|
|
|
|
|
Kuulumisia vuodelta 2011
31.12.11
Vuoden viimeinen päivitys... Niin se on taas tämäkin vuosi vierähtänyt, ja uusi
kolkuttelee jo ovella. No kotisivutila Soneran palvelimella veteleekin taas jo
viimeisiään, joten onkin jo hyvä päästä siirtämään tämä päiväkirja toiselle
palvelimelle ja raivata näin taas tilaa uusille kuville ja päivityksille. :)
Eilinen eläinlääkärireissu toi lisävalaistusta Nitan tilanteeseen. Seitsemän tunnin paaston seurauksena verensokeri oli todella alhaalla, kaikki muut arvot täysin normaalit. Sen sekavuustilat siis selvästi johtuvat tuosta sokerin laskemisesta, ja sokeriarvot taas ilmeisesti heilahtelevat hormonitasapainon seurauksena. Voi näitä vanhoja narttuja, ja niiden vaivoja... *huokaus* Nita on siis nyt kolmisen viikkoa selvästi tehnyt juoksuja, ja aloitti ne nyt lopulta eilen. Samalla sen olotila on selvästi nyt kohentunut ja oireet vähän lieventyneet. Tänään ruokailun väli on ollut jo reilu 8 tuntia, ja koira on koko ajan pysynyt ihan tolkuissaan. Jospa sokerit siis tasaantuisivat kohdilleen ihan omineen. Kortisoniresepti olisi tuossa kyllä odottamassa, mutta se kun sitten taas lisää sitä juomista, joka sekin nyt näyttäisi olevan taas vähentymään päin. Seuraamme siis tilannetta...
Hormonitoimintaan liittyy nyt ilmeisesti myöskin Nitan vatsasta pari kuukautta sitten löytynyt leiomyooma. Se nyt sitten mitä ilmeisemmin on kuitenkin tavalla tai toisella kiinni kohdussa, sillä nyt tässä samassa rytäkässä se oli suurentunut noin kaksinkertaiseksi. :( Jos juoksut saavat sen joka kerta kasvamaan tuolla vauhdilla, on selvä, että seuraavia juoksuja Nita ei enää kestä. Jotain päätöksiä on siis tehtävä ennen sitä. Koska kasvaimen kiinnityskohdasta ei ole tarkkaa tietoa, voi olla ettei sitä välttämättä saada kokonaan poistetuksi. Toisaalta, jos se kasvaa vain hormonaalisen toiminnan seurauksena, niin sterilisaation pitäisi kai todennäköisesti pitää huoli siitä, että sitä hormonaalista toimintaa ei enää ole... No leikkauspäätöstä ei kuitenkaan ylipäänsä voi tehdä ennen kuin nämä juoksut on juostu ja sokeriarvot saatu tasapainoon. Nyt siis ensin katsotaan selvitäänkö näistä, ja mietitään sitten asiaa eteenpäin. No aika näyttää... Joka tapauksessa Hyvää Uutta vuotta tasapuolisesti kaikille kotisivujamme seuraaville. :)
29.12.11
Heta on tänään ultrattu kantavaksi. Pentuja on siis luvassa helmikuun alussa. :)
...Nitan kohdalla sen sijaan viimeviikot ja päivät ovat tuoneet uusia huolia. Se on jo muutaman viikon juonut vähän reippaammanlaisesti mutta nyt joulunpyhien jälkeen juominen ja sen myötä tietysti myös pissiminen on lähtenyt ihan käsistä. Tapaninpäivänä sille ilmestyi lisäksi uusia oireita, jotka viittaisivat vahvasti verensokerin heittelehtimiseen. Se on ajoittain ihan tokkurainen, törmäilee esineisiin, eikä osaa niitä kiertää. Ulkoa ei löydä takaisin ovelle, kompastuu portaissa... Kaiken kaikkiaan se on sen oloinen, kuin sillä silmissä sumenisi. Kun Nitalle tässä tilassa tarjoaa ruokaa, palautuu se kuitenkin puolessa tunnissa runsasta juomista lukuun ottamatta täysin ennalleen. No oireet viittaisivat vahvasti sokeritautiin, vaan kuinkas ollakaan, tänään kun tutkittiin siitä pissanäyte, niin se oli kaikin puolin niin puhdas kuin vain olla ja saattoi. Ei siis mitään viitteitä sokeritaudista. Pari kuukautta sitten otetut verinäytteetkin olivat kaikki täysin normaalit, eli niistäkään ei nyt mitään vihjettä ole saatu. No en tiedä... huomenna otetaan nyt vielä uusia verinäytteitä, ja katsotaan löytyisikö niistä jotain selittävää tekijää... Toivotaan nyt kuitenkin, että joku järkevä ja hoidettavissa oleva syy vielä löytyy. Muuten alkaa olla vitsit kyllä sen kohdalla vähissä, jos se ympäri vuorokauden vaatii viiden tunnin välein ruokaa ja kahden tunnin välein ulos... :(
19.12.11
Panun
lonkkalausunto saapui tänään Kennelliitosta tuloksella A/A :)
Pikku-Hertan kuulumisia on viime päivinä moni kysellyt... Kerrottakoon, että koiruus on kotiutunut nopeasti ja siinä samalla hurmannut täysin uuden kotiväkensä. Hertan koeaika on siis nyt virallisesti päättynyt, ja se on siirtynyt myös paperilla kokonaan Lassen omistukseen. :) |
|
9.12.11
Hetan toisen pentueen terveystutkimukset ovat saaneet jatkoa. Panu kävi
lonkkakuvissa tiistaina. Kuvanneen eläinlääkärin arvio lonkista oli
hienoisen löysyyden vuoksi B. Nyt jäämme odottamaan, mitä Kennelliitto
asiasta sanoo. :)
Vihdin metsistä on puolestaan tullut kuvaterveisiä. Hertan kotiutuminen on ollut nopeaa, ja se on jo onnistunut hurmaamaan olemuksellaan kaikki suuret ja pienet kanssaihmiset. Neiti on päässyt nyt myös jo ensimmäisiä kertoja painelemaan metsässä vapaana, ja osoittautunut sielläkin varsin kuuliaiseksi koiraksi. :)
6.12.11
Muutama päivä sitten kotisivuillamme oli ilmoitus siitä, että viimeisin
sijoituskoiramme "pikku-Hertta" etsii uutta omaa kotia. Varsin moni ehti
nähtävästi ilmoituksen nähdä, ja toisaalta myös hoksata, että se nopeasti myös
sivuilta poistui. Kysymyksiä aiheen tiimoilta alkoi samalla suorastaan tulvia
eri kanavia pitkin. Tässä siis nyt lyhyt katsaus tilanteesta... :) "Pikku-Hertta"
tosiaan palautui meille sijoituskodistaan, mutta mitään sen suurempaa
dramatiikkaa asiaan ei kuitenkaan liity. Sijoituskoti halusi luopua koirasta,
koska koki jokapäiväisen koiran hoitamisen olevan heille liian rankkaa, ja
totesi koiran ottamisen alunperinkin olleen heille aivan väärä ratkaisu. Sijoitussopimuksen mukaan
vastaanottajalla on kuitenkin oikeus purkaa sopimus ja palauttaa koira. Näin
siis Hertan kohdalla tapahtui viime lauantaina. No asioilla on aina taipumus
ratketa ennemmin tai myöhemmin, ja tällä kertaa palat napsahtivat kohdilleen
varsin nopeasti. Jo eilen alkuillasta Hertta suuntasi kuononsa kohti uutta
kotiaan, ja matkusti toisen cockerin kaveriksi Vihdin suuntaan. Ensimmäinen
vuorokausi uudessa kodissa on kuulemma mennyt erittäin hyvin, joten ainakin alku
näyttää enemmän kuin lupaavalta... :)
4.12.11
Kuvaterkkuja kasvateilta... Lappeenrannan poika Joe lähetteli terveisiä
metsälenkiltä, velipoika Taavista puolestaan napsittiin muutama kuva tänään
parturoinnin jälkeen. Uusi poseerauskuva löytyy pentueen omalta sivulta. Roosa
ja Panu puolestaan kävivät lauantaina edustamassa Junior Handler-kisoissa
Messukeskuksessa. Vaikka menestystä ei itse kisassa tällä kertaa tullutkaan niin
kokemusta senkin edestä. Myös Panu oli osannut käyttäytyä kehässä oikein
mallikelpoisesti. Hienoa. :)
3.12.11
Pitkän pohdinnan jälkeen päätimme astuttaa Hetan vielä kertaalleen. Nyt peukut
pystyyn, että helmikuun alussa meillä on cockerivauvoja. :)
23.11.11 Tessan
lonkkalausunto saapui kennelliitosta. Tulos A/A :)
20.11.11 Harrastusvuosi
(siis se vähäinen mitä tänä vuonna nyt ylipäänsä on ehditty...) vetelee
viimeisiään. Tälle viikonlopulle saatiin kuitenkin vielä aikaiseksi yksi
metsästyskoulutustreeni, ja Hetalle Matiaksen avustuksella kaksi agilitystarttia.
Molemmilla radoilla kepit osoittautuvat haastaviksi, kuten tähän mennessä
monissa muissakin kisoissa. Jostain syystä niistä on nyt tullut kisatilanteessa
se paikka jossa virheitä ropisee, vaikka harkoissa kepit kulkevatkin varsin
mukavasti. Sekä agiradalta että hyppyradalta molemmilta siis tänään kymppi
kepeiltä, ja sen seurauksena sitten myös molemmilta radoilta yliaikaa. Muuten
molemmat, varsin haastavat radat, sujuivat puhtaasti ilman virheitä. Kepeillä
säätämisestä huolimatta Heta ja Matias nousivat kuitenkin agiradalta hienosti
palkintopalleille toiselle sijalle. Ihan mukava päätös siis tämän vuoden
agikisakaudelle. :) Vaikka nollatulos tältä vuodelta jäikin ihan hiuksenhienosti
saavuttamatta, on parivaljakko kuitenkin kymmenestä yhteisestä startistaan
päässyt kolmesti jo palkinnoille. Ei siis ylipäänsä hassumpi alku. :)
Lauantaina Heta puolestaan vietti vapaapäivää (itse se oli kyllä asiasta ihan toista mieltä... ;)) ja Nita pääsi kolmen Hetan lapsukaisen kanssa treenailemaan hakua ja erilaisia noutoja. Alla muutamia kuvapoimintoja lauantain varsin mukavasti sujuneista treeneistä. :)
18.11.11 Hetan
toinen pesue alkaa olla sopivassa iässä terveystutkimuksia ajatellen. Kolmelta
on nyt jo silmät tutkittu (kaikki puhtaita) ja tänään ensimmäisenä Tessa kävi
lonkkakuvissa. Lonkkanivelet näyttivät hyviltä, katsotaan mitä Kennelliitto
niistä tuumaa...
Siinä missä Heta harrasteli agilitya, esiintyivät Lilli, Mooses ja Panu tänään Kouvolan ryhmänäyttelyssä. Lilli tänään Rop-pentu, Moosekselle ja Panulle puolestaan varsin hyvillä arvosteluilla tänään tulokseksi EH.
|
|
11.11.11 Hetan
lapsista Toffe on käynyt tänään silmätarkastuksessa. Silmät kaikin puolin
terveet. :)
5.11.11 Nitan
vatsassa olevasta muodostumasta otetun koepalan tulokset saapuivat. Koepalan
perusteella kyseessä on hyvin erilaistunut sileälihaskasvain, Leiomyoma.
Kyseinen kasvainlaatu on siis hyvänlaatuinen, se ei lähetä etäpesäkkeitä, eikä
lähtökohtaisesti uusiudu, jos se saadaan kokonaan poistettua. Nitan tapauksessa
on kuitenkin edelleen epäselvää missä tämä kasvain on kiinnittyneenä, sillä
vaikka se varsin irtonaiselta vaikuttaakin, niin kyllähän se nyt jossain on
kiinni... Mikäli se on kiinni jossakin syvällä lantio-ontelon alueella, niin
siellä operoimisessa on aina omat riskinsä. Kyseinen kasvain on siis
periaatteessa täysin vaaraton, eikä se tule Nitan elämään vaikuttamaan muutoin
kuin siinä tapauksessa, että se esim. kasvaa puolikkaan jalkapallon kokoiseksi.
