinä käy...  

        11.1.12   Nitan toinen pesue juhlii tänään 5v. synttäreitä. Onnittelut ja rapsutukset Mirolle ja Jasulle :)

        10.1.12   Heta hölskyy... ;) Eilisaamuna kuuntelin, kuinka Heta liikkui takkahuoneesta olohuoneen kautta keittiöön. Tuttu kynsien rapina oli taas saanut lisä-äänen "plop-plop-plop." Vatsa alkaa siis nyt selkeästi suurentua ja nisät kasvaa. Painoa Hetalla on tällä hetkellä 15,5kg. joten ihan valtavasti se ei vielä sen menoa haittaa. Ylimääräinen höyryäminen ja hyppiminen on kyllä jo jäänyt pois, mutta noin muutoin lenkillä se kulkee vielä varsin reippaasti. Kotona Heta on normaalioloissakin varsin huomaamaton, mutta ehkä se nyt jo silti menee  vähän normaalia enemmän pitkin lattioita, ja kuorsaa kuuluvasti. :) No muutama viikko vielä. Saapa nähdä kuinka isoksi Heta tällä kertaa kasvaa...

        4.1.12   Koirien kuulumisia... Nita voi olosuhteisiin nähden tällä hetkellä melko hyvin. Toki emme tiedä mitä sen sisällä tapahtuu, joten tilanteen kanssa eletään nyt päivä kerrallaan. Juominen on kuitenkin tasaantunut nyt lähestulkoon normaalimittoihin ja heikkouskohtauksia ei viime päivinä ole ollut. Tosin aloitimme sille myös kortisonin, ja ruokaa se saa neljästi päivässä. Myös Nitan juoksu tuntuu etenevän normaalisti, ja noin tunnin lenkillä se on päivittäin käynyt ihan reippaasti. Yksin ei kuitenkaan olla sitä juuri uskallettu kotiin jättää, joten päivisin se on nyt ollut Kimmon mukana töissä  koodaamassa ;-) Huolta toki aiheuttaa sen melkoisesti kasvanut vatsanympärys. Toivoa sopii, ettei kasvain jatka aggressiivista kasvua ainakaan kovin montaa viikkoa, muuten voi tulla kyllä jossain kohtaa raja vastaan. No osa voi kyllä olla nestettä ja turvotustakin, mutta selvää on, että suurentunut kasvain aiheuttaa ainakin osan vatsanalueen pyöreydestä. Tällä hetkellä meillä siis Nita ja Heta näyttävät ulkoisesti ihan samalta.

Heta on siis viimeisen viikon aikana myös pyöristynyt melkoisesti. Jo ihan ilman ultraakin voisi siis tässä vaiheessa todeta sen olevan kantavana. Vielä sillä kuitenkin on riittänyt intoa lähteä pitkille ja reippaille lenkeille, reilu 10km menee siis vielä ihan tuosta vaan. Viikon päästä tilanne voi tosin olla jo ihan toinen, ja lähiviikkoina voimme ehkä taas Hetan kanssa siirtyä yhdessä kiertelemään rauhalliseen tahtiin lähikortteleita. :)

Siinä missä meillä on nyt eletty melko seesteistä koiraelämää, niin ulkojäsenemme Lilli on pannut toimeksi. Lillin tuhotyöt eivät siis suinkaan ole päättyneet, vaan päinvastoin neiti tuntuu keksivän joka viikko jotain ihan uutta askarreltavaa. -luova lapsi :) Parin viime viikon askareisiin voisi listata yhden syödyn kaukosäätimen, yhden puhelimen, nettipiuhan, kahdet kuulokkeet (toiset ehtivät olla ihan kaksi vuorokautta, kunnes ne hyvästä piilottamisesta huolimatta olivat taas syöty) alaoksien kuusenkoristeet ja yksi kuusenkynttilä (no kuusi on sentään vielä pystyssä, ja loppiainenkin häämöttää jo ;-)) Uutena aluevaltauksena Lilli on nyt löytänyt myös huonekalut. Jo aikaisemmin se on pistellyt poskeensa pari korimallista punottua laatikkoa (ja syönyt siinä samalla liudan takuutodistuksia ym. talteen laitettuja asiapapereita) mutta tänään oli kadonnut jo olohuoneen rahista yksi kulma - kaipa se huomenna jatkaa seuraavasta. ;-) Näyttää siis siltä että Lillin myötä Leinosen perhe saa siis sekä uusia seinäpintoja että myös uudet huonekalut. ;-) Siinä missä pienen irtaimiston voi aina koettaa nostaa koiran ulottumattomiin on kuitenkin huonekalujen siirtäminen pois koiran ulottuvilta melko mahdoton tehtävä... ;) Lilli onkin saanut jo lempinimen tuhoeläin, niin aktiivisesti se on onnistunut omaisuutta pistelemään sileäksi. No niinhän sitä sanotaan, että tuhojen määrä on aina koirien kanssa vakio. Tähän mennessähän nuo ovatkin olleet tosi helppoja, ja saaneet aikaiseksi lähinnä muutaman hampaanjäljen johonkin lattialistaan. Lilli on siis nyt ilmeisesti päättänyt ottaa koko tuhokiintiön omiin nimiinsä... (ja mikä parasta, tekee sen vielä jossain muualla kuin meillä kotona :P) No mutta kaikesta huolimatta, on se sitten vaan kuitenkin niin suloinen ...ainakin nukkuessaan :P 

