Päiväkirja 2012   Päiväkirja 2011    Päiväkirja 2010   Päiväkirja 2009    Päiväkirja 2008    Päiväkirja 2006   Päiväkirja 2005

 

Kuulumisia vuodelta 2007

     22.12.07  Mukavia uutisia vielä vuoden lopulle... Pamin lonkkakuvat on lausuttu kennelliitossa, tulos A/A. Iso kiitos Johannalle ja Ristolle Pamin tutkituttamisesta. Nyt on tästä pentueesta jo kolme viidestä kuvattu, ja kaikilla tähän mennessä terveet lonkat. Toivottavasti jatkoa seuraa :-)

     19.12.07  Ohhoh, onpas mennyt viime päivityksestä jo lähes kuukausi... Toisaalta koirarintamalla ei juuri tavallista arkea kummempaa ole viimeisen kuukauden aikana myöskään tapahtunut. Lenkkeilyn lisäksi molemmat koiruudet ovat toimittaneet hyvin sekä varpaanlämmittäjän virkaa että olleet suureksi avuksi (siis taatusti aina tiellä ja jaloissa... ;-)) kaikissa jouluvalmisteluissa. Erityisesti piparinpaistossa molemmat ovat tänä jouluna kunnostautuneet... Rentouttavaa joulua kaikille ystäville ja tutuille, sekä runsaasti rapsutuksia kaikille kasvateille!

     20.11.07 Reilun parin viikon kuulumisia... Lumi tuli ja meni, ja muutoinkin arki on ollut varsin tasaista ja rauhallista. Koiraharrasteisiin on mahtunut Valkealan ryhmänäyttely, josta tuloksena Nitalle ja Aapolle EH, Hetalle hienosti Eri/1 Arvostelut löytyvät koirien omilta sivuilta. Viime viikonloppuna Nita kävi kisaamassa myös agilityradalla Helsingissä. Ja niinhän siinä kävi, että vuoden viimeisistä kisoista tuli myös se kolmas nollatulos, hienosti ajalla -9,79 ja neljäs sija. Näin ollen Nitalle agilitysert ja siirto medi 2 luokkaan. Suuret kiitokset Nitan kartanlukijalle Marjutille!

Viikonloppuna jaettiin myös Kaakkkois-Suomen Spanielikerhon kiertopalkinnot. Myös vuonna 2007 Nita palkittiin vuoden kykynä. Sinänsä varmasti ihan oikeutettua, sillä eihän tuo Nitan koekausi kovin huonosti tänäkään vuonna mennyt. Tuloksia neljästä eri koelajista on kuitenkin aika hieno saavutus :-)


Agisert Helsinki 18.11.
© Satu Airaksinen

     3.11.07  Nitan lajivalikoimassa tällä kertaa agilityn vuoro... Jo viime sunnuntaina Nita osallistui Marjutin kanssa agilitykisaan Purina areenalla. Silloin tuloksena kymppi radalta ja yliaikaa kepeiltä. Tänään mukana oli parempaa onnea. Kouvolan agilitykisoista Nitalle toinen nousunolla ja hienosti toinen sija! Kiitokset Marjutille Nitan kartanlukijana toimimisesta :-)

     27.10.07 Metsästyskokeet Elimäellä olivat Nitan osalta uusinta toissaviikkoisista. Ainoastaan tuomari vaihtui, mutta muuten kuvio oli tuttu... Valitettavasti Nitalle saatiin tälläkin kertaa vain yksi riistatyö, joten se kakkostulos jäi haaveeksi. Samoin noudossa vielä toivomisen varaa. Toisaalta eteenpäin on kokoajan päästy. Lopputuloksena tänään kuitenkin AVO 3 82p. ihan kuten toissaviikollakin. No eipähän jäänyt nyt ainakaan tulos jossittelujen varaan, kahden viikon välein kun koiralla tuskin on vain pelkkää hyvää tuuria ;-) Nitan arvostelu löytyy Nitan koetuloksista.

     21.10.07 Tokoilua Kouvolassa... Sisäinen kylmyys vaivaa edelleen, niin hyytävän kylmää oli tänään tokokokeessa. Tilannetta ei myöskään helpottanut, että kehä oli jo heti aluksi jonkin verran myöhässä ja arpaonnemme oli jälleen kerran arponut meidät suuresta avo-luokasta ihan häntäpäähän. Odottelua oli siis todella tuntitolkulla... Lopputuloksena kuitenkin sanotaanko vaikka että todella hyvä kakkonen, 159,5p. eli se ykkönen jäi sitten ihan puolen pisteen päähän... ;-) Ai harmittaako, no itse asiassa ei. Paikallamakuu meni tänään huonosti, ja mieliala oli ennen yksilöliikkeitä lähinnä sellainen, että näinköhän tässä tänään vain häpäisee itsensä... Mutta kun koira tekikin kaikki muut liikkeet kutakuinkin niin hyvin kun olen ne sille opettanut, ei voi oikeasti olla mitään muuta kuin todella tyytyväinen :-) Tähän suoritukseen oli enemmän kuin hyvä päättää tämän vuoden tokoilut. Ensi kevään tavoitteena sitten se TK2 :-) Tässä analyysi päivän tapahtumista...

Paikallamakuu lähti jo heti alkuun huonosti. Maahan käskyn jälkeen Nita katsoi mua ilmeellä "Ootko ihan tosissa että tähän jäiseen maahan..." ja meni melko hitaasti maahan. Jättäessäni sen se protestoi heti hiljaa piippaamalla. Piippaamista jatkui todennäköisesti melkein koko paikallaolon, kahden minuutin kohdalla se kajautti ilmoille myös äänekkään haukotuksen ja muutaman muun persoonallisen jutustelun. Lopussa se vielä ennakoi perusasennon ponkaisten perusasentoon sillä samalla sekunnilla kun sen viereen tulin. Koiran ilme oli kutakuinkin: "Vihdoinkin! Tajuuks sä yhtään kuinka kylmä tässä on olla!" Arvosana 6 ja tuomarin kommentti: Tänään viikon luontoäänenä oli cockerspanieli :-) Seuraavaksi sitten odoteltiin yli kaksi tuntia ja Nita alkoi olla jo vähän sitä mieltä, että eiköhän tämä ole jo nähty, mennään kotiin... Onnistuin kuitenkin hiiren kanssa nostamaan sen viettitasoa ennen omaa vuoroamme ja niinpä se sitten kuitenkin päätti tehdä temppuja kehässä pyyntöni mukaan. Seuraaminen oli kohtalaista. Ajoittain ihan hyvää ja tiivistä, ajoittain... no sanotaan vaikka että hieman väljää. Lisäksi viimeisessä täyskäännöksessä se jotenkin onnistui tulemaan oikealle puolelleni?! Perusasennot taisivat kuitenkin tulla nyt kaikki ihan ok. Toivomisen varaa jäi, arvosana kuitenkin 8. Liikkeestä maahanmeno sujui nähdäkseni ihan hienosti. Nita kuitenkin hieman ennakoi lopun perusasennon. Oma vika, pelasin vähän varman päälle, kun viimeksi ei noussut ollenkaan. Nyt oli sitten niin skarppina että ponnahti ylös pelkällä katseella... Pisteet 8,5. Luoksetulon pysähdyksen se teki kutakuinkin niin hyvin kuin se sen tällä hetkellä osaa. Eli pysähtymisessä vielä vähän viivettä. Pisteitä 7,5 Seisominen seuraamisen yhteydessä on Nitan vahva liike, ja se onnistui myös tänään ilman jossitteluja. Arvosana 10. Noudosta saimme 8 pistettä - sama vika kuin muulloinkin, eli perusasento puuttuu. Itse nouto sujuu hyvin. Kauko-ohjauksesta myös 8. Ensimmäisen kerran se teki kaikki vaihdot todella mallikkaasti, paitsi että äänteli hieman. Viimeisen perusasennon töppäsin kuitenkin itse. Palatessani koiran sivulle potkaisin vahingossa matkan varrella ollutta pienehköä kiveä. Kiven lähtiessä liikkeelle ponkaisi Nita samantien pystyyn ikään kuin väistääkseen sitä. Näinollen se viimeinen perusasento jäi siis tekemättä. No näin voi joskus käydä. Itse liikkeestä tuomari oli kuitenkin samaa mieltä kuin itsekin, eli asennonvaihdot sujuivat aivan tyylipuhtaasti. Olen itse ollut tästä todella tarkkana alusta saakka, mikä tuntuu nyt enemmän kuin hyvältä. Estehypystä Nitalle 9. Teki muuten hypyn tyylipuhtaasti mutta hypyn takana istuessaan vähän vaivihkaa haisteli estettä. Siitä todennäköisesti tuo pisteen pudotus. Kokonaisvaikutus tänään 8, kannustavan suullisen palautteen kera. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin :-)