Silloin se luonnollisestikin ryhtyy painamaan sisäelimiä. Nyt siis ihan
seuraavaksi seuraamme kasvaimen kasvunopeutta. Muutaman viikon päästä ultrataan
uudestaan, ja katsotaan missä mennään. Tosiasiassahan me emme tiedä vaikka
kyseinen kasvain olisi ollut koirassa jo monta vuotta, sillä mitään oireitahan
siitä ei siis koiralle ole tähän päivään mennessä ollut. Mikäli kasvain
osoittautuu hidaskasvuiseksi, se saa jäädä elämään omaa elämäänsä. Sen sijaan
jos se on jo muutaman viikon päästä suurentunut, niin sitten täytynee harkita
myös mahdollisuutta poistaa se. No aika näyttää... Mitään välitöntä hengenlähtöä
kasvaimen takia koiralla ei siis kuitenkaan ole näköpiirissä, hyvä niin. :)
|
|
26.10.11 Eläinlääkärissä
taasen... Tänä syksynä on nähtävästi tullut käytettyä eläinlääkärin palveluita
enemmän kuin ehkä viimeiseen kymmeneen vuoteen yhteensä. Viimeisimmän kuukauden
aikana huolta ja murhetta on ollut Nitasta, vanhuus ei nähtävästi tule yksin...
Koko episodi alkoi oikeastaan syksyn sateista, ja sen myötä korviin ja varpaiden
väliin pesiytyneestä hiivasta. Kävin sitä eläinlääkärissä näyttämässä ja
korvatipat ja lääkeshampoon hakemassa. Siinä samalla sitten pyysin, että josko
nyt katsottais koira kokonaisuudessaan läpi. Vaikka mitään oireita ei olekaan
ollut niin alkaahan tuota ikää pikkuhiljaa tulemaan. No sieltähän sitten
löytyikin tunnustelemalla vatsasta selkeä muutos, jota oli syytä lähteä
tutkimaan tarkemmin. Ei muuta kuin seuraavalla viikolla aika toiselle
klinikalle, josta löytyisi tutkimiseen tarvittava välineistö. Ultra kertoi, että
vatsasta löytyi n. 4x8cm kokoinen muodostuma, jonka tarkkaa sijaintia oli vaikea
määrittää. Ehkä kiinni virtsarakossa tai sitten kohdun kaulalla? Päädyttiin
ottamaan vatsanpeitteiden läpi muodostumasta ohutneulanäytteet, ja lisäksi
verinäytteet. Sitten ei muuta kuin tuloksia odottelemaan...
Verinäytteet olivat kaikki normaalit, ohutneulanäytteet puolestaan lähinnä epäonnistuivat. Niistä löytyi lähinnä verisoluja, yhdestä näytteestä ihan pieni määrä limaista eritettä, jossa neurofiilisia granulosyyttejä. Tämän perusteella muodostuman arveltiin olevan kohdussa. (eli kyseessä olisi ollut märkäkohdun esiaste...) Ei siis muuta kuin koira antibioottikuurille (josta se ne hiivakorvat toki kovasti tykkäsivät.) ja koiralle leikkausaika syyslomaviikolle. Eilen sitten toiveikkaana lähdimme viemään Nitaa leikkaukseen, toivoen että tälle asialle saataisiin nyt piste. ...vaan toisin kävi. Leikkausta lähdettiin tekemään tähystämällä, jotta ensin varmistettaisiin onko muodostuma kohdussa vai ei. No eipä sitten ollut... Päinvastoin, kohtu näytti kaikin puolin normaalilta ja oikein siistiltä, kuten kaikki muutkin sisäelimet. Virtsarakon alapuolelta kyllä löytyi sileäpintainen muodostuma, mutta sen alkuperä on edelleen täysin mysteeri. Se on irtonainen, eikä ole kiinni sen enempää kohdussa kuin virtsarakossakaan - ellei sitten ole kiinnittynyt ihan rakon taka-osaan, lähelle lantio-onteloa. Mitään tulehdukseen viittaavaa ei myöskään löytynyt. Jos siellä jotain sellaista on ollut niin antibiootti on sen ilmeisesti jo mennessään vienyt. Koirassani on siis nähtävästi vaan yksi sinne kuulumaton "ylimääräinen osa." *huoh* No nyt sitten taas kerran otettiin näytteitä. Muodostumasta on nyt kuulemma saatu hyvä koepala, ja sen tuloksia odotamme ensi viikolla. Tuloksen perusteella päätetään jatkosta. Nitan kannalta tilanne on nyt sinänsä hyvä, että sen lisäksi että sillä ei ainakaan toistaiseksi ole edelleenkään minkäänlaisia oireita, se myös tähystysmenetelmän ansioista toipuu tästä episodista nopeasti. Vatsassa on siis vain pari pientä tähystyshaavaa. Kukkaroa tämä pelkkä kahteen kertaan tehty näytteiden otto sen sijaan on keventänyt jo vähän yli 950 euroa... En uskalla edes ajatella mikä on loppusumma, jos tässä vielä päädytään operoimaan. ...Tuli taas vaan mieleen, että kun aina on niitä, jotka kauhistelevat jo pelkkää pennun hintaa. Kuitenkin se sama raha voi tänä päivänä helposti huveta jo parilla eläinlääkärikäynnillä, eikä välttämättä riitäkään. Vaan kuinka moni siinä tilanteessa sitten jättäisi perheenjäsenensä hoitamatta? No onneksi itsellä on olemassa oma tili mm. näitä yllättäviä koirakuluja varten. Viimeviikkojen kokemuksella suosittelen sitä kyllä kaikille muillekin. :)
23.10.11 Kuuden
vuoden tauon jälkeen vietimme eilen päivän Spanieliliiton erikoisnäyttelyssä
Hyvinkäällä. Päivä oli pitkä, ja vaati taas melkoista turnauskestävyyttä. Vaikka
tämä olikin etukäteen tiedossa, niin silti narttujen käyttöluokan lopulta
alkaessa jo suorastaan toivoin, että Heta saisi EH:n, ja pääsisimme sen ansiosta
kenties tuntia aikaisemmin kotimatkalle. Näin myös Hetan kohdalla kävi, joten
ehdimme kuin ehdimmekin kotiin vielä vähän ennen lasten iltapuuroaikaa. :)
Ensiesiintymisensä näyttelykehissä Hyvinkäällä teki myös Lilli, joka oli
pentuluokan (7-9kk) kolmas, saaden kunniapalkinnon. :) Lisäksi Heta ja Karoliina
kävivät nappamassa Junior Handler -kisassa kolmannen sijan 10-13 -vuotiaiden
sarjassa. Hetan arvostelu löytyy sen omilta sivuilta. Lillin oma sivu on
vielä vähän työn alla, joten tässä Lillin arvostelu: "Attractive
puppy, shown in good coat and condition. Nicely shaped scull and muzzle of good
pigmentation. Well laid shoulders with good return of upperarm. Good rear
angulation and well laid down hocks Moved merrily on neat feet. Pek 3 KP"
11.10.11 Vihdoin
ja viimein, kuvaterveisiä kasvateilta kotisivuille saakka. :) Tällä kertaa
kuvaterkkuja on tullut molemmilta Hertoilta. Pikku-Hertta toimittaa
lapsiperheessä perhekoiran virkaa, kun taas isompi Hertta on tänäkin syksynä
ollut aktiivisesti metsästyspuuhissa. Kolmen vuoden ikäisenä Hertasta onkin jo
kehittynyt varsin taitava kaveri metsästykseen :-) Tositoimissa tänä syksynä
ovat kasvateistamme olleet Hertan lisäksi ainakin siskolikka Donna, sekä Nitan
lapsista Miro. Mahdollisesti myös muitakin. :)
Omat koiramme sen sijaan
eivät ainakaan toistaiseksi ole tänä syksynä metsälle päässeet. Syynä tähän on
ollut puhtaasti krooninen aikapula. Vielä alkuvuodesta metsästyskokeissa sen
sijaan oli tarkoitus startata. Meneillään oleva keskustelu (vai pitäisiköhän
sanoa suoraan, että farssi...) metsästyskokeen sääntöjen muuttamisesta vei
kuitenkin tänä vuonna tyystin maun koko koetoiminnasta. Vaikka säännöt
vielä tällä hetkellä ovatkin ennallaan, jäivät meiltä tänä vuonna koirat pois
vesityökokeista ja syksyn metsästyskokeista pitkälti henkilökohtaisena
kannanottona uusia sääntöjä vastaan. Typerää ehkä sinänsä, sillä tavisten
saaminen ulos kokeista on selvästi sääntömuutoksen yksi tavoite. Toisaalta miksi
osallistua sellaiseen toimintaan, josta tällä hetkellä on mielessä lähinnä
painokelvottomia ajatuksia... Kyllä harrastusten kuitenkin ensisijaisesti
pitäisi aina tuottaa iloa ja hyvää mieltä. Toki toivomme, että järki tässä
asiassa vielä voittaa, ja menee ohi tiettyjen tahojen oman edun tavoittelun.
Näin uusista säännöistä voitaisiin oikeasti saada sellaiset, jotka palvelisivat
tasapuolisesti kaikkien spanielirotujen käyttöominaisuuksien jalostusta. Pitää
muistaa, että kyseessä kuitenkin on (tai ainakin pitäisi olla...)
spanieleiden RODUNOMAINEN koe, eikä ihan mikä tahansa laji, johon voi
halutessaan vaikka monirotuisen koiran kanssa lähteä kilpailemaan. Olisi hienoa,
jos spanieliväen yhteisenä tavoitteena voisi olla metsästyskäytössä hyvin
toimiva, mutta myös kyseisen rodun edustajaksi maallikonkin helposti
tunnistettava yksilö. Valitettavasti motiivit sääntöjen uudistamiseen taitavat
olla ihan päinvastaiset...
Sunnuntaisessa Match showssa puolestaan menestystä kävivät niittämässä ainakin Roosa ja Panu. Junior Handler- kilpailussa tuli tänään kolmas sija, mutta varsinainen menestys sitten ihan mätsärin puolelta. Ensin Roosalle ja Panulle pienten koirien voitto ja lopulta BIS 1 -sijoitus. Aikas hienoa, onnittelut. :)
|
|
2.10.11 Nellin
lapset täyttivät tänään 5kk. ja sitä olikin hyvä juhlistaa pentutreffien
merkeissä. Mukaan treffeille pääsivät ilahduttavasti kaikki lapsukaiset.
Lisäksi mukana säätämässä olivat tietysti myös Lilli, sekä Nelli-äiti - joka
tosin ei ollut enää ollenkaan kovin vakuuttunut siitä, että haluaa koko
katraan takaisin kotiin. ;-)
Aluksi kahviteltiin, ja siistittiin kaikki lapsukaiset kuosiinsa. Tämän jälkeen oli aika siirtyä lähimaastoon tekemään jälki- ja hakuharjoituksia. Kaikille pennuille tehtiin sekä laahausjälki että verijälki. Lopputuloksena löydettiin viisi sorkkaa ja viisi fasaania ;-) Nenä toimi kaikilla siis hienosti. Välillä haukattiin vähän evästä, ja lopuksi tehtiin vielä lyhyt taipparihakuharjoitus. Tässä vaiheessa alkoikin sitten olla jo kaikista pennuista virta melko vähissä, ja oli aika toivottaa kaikille hyvää kotimatkaa. :) Iso kiitos kaikille treffeille osallistuneille, oli enemmän kuin mukavaa saada teidät kaikki paikalle. :) Uudet poseerauskuvat kaikista pennuista löytyvät jo nyt pentueen omalta sivulta, ja kuvagalleriakin treffipäivästä on tekeillä... Seuraavat treffit ovatkin sitten varmaan taas kaikille kasvateille suunnatut kylpylätreffit. Tavataanko tammikuussa Hyvinkäällä? :)
vas. Luca, Mauno, Joe, Eppu, Lilli,
Taavi ja Nelli
1.10.11 Sää
suosi, kun cockeriporukkamme lähti viettämään aamupäivää mejäilyn merkeissä. :)
Mukana metsässä olivat tänään aloittelevista koiruuksista veljekset Mooses
ja Late, nuorin jäsenemme Lilli, sekä "ulkopuolisina" vahvistuksina punaiset
cockerit Ada ja Oodi. Ennen varsinaisten treenien alkua katkokulmaa kävivät
vielä treenaamassa sisarukset Tessa ja Panu.
Kimmo ja Jari olivat jo eilisiltana ahkeroineen metsään viisi jälkeä, ja tänään vedettiin vanhojen jälkien lisäksi vielä maastoon saman verran tuoreita. Samalla aloittelevien koirien ohjaajat saivat itselleen jäljenteko-oppia, ja kotilukemiseksi vielä kirjallista materiaalia. Kiitos kaikille kanssamme metsään lähteneille, ja parkkipaikalla seuraa pitäneille. :) Parkkialueelle syntyikin suorastaan pienimuotoinen leikkikenttä, kun nuorimmaiset mukana olleet viihdyttivät itseään leikkikuorma-autoin ja traktorein. :) Huomenna metsäily jatkuu Nellin pentujen pentutreffien merkeissä.
