Kuulumisia vuodelta 2017

11.12.2017 Niinpä niin... 60vrk. on nyt täynnä ja tässä kohtaa odottava äitikoira saattaisi vaikka loikoa jo tyytyväisenä pentulaatikossa ja valmistautua pentujen syntymään. Vaan kun kyseessä on Netta niin näinhän asia ei suinkaan ole. Ainut kuka loikoo ja petaa pentulaatikossa on tietenkin mummokoira Heta. Netta sen sijaan on majoittunut kaikkiin ahtaisiin koloihin. Öisin sen pitää pungeta pinnasängyn alle, herättäen samalla siellä nukkuvan Mintun.  Eilen se puolestaan loikoi miltei kylki kiinni takan luukussa - kun siellä siis oli tuli.

Tänään jo ehdinkin pohtia, että vieläköhän se kuvittelee silläkin olevan saunavuoron, että tarvitseekohan oikeasti toppuutella... No en päässyt ajatuksessa sen pidemmällä, kun huomasin silmäkulmassa suklaanvärisen möhkäleen lipuvan kohti avointa pesuhuoneen ovea. No ennätin nähdä, kuinka se vielä onnistui ryömimään saunan lasioven alta löylyihin. Poistin sen saunasta ja sain vastaukseksi mulkaisun. Varttitunti myöhemmin Kimmo löysi Netan lauteilta uudestaan. Oli rontti kiertänyt sinne takaoven kautta... Ehkä se on lukenut Vauva.fi:n keskusteluja ja olettaa saunomisen nopeuttavan synnytyksen käynnistymistä?!

Netta ja mummokoira Heta syömässä puruluita. ;)

5.12.2017 Eilen meillä on rauhallisia kasvatteja... :) Kävimme porukalla Mevetissä lonkkakuvissa, joten näillä treffeillä ei sen suuremmin hilluttu. Kennelliiton toiminta oli ripeää, ja viralliset tulokset komeilivat jo tänään koiranetissä. Bändin pojat olivat kutakuinkin parasta A-ryhmää: Bono A/A, Manu A/A, Kamu A/B. Kyynärät kaikilla puhtaat 0/0 ja silmät täysin terveet. Bonolta katsottiin lisäksi polvet, jotka nekin puhtaat 0/0. Liverpesueesta kuvattavana olivat Kaja ja Samppa. Kaja B/B, Samppa C/C, molempien kyynärät puhtaat 0/0 ja silmät täysin terveet. Pentueen kokonaistilanne ei ole huono, mutta harmillisesti C-lonkkainen isä tuntuu nyt pientä löysyyttä lonkkiin jättävän. Aika selkeä on siis nyt ero näiden kahden sisaruksen pentueissa (Hilla ja Netta) vaikka niillä molemmilla lonkat on olleet eläinlääkärin näkemyksen mukaan niin priimat A:t kuin vaan olla ja saattaa. Netan ensimmäisessä pentueessa uroksella lonkat A/A (blup. 118) tulos 7 x A/A ja yksi vielä kuvaamaton. Hillan pentueesta uroksella lonkat C/C (blup. 91) tulos 1x A/A, 4 x B/B, 1 x C/C ja yksi vielä kuvaamaton. Toki asia ei ole ihan näin yksioikoinen, mutta koska uroksetkin ovat keskenään velipuolia, voi tästä ehkä jo jotain vähän päätellä. No, niin tai näin uusien kuvaustulosten myötä kaikkien kasvattiemme kuvausporosentti on nyt taas mukavasti 81% Parannettavaa vielä on, mutta toisaalta uusin pentueemme tuli vasta juuri viime viikolla kuvausikään täyttäessään vuoden.

...Ja siitä tulikin mieleen, että täällä on mennyt ohi ihan kokonaista kahdet synttärit! 30.11. viimeisin pentueemme, eli porukka "Bändärit" täyttivät kokonaista yhden vuoden. Viikkoa aikaisemmin 24.11. puolestaan juhlivat "prinsessat ja prinssi" 3-vuotissynttäreitään. Myöhästyneet onnittelurapsutukset tasapuolisesti kaikille. :) 

Uusimpia kasvatteja puolestaan odotetaan saapuvaksi reilun viikon päästä. Netta alkaa suoraan sanoen olla jo aika pelottavan suuri. Kun nyt ei vaan tekisi mitään ennätyspentuetta... Toisaalta, tuon koiran huumorintajun tuntien, en yhtään ihmettelisi. ;) Edelleen Netta kyllä pääsee ihan mihin haluaan. Se tulee sohvalle, ja toissapäivänä onnistui myös ahtamaan itsensä saunan oven alta vielä saunaan ja lauteille. Vähän se oli närkästynyt, kun patistin sen ulos kesken saunavuoron, sillä ajattelin että vähän vähempikin saunominen nyt ehkä tuossa tilanteessa riittäisi... Noin muuten se kotona jo pitkälti maata köllöttelee mieluiten viileällä kivilattialla.