     15.10.07 Hieno viikonloppu! Kolmas kerta toden sanoi ja Nita sai kuin saikin tuloksen spanieleiden metsästyskokeessa Kärkölässä. Ihan turhaan ei siis ole fasaaninraatoja pakastimessa säilötty ja uutterasti noutotreenejä harrastettu. Hiottavaa löytyy vielä paljon, mutta eteenpäin on kokoajan menty. Tulos Avo 3 82p. on itse asiassa vain kolme pistettä vajaa kakkonen. Kakkosen saadakseen Nita olisi tarvinnut enemmän kuin yhden riistakosketuksen (eli esim. nostanut kahdesti fasaanin ylös) sillä yhdellä riistakosketuksella voidaan sääntöjen mukaan antaa korkeintaan 3p. tietyistä osasuorituksista. Kakkonenkin siis oli tarjolla, mutta tähänkin ollaan enemmän kuin tyytyväisiä. Tällä hetkellä Suomessa elossa olevista näyttelylinjaisista cockereista Nitan lisäksi vain yhdellä toisella on tulos metsästyskokeesta. Toki tietysti toivomme että joukko kasvaisi, ja kaikki suureen ääneen omien koiriensa metsästysominaisuuksia keskustelupalstoilla yms. kehuneet nyt todella ne koiransa kokeeseen toisivat...

Meillä harjoittelu puolestaan jatkuu. Päällimmäisenä harjoituskohteena on edelleen noutotreeni... Sunnuntaina nouto onnistui jo puolittain, joten oikealla tiellä ollaan. Nitan riistaote alkaa olla jo kivasti kohdallaan, mutta se tarvitsee edelleen useita kehotuksia ottaakseen linnun suuhun. Myös noudon viimeistelyssä on vielä tekemistä, ja koiran kouluttamisen lisäksi pitää kouluttaa Kimmoa olemaan noudossa paineistamatta katseellaan Nitaa. Viimeviikon harjoitukset, joissa Nita päästettiin noutoon vasta sen jälkeen kun sen viettitasoa oli nostettu, osoittautuivat toimiviksi. Nyt se osasi ensimmäistä kertaa toimia myös koetilanteessa käskyn mukaan, vaikka kävikin tilanteessa melkoisilla kierroksilla :-) Aikaisemmin nouto on sujunut lähinnä matalammalla viettitasolla (ja silloinkin vaihtelevalla menestyksellä) mutta aidossa tilanteessa on sitten nouto mennyt pelkäksi höyhenten nyppimiseksi. Nitan koearvostelu löytyy sen koetuloksista.

     8.10.07 Vettä sataa... Olisipa satanut eilenkin niin olisi edes puolet pääkaupunkiseudusta pysynyt poissa Oittaan metsistä... Runsaslukuinen sienestäjien joukko oli sunnuntaina Nitan kanssa samassa maastossa, ja niinhän siinä sitten kävi, että Nitan jäljestys herpaantui. Tällä kertaa ei siis tulosta. Koeselostus löytyy Nitan koetuloksista. Ensi viikonloppuna taitaa nollatulos-linja valitettavasti jatkua... Säännöllisestä noutotreenistä huolimatta fasaanin nouto on kaikkea muuta kuin varmaa. Joo, kyllähän se sen ennen pitkää tuo ja peräjälkeen tehtynä se neljäs nouto on jo tosi nätti. Vaan se kun ei metsästyskokeessa oikein riitä. No toivotaan, että olisi Nitalla ripaus tuuria mukana, niin tulokseenkin olisi silloin ihan mahdollisuus.

     30.9.07 Agilitya ja tokoa... tulos Nitalle molemmista lajeista. Vaikka eilen periaatteessa vietimmekin "harrastusvapaata lauantaita" niin Nita kuitenkin oli ahkeroimassa Marjutin kanssa agilityradalla Helsingissä. Ensimmäiseltä radalta tuloksena oli ollut nätti hylky... Nita oli varastanut viimeisen välin kepeiltä ja korjaamisen jälkeen valinnut väärän hypyn. Muutoin kuulemma nätti, puhdas rata. Toiselta radalta kymppi radalta ja vähän yliaikaa. Hienoa, tulos kuitenkin.

Pitkään ei Nita saanut huilia vaan tänä aamuna taas mentiin. Tällä kertaa Haminaan tokoilemaan. Suorituksessa paljon hyvää, mutta myös pientä epäonnistumista ja pahaa mieltä tuomaritoiminnasta... Lopputuloksena Avo 3 126p. Tuomari on tietysti aina oikeassa, mutta omasta mielestäni koira teki kyllä töitä kakkostuloksen edestä. No ehkä cockerspanielin tyyli tehdä asioita ei vaan sitten miellytä Ossi Harjulaa. Koiranettiä tutkaillessani havaitsin, että 2000-luvulla vain yksi cockeri on saanut häneltä ykköstuloksen ja arvosteltavia koiria on kuitenkin ollut useita. No niin tai näin... Joka tapauksessa alku lähti hienosi. Paikallamakuusta Nitalle 9. Pysyi paikoillaan rauhallisesti ja ennen kaikkea ääntäkään päästämättä koko ajan. Pieni ennakointi kuitenkin perusasennossa vei yhden pisteen. Seuraaminen on todella piiiitkä. Omalle kohdalle ei vielä koskaan aikaisemmin ole sattunut noin julmetun pitkää seuraamiskaaviota. Aikaisemmin on päästy puolet vähemmällä. Nita kuitenkin seurasi hyvin. Se pysyi kohtuullisen hyvin oikeassa paikassa, ja mikä ihaninta nenä ei mennyt kertaakaan maahan, vaan se koko ajan piti katsekontaktia. Yksi perusasento jäi puuttumaan, toinen oli vähän vino ja täyskäännöksessä jouduin hieman "yskähtämään" kun nenä melkein vei... Pisteet 7,5 olivat siis ihan oikeutettua. Sen sijaan tuomarin kommetti "No eihän siitä mitään meinannut tulla, ihanhan se oli kuin iltakävelyllä ja nenä kävi koko ajan." tuntui aika kohtuuttomalta. Kyllähän Nita koko ajan skannaa nenällään aluetta, eikä niskat kenollaan pidä kontaktia, mutta kokoajan sillä oli kuitenkin silmillään katse minuun. Liikkeestä maahanmeno meni hienosti, mutta lopun perusasento jäi tekemättä, tuomarin mielestä arvosana 7 ja kommetti "Eihän se sieltä sitten noussut." Luoksetulossa Nita pysähtyi käsimerkistä, joskin eteni jonkin verran käskyn jälkeen. Tuomarin mielestä kyseessä läpijuoksu ja arvosana 5. Kommentti oli, että "kyllähän se yrittää, mutta ei osaa, ja vauhtikin on liian hidas." No eihän se mikään tuulennopea ole, mutta laukalla kuitenkin tuli koko matkan. Liikkeestä seisominen meni nappiin, tuloksena tosin 9 ja tuomarin kommentti "Otti käskyn jälkeen 2 askelta, pitäisi pysähtyä nopeammin." Nouto sujui muuten hienosti, mutta perusasento oli puutteellinen. Arvosana 7 perusasennon puutteen takia. Kauko-ohjaus ei sitten tänään onnistunut ollenkaan. Nita oli kai omasta mielestään tekemässä paikallamakuuta, eikä tehnyt elettäkään noustakseen maasta istumaan. Kauko-ohjaus siis tänään pyöreä 0. Viimeinen liike estehyppy kuitenkin meni hienosti. Olin aivan varma että saadaan kymppi. Teki hyvät hypyt molempiin suuntiin, istui esteen takana salamannopeasti ja mikä hienointa, teki loppuun niin suoran perusasennon kuin vaan mahdollista. Yllätys oli siis suuri, kun tuomari antoi kasin, perusteella "hipaisi estettä." No kai sillä sitten vatsakarvat esteeseen osui tms. Kokonaisvaikutuksesta emme saaneet minkäänlaista sanallista palautetta. Paperista sitten luin että seitsemän oltiin saatu. Kilpailukirjoja jakaessaan saatiin sitten kuitenkin se kokonaisarvio, kun tuomari totesi, että "Katos onnistuitte sentään saamaan tuloksen." Ei voi muuta sanoa, kuin että harvoin on jäänyt näin paha mieli tokokokeista :-( Onneksi sentään koiran suorituksiin voi olla kohtuullisen tyytyväinen. Kuvat Nitan kotitreeneistä.