28.9.11 Tänään
silmätarkastuksessa Heta, ja Hetan lapsista Tessa ja Panu. Kaikkien silmät
todettiin kaikin puolin terveiksi. :-)
|
|
Viikko sitten Matias kävi Hetan ja Nellin kanssa kisaamassa Agi-Kotkien seuranmestaruudesta. Nellille tällä kertaa hylky, mutta Hetan kanssa tulokseksi medien seuranmestaruushopeaa. :) Möllikisamenestystä parivaljakoille on tullut viimeaikoina muutenkin; 1.9. Nellille ja Hetalle toinen ja kolmas sija. 7.9. kisoissa matkassa oli vain Nelli, joka kävi mölliradan voittamassa. :) Joskohan pian viralliset radat kutsuisivat... :)
Lilli puolestaan on kuluneella viikolla järjestänyt eläinlääkärimatkailua. Sen rautainen vatsa, joka tähän mennessä on kestänyt niin hajuvesipullon kuin desinfiointiaineen syömisen, kohtasi nyt jotain sellaista, joka oli sille liikaa. Keskiviikkoaamusta Lilli alkoi ripuloida ja myöhemmin päivällä myös oksentaa. Ikävä puoli näissä taudeissa on se, että koira menee jo muutamassa tunnissa tosi huonoon kuntoon, ja niin kävi nyt Lillillekin. Alkuillasta Lilli oli tosi kipeän oloinen, ja kun vesikään ei pysynyt sisällä on lähdettävä hakemaan apua päivystävältä eläinlääkäriltä. Tarkoitus oli nesteyttää koira, ja aloittaa sille antibioottikuuri. Huonoksi onneksemme päivystävä eläinlääkäri oli nesteytyksen yhteydessä tuntevinaan suolistossa peukalonpään kokoisen vieraan esineen. Koska koiran kuvaamismahdollisuus oli keskellä yötä lähimmillään Helsingissä, tiesi se yöllistä reissua pääkaupunkiseudulle. No kuvissa epäily osoittautui aiheettomaksi. Hyvä niin, mutta harmittava turha reissu siis kuitenkin... Kaiken lisäksi se antibiootti jäi sitten lopulta kummankin eläinlääkärin toimesta Lillille antamatta, minkä seurauksena Lilli oli taas seuraavana aamuna kotona ihan henkitoreissaan. :( Helsingissä annettu nesteytys ei siis lopulta kuitenkaan ollut riittävää, vaan jo ihan muutaman tunnin kuluttua viimeisestä nesteytyksestä limakalvot olivat taas vitivalkeat ja koirasta liikkui lähinnä vain silmät. Ei muuta kuin taas eläinlääkäriin nesteytykseen, ja tällä kertaa myös ponnekkaasti pitämään huoli siitä, että se antibiootti nyt koiraan myös pistetään. Tämän reissun jälkeen Lilli alkoi onneksi toipumaan, ja oli jo muutaman tunnin kuluttua tukevasti omilla jaloillaan. :) No se oli tällä kertaa sellainen reilun 400 euron vatsatauti... Pääasia kuitenkin että säilyi koiralla henki, senkään meneminen kun ei lopulta tainnut olla kovin kaukana...
11.9.11 Vuoden
toinen näyttelykäynti tehtiin eilen Porvooseen. Rotukehä saatiin vietyä läpi
aurinkoisessa ja lämpimässä säässä, josta Hetalle tulokseksi Käy Eri/2.
Iltapäivällä Heta osallistui vielä Karoliinan kanssa Junnukisaan. Juuri
kehän alkaessa myös taivaat aukenivat, ja varttitunnin ajan vettä tuli aivan
kaatamalla. Hetkessä uitettuja olivat siis niin koira kuin handlerikin.
Vaikka sijoitusta ei eilen suurilukuisessa kisassa tullutkaan, Heta ei
onneksi säästä välittänyt, vaan esiintyi kauniisti ja kuuliaisesti myös
kaatosateessa. :)
4.9.11 Kaunis
sää houkutteli tänään lähikentällämme järjestettyyn match show:hun useita
tuttuja. :) Pienissä koirissa esiintyivät Heta, Nelli, Panu ja Late.
Pentukehässä puolestaan nähtiin Lilli ja ensikertalainen Taavi, joka tänään
kävi myös ekaa kertaa trimmissä. Lisäksi Heta osallistui Karoliinan kanssa
lapsi-koira kilpailuun.
Varsinainen menestys jäi tänään
Karoliinan vastuulle, mutta viis siitä. :) Ensin Karoliinalle ja Hetalle
ison lapsi-koira kisan voitto, ja lopuksi Karoliinalle ja Lillille vielä
pentujen pun. 3. sija. Heta ja Late olivat parina, josta Hetalle punainen ja
Latelle sininen. Panu, Nelli ja Taavi puolestaan tulivat palkituksi
punaisella nauhalla. No olipahan kerrankin kamera matkassa, ja kun ei yhtään
koiruutta tarvinnut itse kehään viedä, oli aikaa napsia myös kuvia. Tässä
päivän kuvasatoa. :)
3.9.11 "Kahvi"-pentueemme
täyttää tänään yhden vuoden :-) Onnittelut Moosekselle, latelle, Hertalle ja
Hipulle!
Pari viikkoa sitten Riitta ja Aapo ylsivät Kotkan agikisoissa ensimmäistä kertaa medi 3 -luokan palkinnoille. Hienoa! Puhdas rata, joskin pieni ohjausvirhe ja kontaktien varmistelu toivat muutaman sekunnin yliaikaa. No haastava rata veti toisaalta monet lankaan, ja hylkyjä kertyi iso liuta. Niinpä Aapolle ja Riitalle hienosti toinen sija. Ei ollut se nollavoittokaan kaukana... :-)
29.8.11 Lilli
liruttaja täyttää reilun viikon päästä puoli vuotta. Tässä pari kuvaa
neidistä reilu viikko sitten otettuna:
|
|
20.8.11 Eilen
taipparitreeneissä kävivät veljekset Late ja Mooses. Late esitti
lähimaastossa nättiä hakua ja teki varmaotteisen jäljestyksen. Uiminen sen
sijaan vaatii vielä Latelta varmuutta. Halukkaasti se vedessä kyllä
kahlailee, mutta uimiseen lähteminen vaatii varmasti vielä ensi kesän, jotta
siihen saadaan varmuutta. No vajaa vuosikkaalla koiralla on vielä aikaa
harjoitella :) Mooses sen sijaan osoittautui melkoiseksi vesipedoksi, ja
pienellä harjoittelulla kiinnostui myös riistapukista. Vesityö ei
taipparissa tuota siis sille ongelmia. Haussa ja jäljestyksessä puolestaan
näkyi vähän nuoren koiran kokemattomuus metsästä. Haku oli silti ihan
nättiä, joskin aavistuksen ohjaajaan tukeutuvaa. Ihan kelpo suoritus siis
kuitenkin. Fasaanilla tehty jälki sen sijaan Moosesta jännitti, eikä se
halunnut omatoimisesti moisen hajun perään metsässä lähteä. No fasaania
Mooses ei kuitenkaan pelännyt, joten ei todennäköisesti tarvita kuin pari
kolme lyhyttä harjoitusjälkeä niin jäljestys ei ole sille enää mikään
ongelma. Fasaani lähtikin Mooseksen matkaan harjoituskappaleeksi. ...Jos
siis lähipäivinä törmäätte Helsingin kaivopuistossa siivetöntä fasaania
ulkoiluttaviin henkilöihin, niin siellä vaan Mooses treenaa taippareihin :P
Mooses on varapaikalla ensi viikonlopun taippareihin. Katsotaan aukeaako
paikka, vai jääkö Mooseksenkin taipparit odottamaan vielä ensi kesää. :)
13.8.11 Tessa
tänään spanieleiden taipumuskokeessa Oitissa. ...Ja hyvinhän se taipui.
Tuloksena siis SPA 1 :)
9.8.11 Kuvia
ja kuulumisia kasvateilta on sähköpostiin tullut eri puolilta Suomea. Tässä
terveisiä kuvien muodossa. :)
7.8.11 Panu
osallistui tänään taippareihin Lapinjärvellä, ja suoriutui hyväksytysti
kaikista osa-alueista. Näin ollen tulos SPA 1 Onnittelut!! :)
Sisarukset Hertta ja Nelli puolestaan olivat tänään nuuskuttelemassa jälkiä, Hertta Lapualla ja Nelli Ruotsinpyhtäällä. Hertalla ekasta voi-luokan kokeesta hienosti Voi 2 36p. millä irtosi myös Lakeuden spanieleiden kerhonmestaruus. Onnittelut Hertta ja Ulla! Nelli puolestaan jatkoi tämän kesän linjaa jälkikokeissa. Haastavassa maastossa (mm. kaksi hakkuuaukiota ja suo) ensin kaksi hukkaa ja sitten lopulta ajan ylitys, joka pudotti lopputuloksen nollaan. No tämä kausi on nyt mennyt tulosten valossa Nelliltä vähän penkin alle, mutta jospa se tuloskunto ensi keväälle saataisiin nostettua, ja ykkösputki sitä myöten auki :)
6.8.11 Eviralta
on tullut vastaus Tytyn kuolinsyystä. Tyty menehtyi bakteeriperäiseen
infektioon. Bakteereita löytyi sekä sydämestä että keuhkoista, lisäksi
koiralla vettä keuhkoissa. Bakteerilöydöksinä olivat Streptococcus ja
S.intermedius. Lääkitystä Tytylle ei ehditty aloittaa. Tyty oli
eläinlääkäriin lähdettäessä kärsinyt pahoista hengitysvaikeuksista, ja
perillä ei valitettavasti ollut enää mitään tehtävissä.
6.8.11 Viimevuoden
pentueista ensimmäiset osallistuivat tänään taippareihin. Pyhännällä
taitojaan olivat esittelemässä
Roki ja
Hippu. Rokille mallikas suoritus
kalkkiviivoille asti. Sitten se teki "Nitat", eli ui kyllä, mutta jätti
riistapukin noutamatta. Samanlainen työtapaturma sattui siis aikanaan
Nitalle sen ekoissa taippareissa. No ei muuta kuin vähän lisää treeniä
vesinoutoon niin seuraavalla kerralla onnistuu varmasti. :) Hipulle
työtapaturmia ei sen sijaan tänään sattunut, vaan se tuli hyväksytyksi
kaikista osa-alueista. Näin ollen Hipulle tulos SPA 1 Onnittelut!! :)
Seuraava taipparisuoritus olisi määrä nähdä jo heti huomenna, kun Panu
lähtee koettamaan taipumistaan Lapinjärvelle.
31.7.11 Taipparitreeneissä
tänään mukana neljä koiruutta; Lilli, Veeti, Panu ja Tessa. Näimme ensin
metsässä neljä varsin mallikelpoista hakua ja hienoa jäljestystä. Myöskin
rannassa uimahalukkuutta löytyi kaikilta. -Lilliltä ja Veetiltä jopa niin
paljon, että siinä jo jouduimme miettimään kuinka ne saadaan pois vedestä...
:) Lilli on vielä tänä kesänä alaikäinen taippareihin, joten se joutuu
odottelemaan ensi kesää. Veeti puolestaan pitää saada uimaan vielä
riistapukin kanssa suoraan rantaan ilman kymmenen minuutin ylimääräisiä
kunniakierroksia :P niin se menee taippareista läpi ihan heittämällä. Tessalle
ja Panulle puolestaan on taipparipaikka anottuna elokuulle. Toivotaan, ettei
käy mitään työtapaturmia, sillä tämänpäiväisen perusteella läpimeno ei tee
heikkoakaan. :)
Kaikille taipparitreeneistä kiinnostuneille tämä päivämäärä ei sopinut. Omia "yksityisiä" taippariharkkoja on kuitenkin mahdollista saada erikseen sopimalla muulloinkin. Parit yksityisharkat onkin sovittu jo trimmien yhteyteen, ja uusiakin aikoja voidaan vielä sopia :)
"Pikkusisko" Lillin treenatessa taippareita varten, nuuskutteli Nelli Luumäen Mejä-kokeessa. Onnea ei kuitenkaan ollut tänään matkassa, vaan tuloksena kaksi hukkaa kulmilta, ja kolmas hukka kun Nelli paineli puoli metriä kaadosta ohi. Normikulmat ovat tänä kesänä osoittautuneet Nellille vaikeiksi paikoiksi, ja se on tehnyt niillä kaikki kauden hukat. Ne kun saataisiin kuntoon - ja lisäksi vähän kuntopohjaa lisää, (pentujen jäljiltä kun Nelli on vielä vähän laiskanpulskea ;-)) niin olisi lupa odottaa hyviäkin pisteitä. Katkokulma on selvästi auennut Nellille, ja se tulee selvitetyksi helposti joka kerta. Samoin makuut löytyvät, ja koira pysyy ylipäänsä nykyisin jo aika kivasti jäljen päällä. Tavallisilta kulmilta mennään kuitenkin nyt jostain syystä määrätietietoisesti yli ja pitkäksi... No jospa tämäkin ongelma syksyn mittaan treenaamalla paranisi, niin ensi keväänä voisi sitten käydä poimimassa tarvittavat ykköset plakkariin. Kyllä ne sieltä vielä tulee, kun vaan ensin saadaan ykkösputki auki. :)
28.7.11 Heinäkuu
vetelee viimeisiään... Omat koirat ovat kuluneen kesän lähinnä vetäneet
lonkkaa ja harrastaneet uintia. Tähän on ollut oikeastaan kaksikin syytä.