28.11.2017 Vielä pari viikkoa... Netta alkaa olla jo kohtuullisen iso, siitäkin huolimatta että ruoka sille ei edelleenkään maistu tippaakaan. Tai no, eilen meinasi kyllä mennä kilo piparitaikinaa ja tänään iltalenkillä se kantoi miltei koko lenkin suussaan mehevää keppiä. Meinasi kai pistellä sen poskeensa paremman puutteessa, koska meillä tarjotaan vain pahaa ruokaa... Nappulat kelpaavat vaihtelevasti, kunhan ne on höystetty vaikka makaronilaatikolla tai kanafileillä. ;) Noin muuten Netta voi kuitenkin mainiosti. Se hyppää vielä ketterästi sohvalle ja lähtee mielellään tunnin lenkille. Meno tosin alkaa jo pikkuhiljaa tasaantua. Jännä nähdä mikä on tilanne viikon päästä, vieläkö se pyrkii mukaan iltalenkille vai alkaako ulkoiluksi riittää vähän vähempi...
 

13.11.2017 Rimpsessa Netta on kantavana. Oikeastaan sen jo tiesimmekin, sillä Netan syöminen on jo jonkin aikaa ollut ihan olematonta. Samaan tapaan se ensimmäisten pentujen kohdalla aloitti paastoamisen kutakuinkin seitsemän viikkoa ennen pentujen syntymää. Herkut kyllä kelpaa, mutta oikea ruoka ei. Lähinnä oli siis mielenkiintoista nähdä olisiko siellä kasvamassa yksi, kaksi vai monta... No näistä jälkimmäinen osui oikeaan. Kolme pentua löytyi heti kättelyssä, ja sen jälkeen pari kolme lisää. Sen tarkemmin ei edes yritetty laskea. Alkioita siis näyttäisi olevan hyvin tiiviisti ja kooltaan samankokoisia. Uusinta siis Netan edellisestä ultrasta. Katsotaan joulukuussa montako siellä nyt sitten tällä kertaa on, viimeksi syntyi kahdeksan...

6.11.2017 Toinen menetys tälle vuodelle. :( Se, mitä olimme, olemme nyt. Se, mitä meillä oli, on edelleen. Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä. Kun siis kuljet metsässä, jossa kuljimme yhdessä ja etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani, kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua etkä enää löydä ja tunnet surun hiipivän sydämeesi ole hiljaa. Sulje silmät. Hengitä. Kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi. En ole poissa, kuljen mukanasi, aina sinussa.

TK 2 Crab Apple's Apple Thief "Aapo"         25.2.2005-4.11.2017

25.10.2017 Lokakuu lähestyy pikkuhiljaa loppuaan ja ensilumen lupaillaan satavan maahan huomisaamuun mennessä... Onneksi pari viikkoa sitten oli kelit vielä vähän paremmat. Mitä nyt satoi joka päivä vettä. ;)  Mutta hei 12.10. ei satanut... Ainakaan Lahdessa. Oli siis loistava päivä pitää romanttiset puistotreffit! :D  No joo koirankasvatus ei kai oikein koskaan ole lukeutunut järkevien ihmisten harrastukseksi. Joskus kuitenkin kireät aikataulut pistävät luovuuden liikkeelle. Niinpä Netalla ja Juudaksella oli treffit ns. puolivälin krouvissa, puistoalueella Lahdessa. Näiden treffien seurauksena toivomme jälkikasvua syntyväksi joulukuun puolivälissä. Tarkemmat tiedot löydät pentusivulta. :)

Viime viikonloppuna puolestaan suuntasimme tämän vuoden viimeiseen koiranäyttelyyn. Näin tosin teki muutama muukin. Vekaranjärven pikkuiseen ryhmänäyttelyyn oli ilmoittautunut vaatimattomasti 44 cockeria! No sen suurempaa näyttelymenestystä ei tällä kertaa tullut, mutta kahdelle ensikertalaiselle saatiin nyt kuitenkin ensimmäinen näyttelytulos ja pitkälti keskenkasvuisista koirista koostuva kasvattajaryhmämmekin tuli palkituksi kunniapalkinnolla: "Kaunis, tasalaatuinen ryhmä hyvärakenteisia koiria. Hyvänmalliset päät. Miellyttävät ilmeet. Hyvät karvapeitteet. Hyvät liikkeet. Miellyttävät luonteet. Erittäin hyvää kasvatustyötä, josta onnittelut." Ensikertalaiset Veke Jun EH/4 ja Luna Jun Eri/2. Rudi Nuo Eri/3, Ruska Nuo Eri/3 ja Netta Käy Eri/3. Kameran jätimme tällä kertaa jo alkujaan kotiin, sillä kokemuksesta tiesimme hämärän hallin kehnoksi paikaksi kuvata. Ensikertalaisista napattiin kuitenkin nopsasti kuvat ulkona, vielä juuri ennen kotiinlähtöä.