 

     29.9.07 Syksy tekee selvästi tuloaan, kun harrasteet alkavat olla vähenemään päin. Hyvä niin, sillä viimeisen parin kuukauden aikana ei vapaita viikonloppuja vielä ole ollutkaan. Ihan tyystin ei kuitenkaan ole laakereilla levätty. Kimmon askelmittari-kampanja on pitänyt koirat liikkeessä päivittäin kilometritolkulla, ja oma mielenhäiriöni ilmoittaa Nita Haminan tokokokeeseen on saanut aikaan myös pientä harjoittelua. Nitan valeraskaus ei tosin vielä ihan täysin ole ohi, joten saa nähdä tekeekö Nita huomenna Haminassa ihan omia temppuja vai sitä mitä minä siltä pyydän. Kaikki avoimen liikkeethän se kyllä osaa, joten ykköstulos on sinänsä realistinen tavoita. Toisaalta Nitan tuntien olen tyytyväinen jos ylipäänsä saadaan tulos... :-)

Tokoilun lisäksi on tällä viikolla treenattu päivittäin myös fasaanin noutoa - ja vielä saadaan paljon treenata. Taitaa meillä olla joko tosi huonoja koiria, tai sitten epäonnistuneita kouluttajia, kun riistan nouto treenaamisesta huolimatta yhä takkuaa... ;-) Cockereiden keskustelupalstaa seuranneena kun on voinut todeta, että yhdellä jos toisella kuulemma niitä hyvin metsässä toimivia ja riistaa noutavia cockereita on kotisohvilla ihan sankoin joukoin. Toisaalta vaan hymyilyttää, toisaalta sapettaa tuo ihmisten sanahelinä... Jos oikeasti on niin huippukoira kotona niin kai sitä sitten kävisi ne helpot koetulokset vain napsimassa koiralleen. Sehän on helppo homma, kun ei edes tarvitse treenata ;-) No meillä joka tapauksessa joudutaan näiden asioiden eteen tekemään pitkäjännitteistä työtä, ja askel askeleelta on myös eteenpäin päästy. Myös Heta on nähtävästi taas kerran harjoitellut ihan omineen, sillä eilen se teki neljä melko nättiä fasaaninnoutoa. Viimeisellä kerralla jopa varsin hyvällä otteella. Tähän mennessä Heta ei ole suostunut fasaania juuri kantamaan, vaikka muutoin noutaa erilaisia esineitä varsin hyvin. Viimeksi sille on esitelty fasaani alkuvuodesta, jolloin se nouti lumihangesta hyvin pienikokoisen fasaanin, ja hyvin varovaisella otteella yhden jäisen linnun. Nähtävästi tauko on kuitenkin tehnyt sille hyvää ja nyt kantti riitti jo pidemmälle.

   16.9.07 Näyttelyihin on tänä vuonna ehditty harvakseltaan. Tänään kävimme kuitenkin näyttäytymässä kehässä Hyvinkään ryhmänäyttelyssä. Todella heikosta opastuksesta huolimatta onnistuimme kuin onnistuimmekin löytämään paikanpäälle - todetaksemme että kehä on toista tuntia myöhässä... Siinä vaiheessa kun päästiin cockereihin, oli jo kaikilla totaalisesti sormet kohmeessa. Ihan turhaan ei kuitenkaan paleltu, sekä Nitalle että Hetalle Eri. Arvostelut ja pari kuvaa löytyvät koirien omilta sivuilta. Hyvinkään näyttelyyn päättyi nyt myös Rontin kesäloma meillä, ja Rontti suuntasi näyttelystä omistajiensa mukana kotiin Lietoon.

  15.9.07 Ihan tavallinen viikko... Pitkästä aikaa onkin ollut sellainen viikko, ettei kaikille päiville ole ollut jo valmiiksi jotakin ohjelmaa. No jospa tästä pikkuhiljaa tulisi vaikka ihan arkea. Syksyn edetessä alkaa kalenterissa selvästi olla enemmän tilaa, jopa joku ihan vapaakin viikonloppu :-) Torstaina Nita kävi heti aamutuimaan hieronnassa. Fysioterapeutin arvio hieronnan jälkeen oli se mitä odotimmekin, eli kaikki kunnossa. Ruoto on ojennuksessa ja lihakset hyvässä kunnossa. Hyvillä mielin voi siis Nita suunnata kohti metsästyskautta. Vielä kun joku reipas jaksaisi ihan tosissaan ryhtyä treenaamaan sen kanssa sitä fasaaninnoutoa... 


"Hei älä viitti nipottaa, miks muka ei saatais
olla sängyssä...?"

      9.9.07 Taas taipumuskokeissa... Joskin tällä kertaa omat koirat ja Rontti saivat taipparit jo suorittaneina jäädä kotiin, ja kyseessä oli puhtaasti talkootyötä. Kimmo oli yhdelle ryhmälle ampumassa ja vetämässä jälkeä siinä missä itse hoidin taippareiden sihteerin hommaa. Sää suosi ja koepaikalla vallitsi kaikin puolin mukava ilmapiiri. Taippareissa mukana olivat myös Riitta ja Aapo. Tällä kertaa Riitta onnistui hakuosuudella pitämään itsensä rauhallisena, ja niinpä tuo aikaisemmin murheenkryyniksi osoittautunut hakuosuus sujui Aapolta nyt hienosti. Suorastaan vähän liiankin hienosti, Aapo nimittäin oli löytänyt maastosta jäniksen ja hetken aikaa irtosi jäniksen perässä vähän turhankin omavaltaisesti. ;-) Lopputulos kuitenkin tällä kertaa se, mitä koiralta odotettiinkin, eli hyväksytty taipumuskoe. Onnittelut Riitalle ja Aapolle!

 


Riitta ja Aapo taipparissa

          3.9.07 Kulunut viikonloppu oli taas täynnä koira-aiheista ohjelmaa. Lauantaina Nita kävi Marjutin kanssa agilitykisoissa Kouvolassa. Hyppyradalta tuloksena kymppi ja vähän yliaikaa, agiradalta hylky. Nitan Aapo-pojalle hyppyradalta vitonen ja toinen sija. Onnittelut Riitalle ja Aapolle! Agiradalla Aapolle puolestaan kävi samoin kuin Nitalle. Sunnuntaina vaihdettiin laji mejään ja Nita lähti Kimmon kanssa Kymen kennelpiirin piirinmestaruuskokeisiin. Ilmeisesti metsojen pyöriminen jäljen päällä aiheutti harmittavan hukan, mutta muuten Nita oli oli tehnyt varsin tarkan, hienon jäljestyksen. Tuloksena Voi 2 35p. ja PM-4.

Siinä missä Nita ahkeroi mejämetsässä, osallistuin itse taipumuskokeisiin Elimäellä Rontti-pojan kanssa. Rontti cockeri liittyi koiralaumaamme heinäkuun puolivälissä ja on siitä lähtien opiskellut uimisen saloja. Tovi jos toinenkin on Rontin kanssa rannalla vietetty, se kun oli alkuun vakaasti sitä mieltä että aikomuksenani on ehkäpä hukuttaa se. Paras siis pitää tassut tukevasti kuivalla maalla, eikä tulla edes lähelle vesirajaa... ;-) Pitkä ja kivinen tie on kuljettu, mutta lopussa kiitos seisoi. Työvoitto, se täytyy sanoa, kun Rontti eilen suoritti taipumuskokeen hyväksytysti ja siitä leivottiin Fin Mva :) Kiitos luottamuksesta Ritva-Liisalle ja Jaanalle Rontin uskomisesta meidän hoiviin. Nyt tämä lupsakka herrasmies viettää vielä pari viikkoa hemmottelulomaa meillä ennen paluutaan kotiin. 