Toinen on kesän lämpötila... Tänäkin kesänä hellepäiviä on piisannut enemmän
kuin tarpeeksi, joten niin oma kuin koirienkin motivaatio sen suurempaan
harrastamiseen on ollut aika kadoksissa. Päivittäiset aktiviteetit ovatkin
olleet lähinnä myöhäisten iltalenkkien ja uimisten varassa. Eilen Heta
sentään pääsi Matiaksen matkassa agilityn möllikisoihin. Vähän oli koira
vielä kesäterässä, mutta muuten kulki Matiaksen kanssa ihan mallikkaasti.
Video Hetan ja Masan radasta löytyy
täältä. Kiitos tästä Siltasen Jaanalle! :)
... Ja siis lopputuloksena oli medi-kisaavien sarjassa kaksoisvoitto
sisaruksille Aapolle ja Hetalle. :) Tessa puolestaan osallistui mölliradalle.
...Se toinen syy kesän aktiviteettien
puuttumiseen puolestaan löytyy Luumäeltä, Taavetista. Sinne on tänä kesänä
rakentunut meille oma kesäpaikka. Vaikka sisäneliötä ei ole kuin 20, niin
niiden rakentamiseen on silti mennyt päivä jos toinenkin. Urakka alkoi
kesäkuun alussa, ja tällä hetkellä viimeistellään sisäpintoja. Vielä siinä
on melkoisesti nakerreltavaa ennen kuin on täysin valmista, mutta voiton
puolella taidetaan silti jo olla. :) Sen verran tehokkaasti tämä
mökkiprojekti koko kesän nyt kuitenkin söi, että kasvattien kesätreffeistä
päätettiin suosiolla luopua, ja tehdä sen tilalle kolmiosainen
koulutustarjonta. Ensi sunnuntaina järjestetään taipparitreenit ja myöhemmin
syksyllä on tavoitteena saada pidettyä mejä-koulutus sekä metsästyskoulutus,
mikäli kiinnostuneita osallistujia löytyy.
22.7.11 Surullisia uutisia Helsingistä... Saimme viestin, että
viime torstaina 14.7. Crab Apple's Cappuccino "Tyty" on äkillisesti, ja täysin
ennalta arvaamattomasti menehtynyt, ollessaan omistajien kesälomamatkan
aikana hoidossa. Evira tutkii Tytyn kuolinsyytä. Osanotto kotijoukoille,
mittaamattoman suureen suruun.
:'(
Se, mitä olimme, olemme nyt. Se, mitä meillä oli, on edelleen. Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä. Kun siis kuljet metsässä, jossa kuljimme yhdessä ja etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani, kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua etkä enää löydä ja tunnet surun hiipivän sydämeesi ole hiljaa. Sulje silmät. Hengitä. Kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi. En ole poissa, kuljen mukanasi, aina sinussa. |
|
17.7.11 Mejäilyä Pyhtään metsissä... Tänään peräti viisi Hetan lasta oli
näyttämässä jäljestäjän taitojaan Pyhtään mejäkokeissa. Voi-luokassa
nuuhkuttelivat sisarukset Tahvo, Donna ja Nelli, ja Avoimessa luokassa Hetan
toisesta pentueesta Tessa ja Panu. Tulostasosta voisi sanoa, että se ei enää
paljon parempi olisi voinut olla... :)
Tahvolle ekasta voi-luokan kokeestaan Voi
1 45p.
Donnalle Voi 1 42p. (yhtä uupuu vielä...) ja
Nellille Voi 2 34p.
Harmittava tapaturma viimeisellä kulmalla pudotti palkintosijan muuten hienosta
suorituksesta. Avoimessa luokassa ensikertalainen Panu joutui kohtaamaan
jäljellä marjastajia, ja heidän kultaisennoutajansa, mutta selvisi siitäkin
kunnialla. Omistajien suurista ennakkoepäilyistä huolimatta
Panulle tänään tulos Avo 1 46p. Ihan loistavaa!! Yhtään huonommaksi ei sitten jäänyt kyllä
siskolikkakaan.
Tessalle myös Avo 1 46p. ja siirto voittajaluokkaan. Onnittelut
tasapuolisesti kaikille. :) Tämä oli tänä vuonna viimeinen järjestämämme mejäkoe,
ja mikäs sen mukavampaa kuin saada koejärjestelyille vielä tuloksellisesti
tällainen päätös. :) Seuraavaksi laitetaan sitten ensi vuoden mejäkokeet
harkintaan. ...Jos lupaatte ilmoittautua mukaan, niin ehkä me sitten kuitenkin
luvataan joku koe ensi vuonnakin järjestää... :P Koirien arvostelut
löytyvät nimiä klikkaamalla.
15.7.11 Pentumietteitä... Pentuaitauksen palaset ja pentujen
teddyalustat palautuivat meille kotiin varastoitavaksi. Kun aitauksen
palaset saatiin nostettua piiloon autotallin kaappien päälle, ja alustat
sullottua kodinhoitohuoneen kaapin uumeniin saattoi taas kerran todeta, että
yksi prosessi on saatu onnellisesti päätökseen. Siellä ne ovat nyt odottamassa,
kun seuraavan kerran on tarvetta pentulaatikon kasaamisen. :) Se, milloin se
ajankohta seuraavaksi on, onkin sitten jo ihan toinen juttu. Se riippuu monesta
asiasta...
Pentuja voidaan teettää monilla erilaisilla intresseillä, ja niiden hoitamiseen voi myös käyttää hyvinkin eri tavoilla aikaa ja vaivaa. Itselleni pentuprojekti on aina ollut antoisaa, mutta kuitenkin myös tosi rankkaa aikaa. Käytännössä se on tarkoittanut, että aina pentuetta kohden kalenterista on kadonnut helposti kolmisen kuukautta, jolloin juuri muuta elämää ei sitten ole ollutkaan. Kolme viimeisintä pentuettamme on syntynyt nyt vajaan 13kk:n sisällä, joten siitä voi jokainen laskea kuinka monta kuukautta viimeisen vuoden aikana on eletty ns. normaalielämää :P ...No tämä viimeisin pentue ei tosin ollut meillä kotona, joten sen kohdalla pääsin itse paljon helpommalla. Joka tapauksessa nyt on kuitenkin korkea aika vähän vetää henkeä, ja keskittyä maailmalle lähteneiden kasvattien seuraamiseen, ennen kuin edes ryhdytään vakavissaan suunnittelemaan uusia. :)
Jos pentueita on liian usein, ei niihin yksinkertaisesti enää pysty yksilöllisesti ja täydestä sydämestä paneutumaan, vaan pentueiden hoitamisesta ja kotien etsimisestä tulee väkisinkin rutiinia. Siihen en itse henkilökohtaisesti halua tämän harrastuksen kanssa päätyä. ...Toisaalta näillä narttumäärillä siitä ei kyllä taitaisi olla edes pelkoa. ;) Laskeskelin tuossa juuri vähän masentuneena, että kolmessa viimeisessä pentueessa on ollut 15 pentua ...ja niistä ihan kokonaista kolme on ollut narttuja! ...Ja jotta yhtälö olisi täydellinen, niin tokihan näistä kolmesta kahdelle tuli hampaiden vaihdon yhteydessä alapurenta... että näin. *huoh* Sijoituskoiralleni Hertalle ei siis ainakaan pentuja tulla alapurennan takia tekemään, vaan nuoremmista koiristani toiveet jalostuskäytön suhteen ovat siis tällä hetkellä pelkästään Tessan ja Lillin harteilla. No aika näyttää niidenkin kohdalla... Kuten parille tulevista pentusuunnitelmista kysyneillekin olen vastannut, ehkä ensi vuonna, ehkä ei... Pelkästään myyntiin en näe mitään intressejä pentuja teettää, joten ensi vuoden suunnitelmat riippuvat pitkälti siitä onko ajankohtaista miettiä pennun jättämistä kotiin tai sitten valmiiksi hyvä, harrastushenkinen sijoituskoti olemassa. Tosin ainahan siinä on olemassa sekin riski, että tulee taas vaan pelkkiä poikia... niistä on narttuja paha jättää kotiin... :(
9.7.11 Mauno lähti tänään kohti omaa kotia Mikkeliin. Nyt on
pesä tyhjä, ja kaikki pennut maailmalla. Tähän mennessä ensiaskeleet uusissa
kodeissa ovat sujuneet kaikilta hienosti, mitä kyllä oikeastaan osasimme
odottaakin. :) Luca-poika oli itse asiassa jo heti ensimmäisenä päivänä
saanut aikaan pientä sydämentykytystä kotijoukoissa, kun se oli löytänyt
rakosen josta pääsi terassin alle vilvoittelemaan. Harmaita hiuksia
emännälle aiheutti se, kuinka saadaan pentu sadan neliön terassin alta pois
siitä samasta, yhdestä ja ainoasta rakosesta. Purkaako terassia vai kutsuako
palokunta hätiin?! ;) No pentuajan pilliopetus osoittautui taas kerran
hyödylliseksi. Puhallus pilliin rakosen kohdalta, ja kas Luca ilmestyi
paikalle. Nyt tuo aukko on kuulemma sattuneesta syytä tukittu ;-) Onni koira
puolestaan sai uudessa kodissaan myös uuden nimen, ja tottelee jatkossa
nimeä Joe. Onnea kaikille uusiin koteihin, kuvia ja kuulumisia odottelemme
nyt vuorostamme tässä suunnassa. :)
Alla olevat kuvaterveiset puolestaan tulevat Moosekselta, ja ovat tosiasiassa odottaneet sivuille päivittymistä jo jonkin aikaa... Tässä kuitenkin nyt lopulta kesäiset terkut Mooseksen ensimmäisestä venereissuista. Homma sujuu heti kuin vanhalta tekijältä. :) Kuvat: Salla Nuotio.
7.7.11 Onni-koirakin löysi oman rakastavan kodin, ja lähti
tänään kotimatkalle kohti Imatraa. Muutaman viikon päästä Onni tulee vielä
hieman lähemmäs meitä, kun se oman emäntänsä kanssa muuttaa Imatralta
Lappeenrantaan. :) Mauno odottaa omaa kotiväkeään vielä lauantaihin saakka.
Pariksi päiväksi se saa nyt siis liittyä osaksi muuta laumaa, eli sen
reviiri laajenee nyt sisätiloissakin. :)
6.7.11 Omaan kotiin Seinäjoelle lähti tänään Luca -poika. Lillin
kaverina Leinosen mansikkapenkkejä (tai mitä niistä nyt vielä on jäljellä...
:P) harventaa vielä veljekset Mauno ja Onni.
Myös Lilli-koiruus on jo kasvanut kovasti. Neidillä on ikää nyt 17vk. Tässä tuoreet kuvat:
|
|
3.7.11 Viimehetken peruutuksen vuoksi luovutusikäinen "Onni" -
poika on nyt ilman omaa kotia. Jos kiinnostuit ota yhteyttä
puhelimitse. Kesäaikana olemme vuoroin kotona, vuoroin mökillä, ja
sähköpostia pääsen lukemaan vain kotoa käsin. :)
Lähes kolmenkymmenen asteen painostavassa ja ukkosellisessa helteessä jäljestivät tänään Savitaipaleella Tessa ja Nelli. Tessalle suorastaan huikaisevan hieno jälkityö ...paitsi se viimeinen 30m, jossa se onneton teki hukan. No toisaalta, positiivisesti ajatellen on hyvä että vuosikas koira ei siirry liian nopeasti voi-luokkaan. Tänään Tessalle siis tulos Avo 2 38p. Tessan arvostelu löytyy täältä. Myös Nelli aloitti hyvin kauden ensimmäisen jäljestyksen mammaloman jälkeen. Katkokulma teetti kuitenkin töitä, ja vaikka se tulikin selvitettyä, uuvutti Nelli siinä itsensä. Kaksi seuraavaa kulmaa meni pitkäksi, joista molemmista hukat. Kolmas hukka ja kokeen keskeytys tuli viimeisellä suoralla, kun lopen väsynyt koira päätti lähteä kohti jäljeltä näkynyttä tietä. Tänään siis Nellille Voi 0. Toivottavasti seuraavalla kerralla osuu vähän viileämpi keli... Nellin arvostelu löytyy täältä.