         3.1.12   Uusi vuosi, uusi alku... Lienee siis taas jo perinteeksi muodostuneen vuosikatsauksen aika. :) Vuosi sitten vedellyt koiraharrastuksen suuntaviivat näyttivät tällä kertaa käyneen melko hyvin toteen. No toisaalta ihmekös tuo, eihän niitä kovin suuria suunnitelmia edes tehty. ;) Omat pienet lapset pitivät huolen siitä, että omiin harrastuksiin ei liiemmin jäänyt aikaa. Muutama näyttelykäynti ja kolme järjestettyä mejä-koetta (joskaan omia kotona asuvia koiria ei mukana missään kokeista) siinäpä se sitten melkein oli. Hetalle tosin saatiin vielä loppuvuodesta muutama virallinen agilitystarttikin, kuten tavoitteissa oli, mutta tämä tavoite saavutettiin kyllä ihan vain laina-ohjaajan avulla. :) No jotain yllätyksiäkin koirarintamalla kuitenkin koettiin, kun koiravahvuutemme vähän yllättäen lisääntyikin yhdellä puolikkaalla koiralla, Lillin liittyessä laumamme ulkojäseneksi. No, vaikka Kennelliiton Omakoirapalvelu koiramääräkseni ilmoittaakin sen viisi kokonaista tai puolikasta cockerspanielia, niin kotona noita tassuttelee kuitenkin edelleen vain se kaksi. :)

Vaikka omat koiruudet lähinnä viettivätkin koetoiminnasta vapaavuotta, niin kasvatit kuitenkin varsin kiitettävästi hoitivat edustuspuolta. Kiitos siitä teille kaikille. :) Vuonna 2011 Mejä-tuloksia kävi jäljestämässä peräti seitsemän kasvattia. Avoimessa luokassa nähtiin Aapo (Apple Thief) Avo 2, Panu (Peter Pan) Avo 1 ja Tessa (Cranberry Fizz) 2x Avo 1. Hertta (Blueberry Fizz) puolestaan nousi vuoden aikana voi-luokkaan, ja ehti saada jo yhden Voi 2 -tuloksenkin. Voittajaluokassa kisaaville Nellille (White Chocolate) vuodelta 2011 niin ikään Voi 2-tulos. Velipoika Tahvo (Coco Pops) sen sijaan kävi kahdesti kokeissa. Ensimmäisestä kokeesta Avo 1 ja siirto voi-luokkaan ja toisesta kokeesta heti hienosti ensimmäinen Voi 1. Samasta pentueesta myös Donnalle (Brownsugar Girl) kaksi koekäyntiä, ja upeasti kaksi Voi ykköstä. Yhtä uupuu, niin Donnasta leivotaan jälkivalio. :) Saa nähdä, josko tänä vuonna valioituvia olisi useampiakin... ;) Taipumuskokeen vuonna 2011 puolestaan läpäisi kolme kasvattia; Hippu (Vanilla Latte), Tessa (Cranberry Fizz) ja Panu (Peter Pan). Tuloksia on tahkottu myös agilityn saralla. Hetan muutaman agistartin lisäksi agikisoja on ahkerasti kiertänyt Hetan velipoika Aapo (Apple Thief) päästen ensimmäisen kerran myös medi 3 luokassa palkintopalleille. Ehkäpä tänä vuonna saamme pari uuttakin agilitykisaajaa virallisiin karkeloihin...

Ja saatiinhan niitä näyttelykäyntejäkin nyt sentään muutama... :) Vuonna 2011 tuloksena Latelle (Caffe Latte) ja ulkojäsenellemme Lillille Rop-pentu, Tessalle Eri ja SA, Panulle Eri ja Moosekselle (Moccaccino) EH. Hetalle puolestaan yksi Vara-sert ja Nitalle pari Eriä sekä VSP-vet. 

Terveystutkimuksissa vuonna 2011 kävivät silmien ja lonkkien osalta Tessa ja Panu, molemmilla puhtaat silmät ja A/A -lonkat. Lisäksi silmät todettiin terveiksi Hetalta ja Toffelta (Lion King).

Virallisten karkeloiden lisäksi treffasimme mm. maaliskuussa Hyvinkään koirakylpylässä, touko- ja lokakuussa pentutreffeillä sekä syksyn aikana järjestetyissä taippari- mejä- ja metsästystreeneissä. Aika paljon on siis loppujen lopuksi mahtunut vuoteen, joka kuitenkin ainakin jossain määrin oli koiraharrastuksen välivuosi. :)

Entäpä sitten vuosi 2012? Kovin suuria harrastesuunnitelmia ei tällekään vuodelle kyllä uskalla asettaa... Aika sitten näyttää mihin omat rahkeet riittävät. Nyt kuitenkin ensin odottelemme helmikuun alussa cockerivauvoja, ja maaliskuulla sitten uutta kaksijalkaista perheenjäsentä. Tässä riittänee jo säpinää ainakin alkuvuodeksi. :) Kesälle puolestaan projektia pukkaisi niin mökillä kuin kotipihallakin. Katsotaan siis sitten syksyn saapuessa mitkä on fiilikset metsästyskokeiden ja muiden harrasteiden suhteen, ja edetään sen mukaisesti... Joka tapauksessa jotain yhteistreffejä on kuitenkin tänäkin vuonna luvassa. Mitä, missä ja milloin se on kuitenkin vielä suunnittelematta. :)