 


Rontti poseeraa

          22.8.07 Jäljestystä, näytelmiä ja agilitya... Siinä kuluneen viikon ohjelmaa. Viime sunnuntaina Kimmo ja Heta suuntasivat jälkikokeisiin ja Nita kanssani Heinolan näyttelyyn. Näyttelymenestystä ei tällä kertaa tullut, vaan Heinolan reissulta Nitalle tulokseksi H. No mikäpäs siinä, se oli tämän tuomarin mielipide Nitasta. Arvostelu löytyy Nitan tuloksista. Kimmolla ja Hetalla puolestaan oli parempaa onnea. Haasteellinen maasto ja kuuma päivä eivät tällä kertaa Hetaa haitanneet vaan pikkuneiti jäljesti itselleen ensimmäisen voi-luokan ykkösen, pistein 43. Arvostelu löytyy täältä. Tästä on hyvä ensi vuonna jatkaa, tavoitteena tietysti silloin jo se valionarvo :) Tältä kaudelta Hetan kokeet näyttäisi nyt kuitenkin olevan käyty. Nita puolestaan on iloksemme valittu piirinmestaruuskokeisiin 2.9. joten Nitan jälkikausi sai vielä jatkoa.

Maanantaina raahasin taas luuni Hetan kanssa viikoittaisiin agilityharkkoihin. Täytyy tunnustaa, että agilitykärpänen ei edelleenkään ole itseeni suuremmin iskenyt, vaikka säännöllisesti olen pyrkinyt treeneissä käymään. Hetan mielestä agility sen sijaan on mielettömän hauskaa. Oma tavoitteeni koko harjoituspaikan ottamisessa oli parantaa Hetan ja minun välistä yhteistyötä, ja siihen tämä laji tuntuu hyvin sopivan. Kartanlukijasta tuskin siis agikisaajaksi koskaan on, mutta koska Heta näyttää lajista niin kovasti pitävän, täytynee ohjaajan jatkossakin koettaa siellä kentällä harkoissa käydä. Vaikka kisatavoitteita lajissa ei olekaan asetettu, päätin kuitenkin tänään osallistua Hetan sen ensimmäisiin möllikisoihin, kun harjoituskentällämme sellaiset järjestettiin. Mölleille olikin laadittu kiva juostava rata, jossa kartanlukijakin pysyi kyydissä. Hetalle 0-tulos ja kolmas sija. Alla ratapiirros mölliradasta. Nita puolestaan otti kilpailevien radalta Marjutin kanssa hylyn. Ei ollut Nita parhaassa vireessä. Liekö sitten johtunut siitä, että oli hyvin loukkaantunut kun joutui pari tuntia autossa odottamaan, ja se olikin Heta joka radalle pääsi... ;-) Minun ja Hetan läsnäolo samaan aikaan agikentällä ei välttämättä ole se kaikkein paras idea, ainakaan Nitan mielestä, sillä kyseessähän toki on Nitan kenttä ja Nitan harrastus... Mitäs me sinne tullaan oikein säätämään?! ;-) 

 

          13.8.07 Arki on taas alkanut, ja koirat saavat rauhassa ottaa aamupäivän unet, kun ei ole kukaan niitä kotona häiritsemässä. Erityisesti tänä aamuna nuo tuntuivat olevan tilanteesta enemmän kuin tyytyväisiä. Jäljistä päätellen on luvattomasti lakanoiden väliin kömpinyt cockerspanieleita varmaan sillä samalla hetkellä kun aamulla painoin ulko-oven kiinni... Eilisen kuumaankin kuumemman päivän Heta ahkeroi Muurikkalan taippareissa ja Nita vietti päivää hoidossa. Lenkitetty ja paijattu oli kuulemma neljän lapsen toimesta "ihan koko rahan edestä" - ja siltä se kyllä kotiin tullessaan näyttikin :) Ryytyneen isäntäväen lisäksi kotona oli myös lievästi sanotusti ryytyneitä koiria... Hetan taippariarvostelu löytyy Hetan koetuloksista.

          11.8.07 Lämmintä riittää... Hyvä niin, sillä johan sitä kylmää ja vesisadetta kestikin... Koirarintamalla viimepäivät ovatkin olleet oivallisia uintiharjoitteluun, sillä uimataidolle olisi tänä viikonloppuna tarvetta. Nita jo uintinäytteen antoi tänään Virolahdella vesityökokeessa ja teki sen tyylillä. Täydet 3p. vesityöstä!! Nyt on siis syksyn metsästyskokeisiin hyvät pohjat. Lintu oli löytynyt toisella yrityksellä, ja siinä samalla Nita oli tuonut tulleessaan myös yhden patruunan hylsyn. hmm... ollaan viimeaikoina taidettu pyytää se hakemaan vedestä kaikkea mahdollista, joten se rutinoituneesti jo tuo kaiken mitä matkan varrelta löytää ;-) Huomenna uintitaitoa tarvittaisiin Muurikkalan taipparissa, saapa nähdä kuinka käy...

Kuluneen viikon aikana on myös Heta käynyt jäljellä - jäljestäen jo tutuksi tulleen Voi 2 -tuloksen, johon toki koiran iän ja harjoitusmäärän, sekä helteisen sään huomioon ottaen voi olla varsin tyytyväinen. Pamille samasta kokeesta hienosti Avo 2 -tulos. Nita puolestaan on viikon aikana startannut kolmesti agilityradalla, tosin varsin laihoin tuloksin - kaksi hylkyä ja yksi keskeytys... Haminan kisat 4.8. menivät aivan penkin alle, kun Nita ei suostunut hyppäämään. Ensimmäisellä radalla siis hylky kolmen kiellon jälkeen hypyltä! Toista rataa lähtivät kuitenkin kokeilemaan, kun Nita kuitenkin tuntui liikkuvan puhtaasti ja olevan kaikin puolin reippaan oloinen. Muutaman esteen jälkeen se kuitenkin taas kielsi hypyltä, ja Marjut keskeytti siihen radan. Sunnuntain radalta Nita oli kokonaan poissa. Venyttelyt ja taivuttelut eivät kuitenkaan paljastaneet koirasta mitään suurempaa vikaa. Ainoastaan oikea takajalka tuntui ottavan vähän lyhyempää askelta, joten lauantai-iltana tulin siihen päätelmään, että rinsessallamme on ilmeisesti ainoastaan jokin lihas hieman jumissa. Diagnoosi osui todennäköisesti oikeaan, sillä alkuviikon runsaan uinnin ja kevyen hieronnan tuloksena torstain iltakisoissa ei ollut enää tietoakaan siitä, etteikö Nita hyppäisi. Vahtia oli riittänyt siinä määrin, että Nita oli jättänyt kartanlukijansa kepeille ja jatkanut rataa omatoimisesti renkaalle. No rata sinänsä oli oikea, vaan kun jäi kepeistä viimeinen väli pujottelematta... Eli hylkyhän siitä sitten tuli. No pääasia, että voitiin todeta koiran olevan kunnossa. Sinänsä täytyy tietysti todeta, että fiksu koira. Agility tuntuu kuitenkin olevan sille lähinnä leikki, eikä se suhtaudu siihen niin intohimoisesti, että rikkoisi sen takia paikkojaan (mitä se kyllä saattaisi metsällä tai jäljellä tehdä...) Turvallisin mielin voi siis agilitya sen kanssa pelatä, sillä koiran kulkiessa tietää sen oikeasti olevan myös täysin kunnossa. Seuraavan kerran Nita starttaa agilityradalle näillä näkymin Kouvolassa 1.9.