2.7.11 Pennuista blue roan pojat Taavi ja Eppu lähtivät vajaa viikko
sitten omiin koteihinsa, ja "Team orange" jäi vielä vähäksi aikaa viihdyttämään
Lilliä ja jatkamaan puutarhatöitä. Kuluneen viikon hellekelit ovat kuitenkin
ajaneet myös pienet puutarhurinalut läkähdyksiin, joten viilennystä on haettu
merenrannalta. Ensimmäisellä kerralla Mauno ja Luca tyytyivät kastelemaan tassut
ja sen jälkeen keskittyivät rantahiekan kaivelemiseen. Onni puolestaan porhalsi
saman tien kainaloita myöten veteen. Seuraavilla uimareissuilla rohkeus kasvoi
ja koko kolmikko on ottanut jo vähän autettuna ensimmäisiä uimavetojakin. :)
Uimareissujen jälkeen maistuu ruoka, ja on taas vähän aikaa mukavan viileää. :)
27.6.11 Aika rientää... Nellin pennut täyttävät tänään jo
kahdeksan viikkoa. Ensimmäinen pennuista lähti jo omaan uuteen kotiinsa, ja
huomenna pentujoukon on määrä harventua yhdellä. Kolme veljestä jää vielä
vähäksi aikaa harventamaan Leinosen perheen kukkapenkkejä ja
mansikkapuskaita, ja lähtevät omiin koteihinsa vasta parin viikon sisällä.
22.6.11 Soneran FTP-palvelin toimii taas lopulta, eli nyt
saatiin päivityksetkin taas nettiin :)
20.6.11 Viime viikonlopun tulossatoa... Kotkan
koiranäyttelyn päätimme itse jättää tänä(kin) vuonna väliin, mutta Heta ja
Hetan poika Panu sen sijaan osallistuivat sekä lauantaina että sunnuntaina
Junior Handler -kilpailuun. Lauantain kaatosateessa Karoliina ja Heta
sijoittuivat neljänsiksi, Roosalle ja Panulle sen sijaan tuloksena hyvää
kokemusta. Sunnuntaina Karoliina ja Heta olivat toisia ja Roosa ja Panu
hienosti neljänsiä. :) Ahkerasti ovat kyllä molemmat neidit treenanneet
kiertämällä kaikki lähitienoon Match Show:t ...Niissä menestystä onkin
viimeaikoina tullut niin useasti, että kaikissa tuloksissa ei tässä enää
edes perässä pysy. Suuremmista sijoituksista mainittakoon kuitenkin
Karoliinan ja Hetan BIS 4 sijoitus viime torstailta. :)
Karoliina & Heta JH 2 ja Roosa & Panu
JH 4
Sunnuntai-iltana myös pohjanmaan lakeuksilta tuli iloisia uutisia. Hetan tytär Hertta osallistui toiseen jälkikokeeseensa ja sai toisen ykkösen pistein 48! Näin ollen Hertta siirtyi kahden kokeen jälkeen voittajaluokkaan. Onnittelut kotijoukoille! Hetan ekasta pesueesta on nyt neljä koiraa jäljestänyt itsensä voittajaluokkaan. Tässähän käynnistyi nyt sitten ilmiselvästi pentueen sisäinen valiopeli. *wirn* Jännä nähdä kuka valioituu ensimmäisenä. Tällä hetkellä Donna johtaa tätä kisaa yhdellä Voi-ykkösellä :-)
18.6.11 Kuluneen viikon kuulumisia... Meidän porukka on
viettänyt viimepäivät metsän keskellä mökillä, joten kotisivut eivät juuri
ole uusilla kuvilla tai kuulumisilla päivittyneet. No kuvia on
runsaasti, nettiin niitä on siis tulossa, kunhan vaan ehditään. :)
Pennut pentutestattiin torstaina. Mitään suuria yllätyksiä testi ei
pennuista tuonut esiin, ja testin keskiarvot ovat ihan samassa linjassa
kaikkien aikaisempien pentueidemme kanssa. Kaikki pennut siis tassuttelivat
pentutestin läpi tukevasti omilla jaloillaan, ja erot pentujen välillä
olivat lähinnä yksittäisissä testiosioissa. Hyvillä mielin voidaan siis
kaikki pennut maailmalle laittaa - uskon että ne pärjäävät vaikeuksitta
uusissa ympyröissään. :) Yksi pieni yllätys testissä kuitenkin nähtiin...
Ensimmäistä kertaa löytyi nyt pentu, joka koetti jopa räminäpurkin käydä
noutamassa! Tähän mennessä kaikki ovat sitä enemmän tai vähemmän käyneet
tutkailemassa, mutta ei sitä kukaan ole vielä lähtenyt konkreettisesti
kantamaan. :) Tämän kunnian sai nyt itselleen Poika 5, eli Crab Apple's Milk
Shake.
Poika 1, eli Crab Apple's Toblerone puolestaan oli sitten hieman yllättäen se pentu, joka ensimmäiseksi tuli pentuaitauksen aidan yli viime yönä. Lilli-neiti, joka nyt on siirtynyt osaksi Leinosen perhettä, heräsi aamuyöstä pentujen mellastukseen ja päätyi pihalle pissille. Lillin lisäksi terassin rappusilta löytyi kuitenkin hetken päästä myös tuo poika 1, joka nähtävästi myös päätti lähteä yöjuoksulle *wirn* Aitaukseen palautuksen jälkeen se oli puolestaan hetken päästä olohuoneessa, rappusten yläpäässä heiluttamassa häntää... Sattuneesta syystä, pentujen aita on tänään saanut korotuspalan ;-)
Kuvia ja kuulumisia on tullut viimeaikoina myös monelta kasvatilta. Kiitos niistä. :) Kooste näistä on luvassa myös nettisivuille, viimeistään sitten kun saadaan pentukuvagalleriat yms. ajan tasalle. Huomenna kuitenkin juhlitaan Juho pojan 3v. synttäreitä, joten kuvagalleriatkin saavat nyt juhlien yli odottaa. :)
8.6.11 Neiti Rapa-Ripa, kuten Lilliä tuttavallisemmin
nykyään kutsutaan, vietti pari päivää kanssamme mökkielämää. Lilli on selvästi
jo hyvin omaksunut cockerspanielin sielunelämään kuuluvan ajatuksen "Ei hommaa
missä ei cockeria tarvittaisi..." Se oli avuliaasti auttamassa niin mökin
perustusten teossa, oksien kantamisessa, riippumaton asentamisessa, lasten
hiekkaleikeissä ja sitä rataa... - Ja kuten pikkulapsilla yleensäkin, niin
kaikki menee suuhun... Häntä suorana se paineli pitkin metsää milloin suussaan
käpy, hiekkalapio, purkin kansi, Pihlan tutti, kenkä, ruokakuppi, dami... Juu
hyvin kantaa siis jo tavaroita, kyllä siitä noutava koira siis vielä kasvaa. ;)
Lempinimen Rapa-Ripa koiruus on saanut siitä, että se tuntuu oikein hakeutumalla hakeutuvan kaikkiin märkiin ja kuraisiin paikkoihin. Kotipihamme nurkassa on pieni lähde, joka talven jäljiltä vaihtoi hieman paikkaa ja sai pihallemme aikaan pienen mutakuopan. Sattuneesta syystä se on nyt väliaikaisesti peitetty levyllä, sillä tämä pieni riiviö tuppasi uimaan siellä päälakea myöten vähintään kolmesti päivässä. No, onneksi se pitää myös pesemisestä :P ...ja nähtävästi myös uimisesta. Sinne se sujuvasti isompien vetoavulla pulahti taas järveen useamman kerran. Eilen ei tarvittu enää edes niitä isompia vaan neiti teki 13 viikon iässä nätin taipparinoudon ihan yksinään. No, 28 asteen ilman lämpötilalla tosin lienee osuutta uintihalukkuuteen. :)
29.5.11 Tänään mejä-kokeissa Pyhtäällä sorkkaa
metsästä olivat etsimässä Aapo ja Tessa. Aapolle sattui ensimmäisellä
kulmalla pieni työtapaturma. Se meni kulmasta ensin yli, palasi kulmalle ja
otti kokemattomuuttaan siitä paluujäljen. Muutoin hieno jälkityö, ja tulos
Avo 2 39p. Tessalle sen sijaan ei työtapaturmia tänään sattunut vaan
vuosikas koira otti hienosti tänään ensimmäisen ykkösen pistein 47. Tessa
oli tänään myös avo-luokan paras koira. Onnittelut kotijoukoille. :)
Mukana mejä-kokeiden ilmapiiriä oli haistelemassa myös pikkuneiti Lilli. Neiti ehti päivän aikana yhtä jos toista, ja paineli häntä suorana milloin kenenkin kanssa. Siinä samalla tuli sitten talviturkkikin heitettyä. Sinne se paineli lampeen labradorinnoutajan perässä ja näytti pinnalla pysyvän. :)
Pentulan viikonloppuun on sen sijaan mahtunut taas yksi valvottu yö, ja melkoinen määrä huolta... Lauantaina tummempi blue roan pentu alkoi aivan yllättäen voida huonosti. Vielä puolilta päivin se oli kunnossa ja leikki ja touhusi muiden kanssa. Muutama tunti myöhemmin se tärisi ja oli selvästi huonovointinen. Hetken päästä se ryhtyi oksentamaan. Onneksemme päivystävä eläinlääkäri sattui olemaan paikalla, sillä näin pienen pennun ollessa kyseessä kotikonstein ei vielä yleensä selvitä. Pennun nopea kuivuminen on siis vielä kovin suuri riski. Pentu sai eläinlääkärissä nesteytystä ja suolistoon vaikuttavan antibioottipistoksen. Sitten ei auttanut muu kuin toivoa parasta. Yöllä pennun vointi alkoi onneksi kohentua, ja tänään se on jo hyvällä ruokahalulla imenyt maitoa, ja jaksanut leikkiä ja touhuta lähes normaaliin tapaan. Mistä pentu vatsapöpön sai on täysi kysymysmerkki, huonoa tuuria, ei voi muuta sanoa... Kuumetta pennussa ei ole ollut, joten mitään infektiota ei siis ole syytä epäillä. No nyt sitten tehostamme taas käsien pesua, ja tarkkailemme toki silmä kovana kaikkien pentujen vointia. Tällä hetkellä pentulassa voidaan kuitenkin kaikin puolin hyvin. :)
26.5.11 Pennut ovat kuluneella viikolla saaneet jalat
allensa ja hoksanneet että elämää on myös pentulaatikon ulkopuolella. Oli enää
ajan kysymys koska ensimmäinen pääsisi laatikon laidan yli. Tällä kertaa
kilpajuoksussa välillä pentu yli laidan - uusi pentuaitaus valmiiksi, voiton vei
kuitenkin jälkimmäinen. :) Aitaus valmistui tänään, ja pennut pääsivät
iltasella tutustumaan uusiin neliöihinsä. Varsin reippaasti ne myös ottivat
uuden tilavamman alueen haltuunsa. Liikkuminen on vielä vähän haparoivaa ja
tassut luistaa sanomalehden päällä, mutta muutaman päivän päästä meno on
kuitenkin jo ihan toista. :) Myös kiinteän ruuan syömistä on pikkuhiljaa
ryhdytty harjoittelemaan. Tästä se sotkeminen sitten taas alkaa... ;-)
25.5.11 Vihdoin ja viimein... Oma tulossivu
kasvattien koetuloksista on ollut työn alla jo pitkään. Nyt se on viimein
netissä :-) Joitakin arvosteluja sieltä vielä puuttuu, mutta suurimmaksi
osaksi arvostelut löytyvät sivulta. Koetuloksia tehneiden koirien kohdalta
(pois lukien vuoden -94 pentue, jonka kaikkia arvosteluja ei enää ehkä ole
jäljitettävissä...) löytyy sivulle oma linkkinsä. Kokonaisuudessaan sivua
pääsee katselemaan
täältä. Omien koirien ja sijoituskoirien
koetulokset löytyvät edelleen niiden omilta sivuilta.
22.5.11 Hienoja uutisia Pohjanmaan suunnalta! Hetan
ensimmäisistä lapsista
Hertta osallistui tänään ensimmäisiin jälkikokeisiinsa. Ja
tulos... no vaatimattomasti heti alkuun Avo 1 49p. !! Vaude, mikä aloitus.
Isot onnittelut kotijoukoille :-)
Eilisen näyttelyn arvostelut on nyt lisätty sivuille. Nitan ja Hetan omat löytyvät niiden omilta sivuilta, Laten, Panun ja Tessan puolestaan täältä. Heta jatkoi tänään näyttelyturneetaan uudestaan Haminassa, ja osallistu Karoliinan kanssa junnu-kisaan. 10-13v. sarjassa irtosi myös tänään viides sija.
21.5.11 Omalta osaltamme vuoden ensimmäinen näyttelykäynti
tehtiin tänään Haminaan. Ensi kertaa näyttelykehässä esiintynyt
Late oli
hienosti Rop-pentu. Junnuluokassa puolestaan debytoivat karvattomat kaveruksemme
Panu ja Tessa. Molemmille oltiin lähinnä hakemassa näyttelypalkintoa, joka
tarvittaessa oikeuttaisi sitten aikanaan mejä-kokeen voi-luokkaan. Panulle tulos
Jun Eri/3 ja Tessalle Jun Eri/1 SA. Nyt voidaan siis rauhallisin mielin odotella
sitä turkin kasvamista, ja suunnata nenä sinne metsään :-) Ja kun nyt kerran oli
näyttelyreissuun lähdetty, niin olihan siellä mukana sitten omat kotona asuvat
koiratkin. Heta Käy Eri/1 SA PN 4 Va-sert ja Nita Vet Eri/2 Karoliina puolestaan
korkkasi Junior Handler uransa. Harmistukseksi junnukehä oli kuitenkin sen
verran myöhässä, että se meni päällekkäin Hetan rotukehässä esiintymisen kanssa.