          1.8.07 Nitan tämän vuoden ensimmäinen Toko-koe on nyt kisattu Elimäellä. Tuloskaan ei ollut hassumpi, vaikka epäilinkin sekä koiran että ohjaajan olevan täysin kesäterässä. Ei sentään... tuloksena AVO 2 151p. ja kolmas sija. Nyt on sitten taso testattu ja voidaan uudella innolla aloittaa tokotreenit pitkän tauon jälkeen. Ja treenattavaahan meillä vielä riittää... Paikallamakuussa Nita jäi hyvin ja rauhallisesti paikoilleen mutta aloitti jossakin vaiheessa piippaamisen. Juuri ennen ajan tultua täyteen se vielä tehosti piippaustaan äänekkäämmillä "haukotuksilla" Kaksi pinnaa meni siis heti ääntelystä. Toinen kaksi pinnaa ropisi, kun Nita ei malttanut taaskaan odottaa lupaa vaan ponnahti perusasentoon samantien kun sen viereen pääsin. Pisteitä siis 6, Tätä täytyy siis hioa vielä aika paljon, vaikka eteenpäin ollaankin päästy... Seuraamisessa oli samaa tuttua haihattelua, mitä aikaisemminkin. Voi sitä nyt hyvällä tahdolla seuraamiseksi kutsua ;-) Yksi perusasento jäi puuttumaan kokonaan, pari oli vinoja, ja yhdellä suoralla seurasi hetken metrin päässä, samalla nenällä ilmaa haistellen. Tuloksena 6p. Seuraamisen jälkeen alkoikin sitten taas sujua, olihan kehä jo seuraamisen aikana skannattu läpi. *huoh* Liikkeestä maahanmeno oli nopea ja mallikas vaan mitä tekee Nita kun pitäisi nousta perusasentoon... Ei tällä kertaa se ei ennakoi vaan jää käskyn jälkeen heiluttamaan häntää ja katsoo "ootko ihan tosissas?"  Pienen painostavan katseen jälkeen se lopulta nousee istumaan. Pisteitä 8,5. Luoksetulo muutoin mallikas, mutta etenee liikaa pysäytyskäskyn jälkeen. Pisteitä kuitenkin 7,5 eli ei kuitenkaan mennyt läpijuoksuksi :) Liikkeestä seisominen tehtiin sitten siihen suuntaan, mistä äsken aloitettiin luoksetulo. Noh, olen Nitaa opettanut pysähtymään takaa palkaten, ja sillä oli selvästi ajatuksena, että lähtöpaikka pitää käydä tarkistamassa mahdollisten herkkujen varalta. "Ihan siis vaan pikkuisen" alkoi Nita edistää seuraamisessa. Pysähtyi kuitenkin hyvin ja teki loppuliikkeen aivan moitteettomasti. Tuomarin sanoin, "sehän pysähtyi kuin seinään" Puoli pistettä meni kuitenkin alun huonosta seuraamisesta. Pisteitä siis 9,5. Nouto sujui Nitalta viimeistä vinoa perusasentoa lukuunottamatta erinomaisesti. Tätä täytyy harjoitella, sillä tekee saman myös harjoituksissa. Vinosta perusasennosta ropisi kaksi pistettä, joten noudosta 8. Kauko-ohjaus onnistui ensimmäistä kertaa kehässä. Tosin jouduin antamaan ensimmäisessä istumisessa kaksi käskyä ja yhden maahanmenon se ennakoi ihan itse. Eli yksi osa-suoritus jäi siis periaatteessa tekemättä. Niinpä pisteitä 6,5. Asennonvaihdot sujuvat kuitenkin hienosti, ja Nita pysyy täysin paikoillaan. Harjoittelu alkaa tuottaa tulosta :) Hypystä ja kokonaisvaikutuksesta tänään 9. Hypyssä ilmeisesti aavistuksen vino perusasento tiputti pisteen. Kokonaisuudessaan jäi kuitenkin tämän päivän kokeesta varsin positiivinen mieli. Nitalla oli taas silmissä tekemisen meininkiä ja kaikki liikkeet tehtiin häntä hurjasti huiskaten. Nyt ei muuta kuin kuono kohti uusia tokokokeita :-) 

          24.7.07 Saimme eilen surullisia uutisia. Toinen Nellan pojista on nyt poissa... Nekku on siirtynyt sateenkaarisillalle myöhään sunnuntai iltana kunnon romahdettua totaalisesti lyhyessä ajassa. 

 

        
6.3.1994 - 22.7.2007      

 

Se, mitä olimme, olemme nyt.
Se, mitä meillä oli, on edelleen.
Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä.
Kun siis kuljet metsässä, jossa kuljimme yhdessä
ja etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani,
kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen
ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua
etkä enää löydä ja tunnet surun hiipivän sydämeesi
ole hiljaa.
Sulje silmät.
Hengitä.
Kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi.
En ole poissa, kuljen mukanasi, aina sinussa.
-kirjoittaja tuntematon-

 

        30.6.07 Pari viimeisintä viikkoa on koirat viettäneet rauhaisaa kotielämää. Syynä se, että molemmat aloittivat juoksut vajaa kolme viikkoa sitten. Sinänsä ajoitus oli kyllä aivan loistava, että syksyn koekausi jää nyt ehjäksi. Ainoastaan muutamat agilityharjoitukset ja yhdet agikisat jäivät nyt väliin. Koirien aktivoimiseksi kehitimme niille uuden pelin, "hiirenpiilotuksen", josta näyttääkin tulleen etenkin Hetan suosikkileikki. Koirien tehtävänä on siis etsiä ja noutaa pihalle piilotetut kaninkarvahiiret. Alunperin ajattelin noutoleikkiä nimenomaan Nitalle, vaan kuinkas siinä kävikään... Nita innostui asiasta niin paljon, että sillä meni niin sanotusti vähän lujaa... :) Sillä välin Heta tarttui asiaan huomattavasti rauhallisemmalla otteella ja kävi tasaisen varmasti noukkimassa hiiret piiloistaan yksi kerrallaan. Ensimmäinen erä Hetalle 5-1. Toisessa erässä ryhtyi sitten Nitakin skarppaamaan ja päästiin jo noudoissa tulokseen 3-3. Heta tosin ehti taas johtaa 4-2 mutta lopulta Nita löysi viimeisen hiiren :)

Tämän viikonlopun olemmekin Hetan kanssa kotona kahden, kun Kimmo lähti Nitan kanssa viikonlopun viettoon Kiiminkiin, osallistuakseen  spanieleiden metsästyskoulutukseen. Toivon mukaan tuliaisena on hyviä vinkkejä ja uutta intoa koirien kouluttamiseen.  

         12.6.07 Kuvakooste pentutreffeistä löytyy nyt täältä.

        12.6.07 Viikonloppuna vietimme pentutreffejä mökillä Kangasniemellä. Kovasti olivat Miro ja Jasu kasvaneet sitten viime näkemän, mutta luonne oli molemmilla edelleen yhtä kivanoloinen kuin pikkupentuna meiltä lähtiessään. Reippaita, rohkeita ja kaikin puolin tasapainoisen oloisia lapsukaisia :) Nita oli hetken hyvin tyrmistynyt pentujen mökille tulemisesta. "Mitä, eikö noista jo päästy?! Ei kai ne van nyt meinaa palauttaa noita??" tuntui Nita lähinnä asiasta tuumivan :) Toisaalta kun päästiin Nitan mielestä itse asiaan, eli uimiseen, oli se ihan mielissään pojille uimataitoaan esittelemässä ja mukaan houkuttelemassa. Ja niinhän siinä kävi, että ensin veteen pulahti Nita, heti Nitan perässä Heta ja Miro ja hetken mietittyään myös Jasu. Kuvasatoa pentutreffeiltä on luvassa sivuille lähiaikoina. Uudet poseerauskuvat pojista löytyy jo täältä.

Lauantaina mökkireissulla kävimme myös Nitan ja Hetan kanssa Kangasniemen näyttelyssä. Tuloksena molemmille Eri. Arvostelut löytyvät koirien omilta sivuilta.


Jasu, Nita ja Miro

            5.6.07 Ammatinvalinta on taas kohdallaan... Siltä se näin kesäloman kynnyksellä totisesti tuntuu :) Koirille tämä ensimmäisen lomaviikon alku on ollut yhtä rankka kuin aikaisempinakin vuosina. "Eikö se oikeesti meinaa lähteä töihin?!" Niinpä niin, on jäänyt koirilta päiväunet väliin kun joka askeleelta pitää tietysti seurata perässä. No eiköhän nuo taas pian pääse kiinni kesälomarytmiin... Kesäloman alun kunniaksi pääsivät Nita ja Heta heittämään tänään myös talviturkkinsa. Sinne menivät mereen riistapukin perässä molemmat ilman ihmettelyjä. Nitaa nyt en yhtään epäillytkään - lähinnä mietin miten saan sen takasin rannalle ;-) mutta Hetasta en ollut niinkään varma. Viime kesänä se kyllä hoksasi uimisen ihanuuden oikein kunnolla, mutta pitkän talven jälkeen kylmä merivesi... no epäilyt olivat täysin turhia. Hieno koira :)

Heta yllätti positiivisesti myös eilen agilityharjoituksissa. Pitänee ehkä pian ryhtyä muuttamaan käsityksiä tuosta huithapelista, niin hienosti se taas eilen radalla toimi. Edelleen tosin hämmästelen kuka sille on mahtanut opettaa mm. pujottelun ja tarkat kontaktit puomilla ja A:lla?! No pujottelussa riittäisi kyllä vielä kartanlukijalla opettelemista... Vasemmalta puolelta Heta pujottelee todella hienosti jos vaan kartturi saa sen ohjattua oikein sisään. Mutta se oikea puoli... *huoh* No eihän siitä tietysti mitään tule, kun ei ohjaaja osaa sieltä puolelta ohjata. Heta yritti ja yritti, ja toimi varmaan kutakuinkin oman huitomiseni mukaisesti, mutta siis ihan pieleen... Lopulta se alkoi jo tosiaan katsoa minua vähän siihen malliin, että "Mä en kyllä enää pelaa sun kanssa tätä peliä, kun et kerran edes osaa tän pelin sääntöjä..." Päätettiin sitten, että jospa ohjaaja ryhtyy ihan vaan kuivaharjoittelemaan omalla pihalla, ja ohjaa tällä kertaa vaan sieltä vasemmalta puolelta. Kyllä oli Hetan ilme helpottunut, kun viimein se ymmärsi mitä siltä pyysin. :)

           28.5.07 Mejä-viikonloppu Elimäellä sujui viimeviikkoiseen tahtiin. Hetalle jäljellä yksi hukka, muuten hienoa jäljestystä. Kahdesta ensimmäisestä voi-luokan kokeesta Hetalla nyt tuloksena 2x Voi 2 35p. ei hassummin nuorelta ja kokemattomalta hunsvotilta :) Vähän ikää ja harjoitusta lisää niin tuostahan voi kasvaa vielä hyväkin jäljestäjä. Samassa kokeessa Hetan velipoika Pami oli kokeilemassa nenänsä toimivuutta. Ja hienostihan tuo toimi, vaikka harkkajäljellä oli kuulemma käyty ihan kokonaista yhden kerran! Yksi hukka sattui Pamillakin matkaan, mutta muuten jäljestä suoriuduttiin varsin mallikkaasti. Tuloksena Avo 2 38p. Onnittelut Ristolle ja Pamille!

         20.5.07 Rankka koirahenkinen viikonloppu takana... Koiraseura Kotkan Kivan mejä-kokeet on nyt kuitenkin onnellisesti takanapäin, ja kaikista järjestelyistä selvittiin kunnialla. Samalla Heta starttasi ensimmäiselle voittajaluokan jäljelle. Yksi harmittava hukka mahtui matkalle 150m ennen kaatoa mutta muuten pikkuneiti oli jäljestänyt hienosti. Tuloksena Voi 2 35p. Sillä välin kun me muut vietimme viikonloppua Pyhtään metsissä, oli Nita Marjutin matkassa agilitykisoissa. Rankka viikonloppu Nitallakin, kotona se ei käynyt käytännössä kuin yön nukkumassa. Lauantaina Agilityradalta vitonen kepeiltä ja muutama sekunti yliaikaa - kuitenkin kolmas sija. Sunnuntaina hyppyradalta taas vitonen radalta ja toinen sija. Sunnuntain toisesta radasta tuli sitten hylky. Oli ollut koiruus ihan kuitti ja radalla lähinnä perässä vedettävä. No hyvähän se välillä on saada niitä hyllyjäkin, joille taas uusia pokaaleja voi kerätä ;-) Nitan Aapo poika sai tänään hyppyradalta ekan tuloksen, kymppi radalta. Hienoa siitä on hyvä jatkaa :) Varsinaiset koetulokset tulevat sivuille myöhemmin, kun viikonlopun väsymyksestä ensin toivutaan... :)

      17.5.07 Viikonlopun agilitykisojen kenraaliharjoitus pidettiin tänään, kun Nita ja Aapo osallistuivat Itä-Suomen kaupunkiotteluun Medi 1 -luokassa. Eikä ollenkaan hassumpi päivä... Melko haastavalla radalla Nitalle luokan voitto nolla-tuloksella  ja Aapolle kolmas sija, samaten nolla-tuloksella. Joukkuekisassa Nitan ja Aapon muodostama joukkue tuli toiseksi. Lähtökohtaisestihan joukkueessa olisi pitänyt olla neljä koirakkoa, mutta runsaan hylkymäärän vuoksi ainoastaan Haminalaiset saivat radalta neljä tulosta kasaan. Näin ollen toinen ja kolmas sija jaettiin sen mukaan millä kaupungilla oli eniten tuloksia kasassa. Marjutille taas suuret kiitokset Nitan kartanlukijana toimimisesta :)


 

        

         13.5.07   Tulipa tänään vietettyä tämä aurinkoinen sunnuntaipäivä Haminan koiranäyttelyssä. Mukana matkassa olivat Aapo ja Heta. Aapon kohdalla toinen serti oli enemmän kuin lähellä... No Pu2 ja varasert kuitenkin. Yksi varasert vielä niin saadaan Aaposta varavalio ;-) Hetalle tuloksena tänään Eh/2 Kamerakin oli matkassa mukana vaan kukapa sitä nyt siihen pattereita latailisi... Eli ei siis yhtään kuvaa näyttelystä kuitenkaan *huoh* Hetan arvostelu ja Aapon arvostelu.

Ensi viikolla harrasteet siirtyvät taas metsään ja agilityradalle. Heta starttaa ensimmäisen kerran mejän Voi-luokassa Pyhtäällä ja Nitan puolestaan voi bongata Santalahden suhinoissa, sekä lauantaina että sunnuntaina. Samoissa agilitykisoissa nolla-tuloksia tavoittelee myös Nitan Aapo-poika.

          29.4.07   Nita mejä-kausi on avattu Espoon yllätyksellisissä maastoissa. Ja yllätyksiä tosiaan oli piisannut... Kuinka ollakaan partioleiri oli Oittaalla samaan aikaan kuin jälkikokeet. Partiolaisten lisäksi Nitan jäljelle sattui lenkkeilijöitä, Pyy, perunalastupussi, uintiosuus ja reilusti kalliokiipeilyä. Ajoittain oli Kimmo joutunut Nitaa vähän pylläämään, kun ei liukkailta silokallioilta yrityksistä huolimatta ylös päässyt. Jäljen jälkeen oli mehut olleet aika lopussa niin koiralta kuin ohjaajaltakin. Ehdottomasti kuulemma Nitan (ja Kimmon) jälkiuran vaikein ja pahin jälki. Maaliin kuitenkin päästiin ilman hukkia ja Nitalle hyvin ansaitusti kokeen ainut voi-luokan ykköspalkinto 41p. Koearvostelu löytyy Nitan koetuloksista. 

         10.4.07  Nitan agilityura jatkui eilen tasaisella varmuudella. Yksi pieni lipsahdus molemmilla radoilla, eli lähellä nollaratoja liikutaan. Hyppyradalla Nita oli ohittanut yhden hypyn ja Agiradalla tullut kesken kaiken alas A:lta Muuten puhtaat radat. Sen verran oli mennyt virheiden korjaamisessa aikaa, että hitunen tuli myös aikavirhettä molemmilta radoilta. Kiitokset Marjutille Nitan viihdyttämisestä ja kartanlukijana toimimisesta. Nyt on taas kausi tämän vuoden osalta avattu. Huomaa kyllä, että ihan entisellään ei Nitan kunto vielä pentujen jäljiltä ole. Sen lisäksi että Nita oli iltapäivän kisassakin ollut jo väsynyt, oli se illalla aivan totaalisen kanttuvei. Sanotaanko vaikka että illalla kotona oli Hyvin väsynyt mutta onnellisen oloinen koira :-)

         4.4.07  Vähän yli viiden viikon odotus palkittiin lopulta. Tänään saapui OptiGenilta Nitan FN-tulos, joka iloksemme oli Normaali. Koska Nitan molempien pentueiden isät Duo ja Heffa ovat myös testattu normaaleiksi, ovat FN normaaleja myös kaikki Nitan pennut :)

         1.4.07 Reilu pari viikkoa on jäänyt sivujen päivitys väliin, ja sillä aikaa talvi ehti muuttua miltei kesäksi! Lumet ovat kadonneet, piha haravoitu ja krookukset ja tulppaanit pian kukassa! Koirat ovat täysin siemauksin nauttineet kevään tulosta ja loikoneet pihalla auringonpaisteessa. Nitaa on lisäksi hemmoteltu hieronnalla. Tosin tältä erää hieronnat ainakin ammattilaisen käsissä taitavat olla ohi, sillä lihasjumeja ei selästä enää löytynyt. No totta puhuen se ei ollut edes mikään yllätys. Ihan jo silmämääräisesti on nähnyt Nitan liikkuvan hyvin. Onpahan nyt kuitenkin saman todennut alan ammattilainenkin, joten turvallisin mielin pääsee Nita pääsiäispyhinä jatkamaan agilityuraansa. Mitään suuria tulostavoitteita ensiviikonlopun kisoille ei kuitenkaan ole asetettu, treenikertoja kun joulukuun alun jälkeen Nitalle on kertynyt ihan kaksi. No, lahjattomat treenaa ;-)


        13.3.07 Nita ystävämme täyttää tänään vuosia, ja viettää viidettä syntymäpäiväänsä. Sen suurempia herkkuja tosin ei pennuista pyöristyneelle Nitalle ole tällä kertaa ollut tarjolla, mutta sovitaan vaikka että juuri  synttäreiden kunniaksi varasin tänään  Nitalle ajan hierojalle. Laitetaan paikat kuntoon pentujen jäljiltä niin päästään taas vähitellen harrastamaan :-)


      11.3.07 Pennut ovat maailmalla ja kotona kovin hiljaista... Hiljaisuutta lisää se, että Nita ja Heta ovat nukkuneet melkein vuorokauden yhtä soittoa. On tainnut lastenhoitaminen olla rankkaa :) Onnea uusiin koteihin Mirolle ja Jasulle! Toivon mukaan kesän aikana tavataan.