Panu sai siis lähteä Karssun kanssa kehään. Lainakoiran kanssa Karssulle
kuitenkin kisassa viides sija. :)
|
|
No pysyvästi se ei kuitenkaan meinaa meille taloksi jäädä vaan Lilli-neidin on määrä muuttaa muutaman viikon päästä Nellin kaveriksi ja osaksi Leinosen perhettä. Kun sitä toivottua narttupentua ei Nellin pesueesta löytynyt, laitettiin siis pentu etsintään muualta. Koska Lilli oli jo nyt luovutusikäinen, ja Nellin omat lapset vielä kovin pieniä, ei Lillin tuomista Nellin kaveriksi tässä vaiheessa voinut kuitenkaan vielä ajatella. Niinpä se saa nyt ensin kotiutua meille, ja pakata sitten puruluunsa pikkuhiljaa ja siirtyä lopulta asumaan Laitakadulle. :) Ensitutustumisen jälkeen neiti vaikuttaa varsin reippaalta ja kontaktinhaluiselta cockerin alulta. Aika sitten näyttää mitä siitä kasvaa :) Viralliselta nimeltään Lilli on Raccoon's Heartily Yours. |
|
17.5.11 Eilen 3v. synttäreitään juhlivat Hetan ensimmäiset
lapsukaiset. Myöhästyneet onnittelut Tahvolle, Veetille, Donnalle, Tytylle,
Hertalle ja Nellille. - Näistä Nelli tosin saa synttärilahjansa vasta
huomenna... ;-)
15.5.11 Tänään Elimäellä pidettyihin mejäkokeisiin osallistui
Hetan jälkikasvua ihan kolmin kappalein. Ja täytyy sanoa, että kyllähän ne
lapsukaiset jäljestää osasivat. :) Tahvo otti ja jäljesti varmoin ottein
itselleen toisen avo-luokan ykkösen ja siirtyi voittajaluokkaan. Tulos oli upea
49p. mikä oli tänään myös avoimen luokan paras suoritus. Avo-luokan parhaana
Tahvo palkittiin lisäksi Oskun vati -kiertopalkinnolla. Viime kesänä
Voi-luokkaan siirtynyt Donna sisko puolestaan lähti tänään ensimmäistä kertaa
Voi-jäljelle. Ja tulos... no se oli kyllä mykistävän hieno. Voi 1 47p. ja
Voi-luokan kolmanneksi paras cockeri! :) Täysin ensikertalaisena puolestaan
starttasi tänään Hetan toisesta pesueesta sijoituskoiramme Tessa. Pitkän talven
seurauksena kovin paljon jälkitreeniä ei vuosikkaalle koiralle ollut toki
kertynyt, joten lähinnä kokemusta oltiin hakemassa. Tessa kuitenkin otti ja
yllätti. Heti ensi yrittämällä Tessalle tulos Avo 2 36p. ja avo-luokan jaettu
kakkostila. Tessa myös palkittiin kokeen nuorimpana tuloksen saaneena koirana.
Iso kiitos aktiivisuudesta kaikkien koirien kotijoukoille. :) ...Täytyy myöntää,
että parin viimevuoden ajan oman motivaation löytäminen kokeiden järjestämiseen
on ollut usein aika hukassa. Omien koirien takia kokeita ei tarvitsisi
järjestää, ja talkootyön tekeminen pelkästään muille tuntuu vähän huonolta
kannustimelta. Etenkin kun sitä talkootyötä kotona ja koepaikalla avustaa yksi
uhmaikäinen ja toinen konttausikäinen... Toistaiseksi se motivaatio on kuitenkin
löytynyt juuri aktiivisista kasvatinomistajista, jotka iloksemme ovat koiriensa
kanssa kokeisiin halunneet tulla mukaan. :) Ehkä siis taas tämän päivän
kannustamana laitamme vielä ensi vuodenkin koejärjestelyt ainakin mietintään. :)
Jari & Tessa Avo 2 36p. Jani & Tahvo Avo 1
49p. Lasse & Donna Voi 1 47p.
Jäljestämisen lisäksi aktiivisuutta on tänään riittänyt myös kehätreenien suhteen. Ainakin kolme koiruutta on tänään käynyt hiomassa kehätaitojaan Match show:ssa. Helsingissä ensimmäisen rusetin on käynyt pokkaamassa Mooses ja Kotkassa velipoika Late. Parhain menestys on puolestaan ollut tänään Panulla, joka on ollut Kotkan Match Show:ssa upeasti Bis 3! Onnittelut kaikille :) |
|
Pentulaatikossa puolestaan on vielä rauhallista. Pennut lähinnä syövät ja nukkuvat - sekä kasvavat kohisten. Silmät ovat jo kaikilla vähän rakosillaan, ja korvat ovat kummasti taas venähtäneet kuluneen viikon aikana. Alla tuoreita kuvia sunnuntai-illalta. :)
Kyllä oikeasti harmittaa... Sen verran isosta pajukoirasta on kuitenkin kyse, että ihan "vahingossa" se ei matkaan lähde, joten ainakin jossain määrin harkitusta teosta on kyse. No jos koiruus vielä jostain löytyy, tai saadaan hankittua uusi (vinkkejä sopivista kenneleistä otetaan vastaan ;-)) niin se kyllä sitten sitten ryhtyy nököttämään rappusillamme kytkettynä, niin että ei ilman voimapihtejä lähde kenenkään matkaan. *hmph* |
|
9.5.11 Lauantaisten pentutreffien kuvagalleria löytyy näy
täältä.
Pentulaatikkoon puolestaan kuuluu hyvää. Ensimmäinen viikko on jo vierähtänyt ja pienistä punanenäisistä vastasyntyneistä on jo kasvanut tuuheaturkkisia marsunpoikasia ;-) Syntymäpaino alkaa kaikilla olla kaksinkertaistunut, ja elämä pentulaatikossa on kaikin puolin hiljaista ja rauhallista.
7.5.11 Tänään vietettiin viime syksynä syntyneen "kahvi"-pentueen
pentutreffejä. Sää suosi ja ilahduttavasti kaikki neljä pentua, sekä pentujen
Tyty-emo pääsivät mukaan treffeille. Ohjelmassa oli ensin lähimaastossa
taipparihakutreeniä sekä jälkiharjoitus. Metsäosuuden jälkeen täytettiin meillä
kotona kurnivia vatsoja, sekä harrastettiin piha-agilitya. Iso kiitos kaikille
mukana olleille. :-) Kuvagalleria treffeistä on tulossa, tässä kuitenkin vähän
esimakua...
Nellin pennut voivat
hyvin ja kasvavat kohisten. Pennuista suurin painaa jo karvan yli 600g. Muut
pennut vähän yli tai alle 500g. Nelli hoitaa lapsukaisiaan hienosti, joskin
poistuu jo ihan mieluusti pois pentulaatikostakin kun jälkikasvu on vatsat
pullollaan käynyt nukkumaan. Ihan täysin vakuuttunut pentulaatikon sopivuudesta
pesäksi Nelli ei ilmeisesti kuitenkaan vielä ole, vaan se harrastaa yhä
"asuntoesittelyissä" käyntiä ;-) Se on siis melkoinen kolopesijä, minkä
lempinimen se on viimepäivinä saanut ;-) Poistuessaan pentulaatikosta se siis
sisällä pääsääntöisesti kaivautuu sänkyjen alle, ja ulkona sen lempipaikka on
hiekkalaatikon rakenteissa oleva kolo. Hassu koira... vaan sehän ei toki ylitä
edes uutiskynnystä. :)
Kaikki pennut ovat nyt alustavasti varattuja. Aika sitten toki vasta näyttää,
miltä lapsukaiset alkavat kasvaessaan vaikuttaa.
Pennuista neljä on alustavasti varattu. Tässä vaiheessa yksi poika etsii siis vielä omaa kotia. |
|
3.5.11 Kuten osasimme pelätä, pienen tyttöpennun voimat eivät
riittäneet, vaan siitä tuli viime yönä pienen pieni koiraenkeli. :-(
Vaikka se kovin epäreilulta tuntuukin, niin todennäköisesti luonto tiesi, että
näin olisi parempi. Viisi veljestä sen sijaan ovat saaneet tänään mukavasti
painoa, ja ovat kaikin puolin reippaan ja jäntevän oloisia. Nelli-äiti hoitaa
jälkikasvuaan hienosti ja antaumuksella ja maitoa tuntuu kaikille riittävän. :-)
Pojat painoivat syntyessään 248-320g. väliltä, tyttöpentu puolestaan vain 138g. Lisää kuvia pennuista on luvassa kunhan saadaan suurimmat univelat nukuttua pois. |
|
27.4.11 Ei, ei pentukuvia vieläkään... ei vaikka niitä jo moni
kuumeisesti odottaakin... Nelli on kuitenkin päättänyt ottaa ilon irti
aurinkoisista ja lämpimistä kevätpäivistä - ja ilmeisesti siis päättänyt
lykätä pentujen tekoa siihen kunnes säätila muuttuu ;-) Niin no, kuka sitä nyt
näillä keleillä viitsisi pentulaatikosta lapsia hoitaa... :P No, huomenna tulee
63 vuorokautta täyteen, joten jospa jo seuraavassa päivityksessä niitä
pentukuvia sitten...
25.4.11 Odotus jatkuu vielä... Painoa Nellille on kertynyt
kunnioitettavat 19 kg. ja puhti on koiruudelta jo täysin poissa. Lämpimästi saa
siis laittaa päälle, jos meinaa lähteä sen kanssa vielä korttelia kiertämään.
;-) Vauhti ei todellakaan enää päätä huimaa, ja sadan metrin jälkeen alkaa jo
miettiä mahtaako se jaksaa kävellä vielä sen toisen sata metriä takaisin
kotiin... Pentulaatikko Nellille kasattiin muutama päivä sitten. Nelli tosin
itse on viimepäivät katsastellut nenä mullasta mustana myös vaihtoehtoisia
pesäpaikkoja pihamaalta. Pitkällisen harkinnan jälkeen parhaaksi pesäpaikaksi
osoittautui kuulemma alue kompostin takaa. No jospa me nyt kuitenkin päästäisiin
yhteisymmärrykseen mihin ne pennut olisi parasta tehdä... :-) Ruuan suhteen
Nelli on jatkanut nirsoiluaan, mutta herkut toki kelpaavat. - Ja siis jos nyt ei
muuta niin jäätelöä odottavan äidin on ainakin saatava ;-) Toivottavasti jo ihan
lähipäivinä saamme ihastella pieniä cockerilapsia pentulaatikossa.
20.4.11 Hetan toinen pesue täyttää tänään vuoden! Rapsutukset
Panulle, Rokille, Toffelle, Touholle, Mikille ja Tessalle. :)
Sunnuntaina Karoliina halusi Hetan kanssa osallistua lapsi-koira kisan lisäksi myös pieniin koiriin, ja sehän Hetalle kyllä passasi. :) Kun kehän laidalta menoa katselin, niin täytyy sanoa, että taidot ovat neidillä jo melkoisen hyvät. Harjoitus tekee mestarin, minkä lisäksi Heta on myös varsin kiva esitettävä. Hyvän yhteispelin laittoi merkille myös match show:n tuomaristo. Lopputulos Hetalle ja Karssulle upeasti BIS 4! |
|
12.4.11 Nelli loikoo ja leviää
pitkin lattioita... Vatsa kasvaa nyt sen verran reipasta tahtia, että mistään
ylimääräisestä Nelli ei oikein jaksa enää innostua. Mukaan ulkoilemaan se vielä
pääsääntöisesti haluaa lähteä, mutta saattaa tulla toisiin ajatuksiin jo
parinsadan metrin jälkeen. " Äh antaa olla, en taida jaksaa..." tuntuu
Nelli tuumivan, ja kääntää nenän kohti kotia. Vielä pitäisi kuitenkin pari
viikkoa jaksaa. Ruokahalu on Nellillä edelleen vaihtelevan heikkoa, mutta painoa
kuitenkin koiralle on kertynyt 17,9kg. Pieniä annoksia Nelli on myös päivittäin suostunut vielä syömään, kun nappuloiden
joukkoon on lisätty ruokalusikallinen jauhelihaa. Eilen tosin jauhelihapatakin
alkoi jo tympiä, mikä sai palvelusväen jo miettimään muita kulinaristisia
vaihtoehtoja nappuloiden kyytipojaksi. Tuskin uskallan edes ajatella kuinka
laaja menu sille vielä ehtiikään rakentua... Voi olla että sivutuotteena tässä
valmistuu vielä viidenkymmenen sivun Bon apetit -keittokirja kantaville
cockerspanieleille :P
... Ruokahaluttomuudesta ei sen sijaan ole kärsinyt Heta. Se oli eilen suoranainen porsas! *huoh* Teimme lähtöä agiharkkoihin, ja pakkasin Hetan auton takatilaan yhdessä avaamattoman ruokasäkin kanssa ajatuksella, että muutaman minuutin matkan ruokasäkki ja Heta kykenisivät matkustamaan rauhanomaisesti rinnakkain. ;-) Perille saavuttuamme kaikki myös näytti siltä miltä pitikin; koira paksissa, ehjän täyden säkin kanssa. No radalla päästyään Heta vaikutti kuitenkin vähän laiskanlaiselta ja haluttomalta hyppäämään. Hassua sillä kotoa lähtiessä se oli ihan erilainen... 40cm meni vielä yli mutta nelivitoset se systemaattisesti kiersi. Mieleen jo hiipi ajatus, että nyt se on jostain kipeä. Venytin ja taivutin... ei kipeitä kohtia. hmm... Sitten käteni osui Hetan pinkeään vatsaan. Miten se tällaiseksi oli ihan yhtäkkiä muuttunut?! Se ruokasäkki... Paluu rikospaikalle vahvisti epäilyn. Reikää säkistä ei tosin löytynyt, vaan se oli siististi avattu sieltä mistä pitääkin. En käsitä, itse aina taistelen sen repäisynauhan ja lankaompeleen kanssa kynsin ja saksin, jotta saan pussin auki. Saman teki kuitenkin siististi ja äänettömästi, muutamassa minuutissa pelkillä hampailla nälkäinen cockerspanielini! - Ja siis epäilemättä ruokaa oli kadonnut parempiin suihin ainakin litran verran (No kotona se olikin saanut ruoka-aikana vain nimeksi ruokaa, juuri agiharkkojen takia...) joten ei ihme, että hyppääminen ja kiipeäminen täydellä vatsalla oli himpun kankeaa. ;-)
10.4.11 Kymmenen
parasta syytä kasvattaa koiria... Pienellä
viilauksella tästä samaisesta listasta saisi tehtyä myös listan: Kymmenen
parasta syytä hankkia koiranpentu. ;-)
10. Kotona
vallitsi aivan liian hyvä järjestys 9. Et koskaan liiemmin välittänytkään pitkistä yöunista 8. Halusit eläinlääkärisi vihdoin saavan himoitsemansa uuden bemarin 7. Huonekaluistasi puuttui "ajan patina" 6. Rakastat pentujen ääntä aamulla, päivällä, iltapäivällä, illalla, yöllä, aamuyöllä... 5. Puutarha kaipasi pientä laittoa, etkä halunnut palkata puutarhuria 4. Naapurit eivät valittaneet tarpeeksi 3. Lapsissa ei ollut riittävästi haastetta 2. Jos osaat kouluttaa ja näyttelyttää yhtä koiraa, mikset samantien kymmentä? 1. Tahdoit tarkistaa, oliko puolisosi tosissaan vannoessaan valojaan... - alkuperäinen kirjoittaja ei tiedossa - |
Mainittakoon kuitenkin, että siis nakit, juustonpalat ym. herkut ovat hauvalle kyllä kelvanneet, ja se on taitavasti poiminut ne myös nappuloiden seasta. ...Vaan kun se julma kasvattajatäti on sanonut, että tarttis syödä ihan sitä laadukasta pentumuonaa - tai vaihtoehtoisesti olla sitten vaikka syömättä ;-) No viimepäivinä ruoka on taas kelvannut jo vähän paremmin, ja ihan omasta kupista ilman sen kummempia sirkusteluja. Saisihan tuo nyt vaikka vähän enemmänkin syödä, mutta eiköhän tuo tälläkin syömisellä hengissä pysy. :-) Ja pennut ottavat joka tapauksessa omansa, joten niillä ei ole hätää. |
|
3.4.11 Kuulumisia kategoriassa rimpsessa Nelli ja hänen
hovinsa... "Voi pyhä jysäys, ette oo tosissanne..." oli ensimmäinen kommenttini
kun eilen puhelimessa kuulin Leinosen perheen askartelusuunnitelmista. Ja se
seuraava lause oli, että "Juu en kyllä varmasti päivitä tätä ainakaan
kotisivuille... menee muuten se viimeinenkin uskottavuus." ;-) No kun sitten
illalla sain kuvia rakennelmasta sähköpostiin, ajattelin että no pitkään aikaan
sivuilla ei toki ole ollutkaan mitään hassunhauskaa päivää piristävää
viihdykettä, joten menköön... Mistä siis oikein on kyse?
Kaikki alkoi pari viikkoa sitten iltalenkillä, kun vinoilin, että jos Nelli on kantavana niin rimpsessalle varmaan rakennetaan sitten raput sänkyyn, jotta ei ole riskiä että sinne hypätessään käy Nellille tai pennuille huonosti. "Joo tottahan toki, tosin mä ajattelin kyllä että jos sellainen luiska..." kuului vastaus. "No just, kas kun ei hissiä... No kai siinä luiskassa nyt sitten on myös kaiteet ja hämäräkytkimellä varustettu yövalo?! ...Voi taivas sentään, ihan lopullisesti ovat hurahtaneita." No eilen oli sitten tuotekehityspäivä. Lopputulos on nähtävänä kuvista. - Ja kun siitä yövalosta kerran vitsailin niin ihan kurillaan Nellin ramppiin on toki nyt asennettu yökäyttöä varten led-valot. *wirn* No koekäyttö viime yönä on kuulemma osoittanut Nellin osaavan ramppia myös käyttää. Että näin... Joku toinen olis ehkä ratkaissut asian sulkemalla koiran öisin pois makuuhuoneesta. - No mutta Nelli onkin rimpsessa, jolla on kotona oma palveluskuntansa ;-)
|
|
28.3.11 Kävimme tänään Nellin kanssa ultrassa, ja lopputulos
oli se mitä jo osasimme aavistellakin. Nelli on tukevasti kantavana! :)
Cockerilapsia on siis odotettavissa pian pääsiäispyhien jälkeen.
20.3.11 Kuluneella viikolla ilmassa alkoi olla jo kevään
tuntua. Aurinko paistoi päivisin ihanasti, ja paikoitellen kotikadulla
pilkottava asfaltti antoi jo lupausta lumien sulamisesta. :) Siinä samalla
tosin yöpakkaset tekivät taas kotipihan kinoksista kantavia, ja kas kuinkas
ollakaan Heta jo yhtenä iltana kinosten päällä kirmaili. Nyt on taas pakko pitää
koiruuksia silmällä kun takapihalla lurputtelevat, jotta eivät häivy vähin äänin
naapuriin kissajahtiin...
Varma keväänmerkki on myös lehtien palstoilla alkavat koirankakkakeskustelut. Täytyy myöntää, että itse kuulun siihen koiranomistajien joukkoon, joka vähän laiskasti koirankakkoja on teiden varsilta keräillyt. (Keskusta-alueet on asia erikseen, mutta niillä tulee nykyään harvemmin koirien kanssa ulkoiltua) Suurin syy keräämisinnon laimeuteen on ainakin omalla kohdallani yksikertaisesti se, että yleensä roskiksia ei ole mailla eikä halmeilla, ja sitä pussia saa sitten huonolla tuurilla kuljetella mukana kilometritolkulla... Tänä keväänä meinasin omalta osaltani ryhdistäytyä. Muistin lukeneeni viime vuonna jostakin jutun koirankakkaroskiksista. Eli nettipalvelusta, josta voi tilata omaan kotiroskikseensa tarran, jolla antaa luvan ohikulkevalla koiranomistajalle pudottaa siihen käytetyn ja solmitun koirankakkapussin. Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja sivustoa etsimään... No löytyihän se sivusto, mutta kuinkas ollakaan tarroja on tällä hetkellä saatavilla vain muutaman kaupungin toimesta, sillä uutta sponsoria tarrojen painattamiseen ja postittamiseen etsitään. No laitoin joka tapauksessa tarratilauksen menemään, ja merkkautin oman kotiroskiksemme kartalle. Ilokseni huomasin, että kartan perusteella meidänkin lenkkireittien varrelta jo muutama merkattu roskis löytyy. |
Logoa klikkaamalla voi käydä tarkistamassa oman kotiseutunsa merkatut roskikset, ja halutessaan lisätä sinne myös omansa. Ehkä siitä saa samalla myös uutta intoa kakkojen keräämiseen. - Lisäksi oman roskiksen merkkauttamalla oma kotiympäristö pysyy ehkä jatkossa muiden koiranomistajien toimesta siistimpänä. :)
14.3.11
Kuvagalleria eiliseltä koirakylpyläreissulta löytyy nyt
täältä :)
13.3.11 Nita täytti tänään 9 vuotta! ...ja kuten kaikki
ikäihmisetkin, myös Nita vietti merkkipäiväänsä lähisukulaisten kanssa
kylpylässä ;-) Hyvinkäällä Nitan kanssa oli tänään uimassa sen kolme lasta,
viisi lapsenlasta ja kolme lapsenlapsenlasta. Lisäksi kun pari vapaata
uimapaikkaa vielä jäi jäljelle niin kemuihin mukaan pyydettiin myös Hetan ekojen
lasten isä Tico, sekä Toffen paras kamu - jack russeli, joka kuulemma luulee
olevansa cockeri. ;-) Ja kun synttäreistä kerran oli kyse niin uinnin jälkeen
oli tietysti tarjolla possunkorvia :-)
...No tosiasiassa nuo Nitan synttärit sattuivat kyllä ihan vahingossa samalle päivälle kuin kasvateille suunnatut uintitreffit. :-) Mukavaa kuitenkin oli treffata pitkästä aikaa isommalla porukalla, ja vaikka viimehetken esteitä, ja sitä myöten peruuntumisia muutama tulikin, niin silti saatiin tänään Hyvinkäälle varsin kiva joukko kasvatteja kasaan. Iso kiitos siis kaikille mukana olleille! Erityisen mukavaa oli nähdä niitä kasvatteja ja omistajia, joita ei muutoin säännöllisesti tule pitkän matkan takia nähtyä. Harmi vaan, että aina tämän tyyppisiin tilaisuuksiin mahtuu niin paljon yhtä jos toista säpinää, että kuulumisten vaihtaminen jää sitten kuitenkin melko vähiin. Ensi vuonna kuitenkin ehkä taas treffataan samoissa merkeissä uudestaan... Ja sitä ennen taitaisi olla taas kesätreffien aika. :-) Jospa ensi kesä ei olisi yhtä lamaannuttavan kuuma kuin viime kesä... :-) Kuvia kylpyläreissusta on tulossa kuvagallerian muodossa. Tässä kuitenkin alkuun muutamia...
4.3.11 Uusintakuvia parin vuoden takaa... Niinpä niin, tämähän
on jo nähty. Heta osoitti jo pari vuotta sitten Juhon kanssa olevansa mitä
kärsivällisin ja halukkain lapsenvahti. Se ei kovakouraisistakaan
hellyydenosoituksista hätkähdä, vaan vastaa niihin korkeintaan märillä pusuilla.
Sama meno jatkuu nyt Pihlan kanssa. Kun lapsen lattialle laittaa, on yksi
mustavalkoinen karvainen kaveri välittömästi pitämässä kaverista huolta. Kylki
kyljessä nuohotaan lattialla, ja Pihla saa halutessaan viedä Hetalta vaikka
puruluut suusta.
Niin ja Nita... No sen rooli on edelleen olla se perheen toinen koira ;-) Ei se kyllä vaivaudu väistämään jos lasten jalkoihin meinaa jäädä. Eikä sitä nyt suuremmin haittaa vaikka joku karvoissa roikkuisikin. Varsinaiset lapsenvahtihommat se kuitenkin antaa Hetan suosiolla hoitaa. :) Nelli-koiruus sen sijaan on kyllä perinyt äitinsä lapsirakkaus-geenin. Kylässä käydessään se olisi vähintään yhtä innokas lapsenvahti kuin Hetakin. Kaksi lapsenvahtia yhtä aikaa on kuitenkin Pihlan mielestä vielä vähän liikaa. :) ...Mutta varttukaas kun neiti vähän kasvaa ja saa jalat alleen... ;-) Alla olevat kuvat eivät sitten tälläkään kertaa ole millään muotoa lavastettuja. (...ja ne samanlaiset aikaisemmat kuvat löytyvät päiväkirjoista loppuvuodelta 2008 ja alkuvuodesta 2009)
26.2.11 Takana reilu 1300km kotimaanmatkailua... - ei siis
tosin meillä, mutta Nellillä ja kotijoukoilla, joiden hiihtolomareissu tänä
vuonna tehtiin Kajaanin kautta Ouluun. Sukset tosin jäi tyystin matkasta, ja
luntakin olisi ollut kotipihalla enemmän kuin määränpäässä. Kainuun sukulaisia
lähdettiin siis tapaamaan ihan muista syistä... Nellille oli viime torstaina sovittuna
treffit hurmaavan Oululaisen herrasmiehen, Heebon kanssa. Treffien tuloksena
toivomme cockerilapsia huhtikuun viimeisellä viikolla. Lisää aiheesta
pentu-sivulla.