      6.3.07  Ensimmäinen pentueemme täyttää tänään 13-vuotta! Synttärionnittelut rapsutusten kera vanhoille papoille; Hupalle, Lakulle ja Nekulle :)


          2.3.07  Tänään on pennuilla ollut jännä päivä. Ensin autolla eläinlääkärille, jossa pennut mikrosirutettiin ja todettiin eläinlääkärinkin toimesta oikein terhakoiksi cockerspanielin aluiksi. Myöhemmin päivällä päästiin ensimmäistä kertaa oikein kunnolla ulos. Parina päivänä on jo vähän ulkoilmaa kynnyksellä nuuhkittu, mutta nyt päästiin isojen koirien mukaan sinne kummalliseen paikkaan johon ne useamman kerran päivässä aina häviävät... :) Hämmästystä kesti molemmilla ehkä 10 sekuntia ja sen jälkeen jo mentiin ihan niin kuin aina oltaisiin pihalla oltu. Voi sitä riemua kun talostamme löytyikin tämä ihan uusi "huone."

  

         1.3.07  Kuluvalla lomaviikolla on koirien kanssa touhuttu yhtä jos toista. Myös kuvia on tullut räpsittyä siinä määrin, että kuvien käsittelyyn uppoaa vielä aikaa tovi jos toinenkin... Mutta tässä katsaus kuluneeseen viikkoon... Sunnuntaina Kymen Spanielit järjesti Elimäellä metsästyskoetreenit. Nita oli harjoituksissa mukana ja löytyipä se fasaani lopulta pitkän ja uutteran haun jälkeen. Maanantaina lähdettiin metsälle uudestaan, sillä harjoituksista metsään oli jäänyt vielä neljä fasaania. Näistä Nita löysikin kolme, viimeisimmän tosi nätin jäljityksen jälkeen. Kyllä oli kiva nähdä kuinka koira nautti tehtävästään. Nouto kaipaa vielä hiomista. Riistaote alkaa olla jo kohtuullisen hyvä ja Nita noutaa melko hyvin jo kovalla pohjalla (esim. tiellä) mutta maastossa nouto tuottaa vielä ongelmia. Myös Heta pääsi maanantaina ilmapiiriä haistelemaan. Jospa siitäkin vielä joskus metsälle olisi. Pari varovaista noutoa se saatiin jo fasaanin kanssa tekemään.
Alla muutama kuva Sunnuntain reissulta. Kuvat napsi Samu Rautio.


Täällä se on mennyt...

 


Nyt tarvittaisiin pidemmät jalat.

 


ja löytyihän se fasaani


Tiellä tätä voi jo kannella ;)
 

Kulunut viikko on muutoinkin ollut hieman poikkeuksellinen. Koiramäärä on ollut yhden tavanomaista suurempi, kun Laku 13v. on asettunut viikoksi taloksi -isäntäväen loikoillessa etelän lämmössä. Alkuun vähän mietitytti miten vanhaherra mahtaa pikkuriiviöt kestää, vaan turha oli huoli. Hyvin on mennyt, ja Laku on ottanut rennosta sohvalla loikoillen. Kun ei kerran mitään enää kuule niin sohvalla olo kiellotkaan eivät siis ole voimassa ;)

     25.2.07  Nitan ensimmäiset pennut täyttävät tänään 2 vuotta! Onnittelut ja rapsutukset kaikille synttärisankareille; Aapolle, Pamille, Pyrylle, Sissille ja Hetalle. Tästä se aikuistuminen sitten alkaa... ehkä... tai sitten ei ;-)

     19.2.07  Jopa on viimepäivinä ollut vilskettä kun koiravaaveilla on riittänyt ihastelijoita. No eivät nuo näytä juuri vieraista kyllä häiriintyvän vaan omia touhujaan touhuavat aina siihen saakka kun kun uni iskee, oli sitten paikalla vain oma väki tai tupa täynnä vieraita :-) Pojista pienempi on saanut jo lempinimenkin - se on ristitty piraijaksi, arvatkaapa miksi ;-) No kyllä se pojista isompikin osaa jo hampaitaan kokeilla. Eilen viimeksi koetti upottaa niitä olohuoneen pyökkiseen pöydänjalkaan... Melkoisia riiviönalkuja molemmat :)
 


   15.2.07 Pojilla ikää jo huimat viisi viikkoa! Kyllä on aika mennyt nopeasti. Tänään pojat pääsivät ensimmäistä kertaa oikein kunnolla tutustumaan koko alakertaan, kun jätin tarkoituksella pentuaitauksen portin auki. No ei mennyt kun hetki ja hujaus kun  molemmat olivat keittiössä. Siinä sitä matonhapsuja maisteltiin ja isojen koirien vatsakarvoissa roikuttiin. On muuten terävät hampaat ja pitävä ote molemmilla ;-) No ei liene vaikea arvata millainen huuto aitauksen portilla syntyi kun pojat sinne palautin nukkumaan... Arvatenkin ne ryhtyvät nyt päivä päivältä enemmän valtaamaan alakertaamme.

 


Hei miten noi tänne pääsi?!

 


Perässä tullaan...
 


Keittiö, cockerin paras paikka :)
 

      13.2.07 Jopas on päivät kuluneet nopeasti. Yhtä jos toista on ehtinyt pentujen kehityksessäkin tapahtua vaan sivut eivät ole päivittyneet. On taidettu niin tiiviisti istua vaan pentulaatikossa, että ei olla muka ehditty... Viikonloppuna "sisustimme" olohuoneemme uudestaan ja pojat pääsivät muuttamaan väljempiin tiloihin. Kyllä ne ovatkin kehittyneet ihan vauhdilla! Myös kuivamuona on alkanut pojille maistua. Kuppi tyhjenee jo melkoisella vauhdilla, ja Nitalle ja Hetalle jää päivä päivältä vähemmän ruuantähteitä. Molemmat pojat tuntuvat varsin seurallisilta kavereilta ja tunkevat mielellään syliin heti kun niiden luo pentuaitaukseen menee. Tätä hyväksi käyttäen aloitimme myös poikien opettamisen pillille.


Tytöt pentuja hoitamassa
 

Myös Nita ja Heta pääsivät tänään hieman huvittelemaan. Viime viikot kun ovat menneet lähinnä kotona oleilun ja lenkkeilyn parissa. Eilen aloitimme noutoharjoitukset olohuoneessa pakastetulla fasaanilla. (kaikkeen sitä koiraihminen joutuukin...) Tänään fasaanin vietettyä yön sulamassa jääkaapissamme (sulassa sovussa kurkkujen ja tomaattien kanssa...) siirryttiin noutotreeneihin pihalle. Nita esitti lukuisia hyviä noutoja häntä heiluen. Lisäksi Hetan kanssa päästiin riistan noudossa iso harppaus eteenpäin. Nouto Hetalla on jossain määrin jopa vahvempi kuin Nitalla mutta riistan kanssa sen kantti on tähän mennessä pettänyt. Tänään se kuitenkin teki monta kaunista nouto fasaanilla :)


 


 


 

     8.2.07 Pennut kasvavat kohisten. Päivä päivältä niistä tulee enemmän koiran näköisiä. Pian alkaa pentulaatikko käydä ahtaaksi - tänään jo toinen pojista sai etutassut pentulaatikon luukulle. On siis päivien kysymys koska ne pyrkivät laatikosta tosissaan pois. Selvästi mielenkiinto laatikon ulkopuoliseen elämään on jo herännyt. Nyt vaan toiveissa olisi, että pakkaset hieman hellittäisivät niin pääsisimme siirtämään pennut alakertaan. Tällä hetkellä kun tämä 20-luvulla rakennettu asuntomme on aamuisin hieman turhan ilmastoitu pikkupentuja ajatellen. Kahtena aamuna alakerrassa on ollut kokonaista 17 astetta lämmintä! Onneksi on varaava takka niin päivisin päästään sentään alakerrassakin yli kahdenkymmenen ;-)

     4.2.07 Kimmo lähti aamulla Elimäelle metsästyskoeharjoituksiin - ja vei kameran mennessään. Tämän päivän pentujen kuvaamiset venyivät siis iltaan, jolloin pojat olivat jo ihan väsyksissä. Paremmalla onnella siis kuvia alkuviikosta... Muutama kuva poikien neljänneltä viikolta kuitenkin jo nyt kuvakoosteessa. Nita ja Heta eivät tänään päässeet Kimmon mukaan, joskin Nita kyllä aamulla koetti kovasti kanssani neuvotella, että "hei mitäs jos tehtäis tänään niin, että sinä hoitaisit nää pennut ja minä lähtisin fasaanijahtiin..." No ei tullut kauppoja. Mahdollisesti kolmen viikon päästä Nita pääsee kuitenkin mukaan.

Pentujen kuvakoosteisiin on nyt lisätty myös poimintoja Nitan kummitädin Lipen päiväkirjoista. Hän käy pentuja meillä arkisin työpäiviemme aikana hoitamassa, ja Nitaa ja Hetaa siinä sivussa viihdyttämässä :-)

         2.2.07 Pennuilla on ikää jo huimat kolme viikkoa. Päivä päivältä ne liikkuvat ja touhuavat enemmän. Toki uni yllättää usein ja leikkihetket ovat vielä hyvin lyhyitä. Kuitenkin hännät heiluvat jo, ja kaveria pitää päivittäin vähän niivitää niskasta ja korvista. Samalla harjoitellaan vähän murisemista ja haukkumistakin :-) Eilen tarjoilin pennuille ensimmäistä kertaa jauhelihaa. Hieman skeptisenä epäilin että eivät ehkä ole tippaakaan kiinnostuneita tarjoamistani eväistä kun kerran maitoa on tarjolla yllin kyllin. No väärässä olin, aitoja cockereita ovat molemmat... Eli kaikki kelpaa ;-) Kun jauhelihan makuun pääsivät niin olisivat suorastaan popsineet sitä ihan kuinka paljon tahansa. Uusia kuvia luvassa taas viikonlopun aikana...

        28.1.07 Rauhaisa hiljaiselo jatkuu... Pennut pääsääntöisesti vielä syövät ja nukkuvat ja aikuiset koirat ovat keskittyneet kotona loikomiseen ja lenkkeilyyn. Nita on päivittäin käynyt kuntoa kohottamassa pienellä lenkillä, Heta sen sijaan on reippaillut Kimmon päivittäin vähintään kymmenisen kilometriä. Viikonlopun aikana pennuilta on silmät auennet kokonaan ja kovastihan nuo jo pystyyn yrittävät. Kovasti on kuitenkin vielä liikkuminen huteraa. Kyllähän sitä tietysti neljällä jalalla vielä seisoo, mutta missä kumman järjestyksessä niitä jalkoja oikein pitäisi liikuttaa?! Myös naskalinterävät hampaat tuntuvat jo ienten alla. Voi olla että jo viikon päästä alkaa tarjoilu maitobaarilla olla kortilla. Siitä se sotkeminen sitten alkaa... :)
 

   23.1.07 Pojat jatkavat kasvamistaan. Päivät kuluvat edelleen syöden ja nukkuen, tosin ihan ensimmäiset vienot haukahdukset on jo laatikosta kuultu :)

Kotisivumme on kuulemma tyystin sivuuttaneet viimeviikkoina Hetan... Niin no myönnettäköön että kamera on tiukemmin tallentanut elämää pentulaatikon sisällä. Otetaanpa siis yksi kuva myös laatikon ulkopuoleltakin. Ette ikinä arvaa kuka siellä päivystää :-) Heta on suhtautunut pentuihin kokoajan varovaisen uteliaasti. Pentulaatikkoon se ei edes yritä, mutta kaula pitkällään kyllä laatikon luukusta sisään katselee. Nitan ja Hetan välille pennut eivät ole aiheuttaneet minkäänlaisia jännitteitä. Yhteiselo on ihan yhtä rauhaisaa kuin tähänkin saakka, ja tällä viikolla Nita on jo usein ilmestynyt öisin makuuhuoneeseen Hetan viereen nukkumaan.
  

 

   19.1.07 Pennuilla ikää jo huima viikko :) Tyytyväisen oloisia ovat molemmat ja syövät ja nukkuvat hyvin. Pojista pienempi on kirinyt kovasti kiinni isomman veljensä painoa, ja melkein jo saavuttanutkin sen. Nyt viikon iässä 500g on jo ylittynyt komeasti molemmilla :-) Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että molemmista pojista jää mustavalkeita. Pienempi pojista voi tosin vielä yllättää ja muuttua vaaleaksi blue roaniksi. No aika näyttää... 

       16.1.07 Yleisön pyynnöstä päivityksiä kotisivuille, kun eivät kuulemma ole aikoihin päivittyneet... ;-) Kieltämättä viimepäivinä on kyllä ollut vähän muutakin tekemistä. Nitan pienempi poika on pitänyt monta ihmistä liikkeessä ja huolen myös siitä että öisin tässä talossa ei juuri ole nukuttu... Pikkupoikaa on pitänyt hieman auttaa elämän alkumetreillä kun paino ei meinannut alkaa nousemaan. Nyt kuitenkin seurailemme pentujen kasvua jo melko huojentunein mielin. Pentulaatikolla päivystämisen seurauksena pienenkin pojan paino lähti eilen nousuun ja tänään kehitys on jatkunut isolla harppauksella toivottuun suuntaan. Viimeisin viikko on itseltäni tyystin kadonnut johonkin, selkää kolottaa pentulaatikossa istumisesta ja univelkaakin on yhä jokunen tunti, vaan mitäpä noista pääasia että pennuilla on kaikki hyvin. ... Ja viimeyönähän sentään nukuttiin jo muutama tunti :) Pentujen ensimmäisen viikon kuvakooste löytyy täältä ja täydentyy vielä tämän viikon aikana.

 

   12.1.07 Pennut syntyivät torstaina 11.1. Osa ultratuista pennuista oli kuitenkin imeytynyt ja päivänvalon näki ainoastaan kolme pentua - kaksi poikaa ja yksi tyttö. Valitettavasti valkeasta tyttöpennusta tuli illalla yllättäen enkelikoira :'( Ehkäpä siinä oli jotakin vikaa kun luonto päätti puuttua peliin, vaikka me emme sitä itse nähneetkään. Kaksi jäljelle jäänyttä poikapentua ovat reippaan ja vantteranoloisia cockerinalkuja. Myös Nita voi hyvin ja hoitaa tunnollisesti poikiaan.  Pojista pari kuvaa pentusivulla.


 

    9.1.07 Odottavan aika on pitkä... ja odotus edelleen jatkuu... Nita voi hyvin - ja hyvin paksusti :) Myös pennut tuntuvat olevan varsin eläväistä sorttia, ja pitävät erityisesti iltaisin jo melkoista elämää Nitan vatsassa. Toivottavasti jo ihan pian päästään katsastelemaan heitä pentulaatikossa...

 


  4.1.07 Uusi vuosi uudet kujeet... Mitähän tavoitteita sitä koirien kanssa tänä vuonna uskaltaisi ottaa, tai ääneen sanoa... Nyt ensialkuun kuitenkin odotamme Nitan pentuja syntyväksi. Laskettu aika on ensi viikon lopulla, mutta kun Nitaa katselee voi olla että pennut pyrkivät maailmaan jo vähän aikaisemmin. Nita alkaa todella olla jo kuin rantapallon niellyt, ja olotila sen myötä on jo varsin tukala. Raput tullaan alaspäin yhä vauhdilla mutta ylös kiipeäminen onkin sitten jo ihan oma juttunsa. Samoin Nitaa harmittaa suunnattomasti, että se ei yksinkertaisesti enää taivu rapsuttamaan takajalalla korvantaustoja. Yritys on kova mutta kun ei yletä niin ei yletä...