25.2.11 Heta tänään kuusi vuotta! Onnittelut myös
sisaruksille; Aapolle, Pamille, Pyrylle ja Sissille :-)
18.2.11 Kuvia ja kuulumisia... Hetan viimevuoden pennut ovat
ehtineet kymmenen kuukauden ikään, eli ne ovat murkkuiässä parhaimmillaan ja
pahimmillaan... ;-) Kotijoukoilta onkin monesti tarvittu pitkää pinnaa, hyvää
huumorintajua ja kohdillaan olevaa verenpainelääkitystä, jotta arjen pikku
ylläreistä on selvitty :-) Parempiin suihin ovat kadonneet välillä niin
eväsleivät, kengät kuin olohuoneen tapettikin. ...Ja kun edellisiä tuhoja on vielä
mielessään murehtinut niin on voinut olla melko varma, että koiruus hautoo päässään jo
seuraavia ;-) Ainakin Mikki kuulemma jo kovasti miettii koska mahtaa alkaa
papukaijojen metsästyskausi. Kohdekin tällä pienellä lintukoiralla olisi jo
kiikarissa :D
Ihan viimeaikoina eniten harmaita hiuksia ja sydämentykytyksiä tästä pentueesta on kuitenkin tainnut aiheuttaa Panu. Muutama viikko sitten se aloitti valtaisan kuolaamisen, ja päätyi eläinlääkäriin sen jälkeen kun oli kastellut kuolaamisella itsensä lisäksi myös lasten petivaatteet. No muutoin koira vaikutti ihan normaalilta, eikä kurkunpäästäkään löytynyt legopalikoita tms. mikä vaivan olisi voinut selittää. Aikansa pohdittuaan eläinlääkäri keksi, että jokin harvinainen maksasairaus voi aiheuttaa rajua kuolaamista. Olisi siis syytä varmaan ottaa laajat verikokeet... Tulipahan sitten selvitettyä, että veriarvotkin ovat tällä hauvalla suorastaan erinomaiset... No, kuolaaminen alkoi hellittää, mutta leuanalus märkiä. Ei muuta kuin uudestaan lääkäriin, nyt tosin sinne "omalle", joka edellisellä viikolla oli ollut lomalla. Lopputulos: runsas kuolaaminen pitänyt leuanaluksen niin märkänä, että se oli nyt pahasti tulehtunut. *huoh* Lopulta antibioottikuuri vei mennessään tulehduksen, ja aika hoiti kuolaamisen. Oletettavasti tämä juuri sykukypsäksi tullut nuorukainen meni vaan kerta kaikkiaan niin sekaisin lähialueen juoksuisista nartuista, että se kuola valuen unelmoi niistä vajaan viikon yötä päivää ;)
Palkaksi kotijoukkojen huolesta ja hoivasta Panua päätti tämän episodin jälkeen sitten aloittaa kotona remonttihommat; ...vähän lattialistaa, ovenkarmia, lasikuitutapettia... ai ohoh, tulipa rouhaistua vähän syvältä, näyttää kipsilevyä olevan alla... Niinpä niin, päivän aikana ehtii yhtä jos toista, joten Panu sai eräältä kauppareissulta tuliaisiksi aktivointipallon. Ensimmäisenä päivänä siinä riittikin cockerspanielille puuhaa, mutta vasta seuraavana päivänä Panu oivalsi ketä tällä pyöreällä esineellä oikeasti olikaan tarkoitus aktivoida. Pallon tyhjennettyään se otti ja laittoi pallon hyvään jemmaan. Siinä sitä riitti sitten kotijoukoille koko illaksi aktiviteettia, kun kontaten etsivät palloa sänkyjen ja sohvien alta - turhaan. Vasta seuraavana aamuna Panu itse paljasti pallon sijainnin vaatehuoneen nurkasta. Fiksu koira, ajatteli varmaan jäävänsä ilman aamupalaa, jollei palloa löydy täytettäväksi :P
Talviset kuvaterkut tulevat tällä kertaa sisarpuolilta Mikiltä ja Donnalta:
14.2.11 Viikonloppuna saimme vieraita, kun Hippu neiti
kotijoukkoineen kävi kylässä. Neidistä olikin kasvanut jo ihan iso koira :-)
Kyläreissun jälkeen päästettiin Hipun kotijoukot nauttimaan koiravapaasta
viikonlopusta, ja Hippu suuntasi yökylään Karoliinan luokse, Nelli-tädin
seuraksi. No Nelli-täti toki meinasi saada ensin halvauksen, kun tuo pieni
petoeläin taas ovesta sisään porhalsi. Ensitöikseen Hippu meinaan keräsi kaikki
lattialla lojuneet Nellin lelut ja luut Nellin säkkituoliin, ja asettui sinne
sen jälkeen mukavasti itse... "Voi luoja, se on täällä taas, ja tällä
kertaa kuusi kertaa suurempana kuin viimeksi", mahtoi Nelli mielessään ajatella.
;-) Hippuhan siis piti Nellille seuraa ollessaan reilun kahdeksan viikon
ikäinen, kun se parina päivänä oli Karoliinalla hoidossa ennen omaan kotiinsa
lähtemistä.
Alkujärkytyksen jälkeen alkoi kuitenkin Nelliäkin lapsettaa, ja meno oli sitten sen mukaista... No sunnuntaina olikin sitten jo varsin rauhallista... Tässä muutama kuva Hipun yökyläilystä. :)
1.2.11 Talvikelit ovat parhaimmillaan, ja lunta riittää...
Takapihalla lunta on jo niin paljon, että 80cm korkea verkkoaita on jo monin
paikoin hautautunut lumen sisään. Muutamat suojakelipäivät ovat myös tehneet
hangesta sen verran kantavan, että cockerspanieli sitä pitkin jo iloisesti
kirmailisi. Onneksi koiruutemme eivät vielä tätä ole hoksanneet, vaan ovat
tyytyneet pihalla lurputtelemaan aurattuja väyliä pitkin. ...vaan epäilemättä
sekin päivä tässä vielä nähdään kun tilanteen oivaltavat. Sinä päivänä haetaan
sitten ainakin Hetaa lähimmän ison männyn juurelta, jonka latvaan se on naapurin
kissan ajanut...
Koirakylpyläreissuun on ilmoittautunut jo hienosti 15 cockerspanielia. Näillä näkymin saamme siis aikaan varsin mukavan kokoiset treffit :-) Jos vielä haluat mukaan, ilmoita halukkuutesi mahdollisimman pian. Uimavuorot ym. lisäinfoa mukaan ilmoittautuneille lähetän sähköpostitse helmikuun loppupuolella.
11.1.11 Nitan toinen pesue tänään neljä vuotta.
Synttärionnittelut Mirolle ja Jasulle :)
4.1.11 Viime sunnuntaina Kymen Sanomien sarjakuvissa oli
todellista cockerihuumoria. Juuri sitä kieroutunutta mielikuvitusta, jota vain
noiden päässä voi liikkua ;-) Sarjakuva hymyilyttää edelleen, joten päivän
piristykseksi laitetaan se nyt tänne tuottamaan hyvää mieltä muillekin :-)
3.1.11 Uusi vuosi, uudet kujeet... Joulunpyhät ja vuoden
vaihtuminen on taas juhlittu, ja on aika vähitellen palata arkeen. :) Kun vuosi
sitten kirjailin tänne tulevan vuoden suunnitelmia, en vielä osannut aavistaa
mitä kaikkea vuosi meille toisi tullessaan. Hetan pennuttaminen oli tosin siinä
vaiheessa jo suunnitelmissa, ja Pihla-neidin olemassaolostakin olimme tietoisia.
Sen sijaan syksyn toinen pentue ei vielä alkuvuodesta kuulunut suunnitelmiin -
kuten ei oman asunnon myyminen ja muutto keskellä kevään penturumbankaan!
Jälkikäteen ajateltuna, olipahan aika haipakka vuosi, melkoinen vauvojen vuosi
:-) Kaiken ruljanssin keskellä harrasteet koirien kanssa jäivät siis vähiin.
Tämä tosin oli odotettavissa jo "alkuperäisenkin" suunnitelman pohjalta. ...ja
se vähäinenkin harrastaminen mitä oli ajateltu, kariutui käytännössä kuumaan
kesään. Ison mahan kanssa tuo vuosisadan kuumin kesä oli jo ihan pelkän olemisen
kannalta suorastaan sietämätön, puhumattakaan että siinä vielä olisi jotain
pitänyt harrastaa. *hmph* Omien koirien tuloksina viimevuodelta on siis
näyttelystä muutama Eri ja Spme-kokeista Nitalla 2x Avo 2 ja 1x Avo 3 sekä
Hetalla 1x Avo 2 ja 1x Avo 3 Enempään eivät tällä kertaa rahkeet riittäneet.
Näilläkin tuloksilla silti Nitalle Cockerspanielit ry:n All Around cockeri
kisasta hopeasija vuodelta 2010. :)
Jos omat harrasteet jäivät vähiin, kasvatit olivat sitten sitäkin ahkerampia. Kiitos siitä teille kaikille :) Vuonna 2010 mejä-tuloksia tahkosi peräti neljä kasvattia. Nelli (White Chocolate) ja Donna (Brownsugar Girl) jäljestivät itsensä voi-luokkaan, ja Nelli ehti voi-luokankin korkata kakkostuloksella. Tahvolle (Coco Pops) puolestaan ensimmäinen Avo 1 tulos aivan huippupisteillä ja Aapolle (Apple Thief) uudesta lajivaltauksesta Avo 2 tulos. Ykköslajissaan agilityssa Aapo puolestaan nousi viime vuonna medi 3 luokkaan, ja on jo sielläkin ehtinyt tehdä vallan hienoa jälkeä useammankin ohjaajan kanssa. :) Miro (Miracle Man) puolestaan kävi syksyllä suorittamassa spme-kokeen vesityöpisteet. Ehkä tänä vuonna jo sinne maalintukokeisiin saakka ;-) Koetulosten lisäksi moni kasvateista on harrastanut säännöllisesti agilitya, tokoa sekä match show-käyntejä - ja ennen kaikkea pitänyt päivittäin huolen kotiväkensä liikuttamisesta :) Lisäksi pari kasvattia on ollut myös aktiivisessa metsästyskäytössä. Niin ja nähtiinpä kasvatteja yksittäisiä kertoja myös näyttelyissä. Ei niitä käyntejä tosin montaa ollut, mutta viime vuodelle tuloksena kuitenkin Tytylle (Cappuccino) sert, Donnalle pn 4-sijoitus, Nellille pari Eriä ja Tahvolle Eh.
Myös terveystuloksia saatiin tehtyä mukavasti. Vuoden 2010 aikana silmäpeilattiin seitsemän kasvattia (kaikki terveitä) ja lonkkakuvattiin peräti kahdeksan kasvattia (Nelli A/A, Donna A/A, Tyty A/A, Veeti A/A, Miro A/A, Tahvo A/B, Pyry B/A, Hertta C/A)
Entä omat tavoitteet koiravuodelle 2011? Hyvä kysymys... Aika tässä tuskin lähiaikoina tulee mihinkään lisääntymään, joten turhan suuria suunnitelmia harrastusrintamalla on turha tehdä. Kun viimevuonna koiravahvuuteen kuitenkin kirjattiin kaksi uutta sijoituskoiraa, lienee tänä vuonna ajankohtaista niitä kuitenkin käydä edes pari kertaa jossain näyttelyssä näyttämässä. :P Heta puolestaan aloitti loppuvuodesta taas agilitaamisen, ja on jo harkoissa ajoittain vähän väläytellyt sitä Hetaa joka viime keväänä lajista mammalomalle jäi. Toivoa siis sopii, josko se kuluvana vuonna saataisiin lajissa taas vaikka kisaamaankin :) Jos vielä tämän jälkeen ylimääräistä aikaa harrasteille jää, niin sitten se varmaan osoitetaan tottelevaisuus-puolelle. Sen verran on syksyn metsästyskokeissa olleet korvat koristeina, että jotain tarttis tehdä ...ainakin jos mielii parempia tuloksia metsästyskokeista saada. ;-)
Kasvateillemme puolestaan toivomme kaikille tasapuolisesti hyvää ja aktiivista vuotta - jokaiselle omilla saroillaan. Toivottavasti myös tavataan vuoden aikana mahdollisimman monia joko treffien, kokeiden ja näyttelyiden tai vaikka trimmausten merkeissä :-)