11.10.2017 Kuukauden kuulumiset tulee nyt taas kerralla. Josko loppuvuosi toisi taas vaikka vähän tiiviimpää päivitystahtia... Kuluneeseen kuukauteen on mahtunut niin iloja kuin surujakin. Meidän omat koirat ovat pitkälti viettäneen tavallista perhekoiran elämää, ja huolehtineet kotiväen päivittäisestä liikuttamisesta vesisateella. Kasvatit sen sijaan ovat harrastelleet yhtä jos toista. Viime viikonloppuna kasvatteja nähtiin niin Hyvinkäällä Spanieliliiton näyttelyssä kuin agilityradallakin. Hyvinkäällä ekassa virallisessa näyttelyssään kävivät bändi-pesueesta Bono ja Kira, joille molemmille tulokseksi EH. Nuortenluokassa puolestaan pyörähti Ruska neiti tuloksella Eri. Samaan aikaan agilityradalla ahkeroi kisauransa aloittanut Hessu, jolle hienosti myös ensimmäinen palkintosija, virhepisteitä 5, kun muurista tippui palikka. Lilli puolestaan tavoitteli Kouvolan kisoissa kakkosluokan sertiä, mutta ihan siihen ei kisakunto riittänyt. Nousujohteinen suoritus, ekalta radalta viides, toiselta neljäs ja kolmannelta kolmas. Sitten loppui radat kesken. ;) No ensi viikonloppuna uusi yritys Kotkan kisoissa...

Syksyn aikana ilahduttavan moni kasvatti on päässyt myös oikeisiin lintukoiran töihin. Osa nuorista koirista on vielä treeniasteella, mutta vanhempien koirien kanssa on oltu jo ihan tositoimissa, ja saatu koirien ansiosta saalista. :)

5.9.2017 Päiväkirja on taas näköjään yli kuukauden ajalta päivittämättä. Eikä syy tälläkään kertaa kyllä ole se, etteikö olisi mitään päivitettävää. Oikeastaan päinvastoin... Tuloksia on tässä välissä tullut niin näyttelyistä, kokeista kuin terveysrintamallakin. Monta kasvattia on tullut myös parturoitua, ja osasta otettua tuoreita kuviakin. Nekin odottavat vain sivuille päätymistä. Ja noh, ehkä tässä on samalla virinnyt myös jotain suunnitelmia tulevien pentueidenkin suhteen...

Aloitetaan nyt kuitenkin vaikka vaikka sieltä näyttelyistä. Meidän näyttelykäynnit ovat olleet tänä(kin) vuonna harvassa, mutta elokuun puolivälissä pistäydyimme Kouvolassa peräti seitsemän kasvatin voimin. Viimeisen kerran pentuluokassa esiintyi Bändin pojista Iiro, joka sai hienon arvostelun, mutta jäi tällä kertaa ilman KP:ta, koska toinen alakulmuri ottaa vähän yläikeneen. No josko se sieltä vielä ajan myötä oikenisi oikeaan asentoon. Junnupojissa ensimmäisessä virallisessa näyttelyssään puolestaan esiintyi Hessu-poika, jolle tulokseksi Jun Eri 1. Hessulle näyttelykäynti tuli nyt jo tarpeeseen senkin takia, että se otti ja ehti jäljestää mejässä kahdesta kokeesta kaksi ykköstä, joten voittajaluokkaan siirtyminen oli nyt näyttelypalkintoa vajaa. Nyt on kuitenkin tarvittava palkinto plakkarissa. Käyttöluokan pojissa meillä oli sitten vielä Elmo ja Jätkä. Elmolle Eri 1 ja Jätkälle Eh 2. Nartuissa junnuluokassa näyttelypalkintoa mejään oli hakemassa myöskin Hessun sisko Ruska. Sillä tosin palkintoa ei vaadittu enää voittajaluokkaan nousemiseen, sillä näyttelykäyntejä tällä nuorella neidillä oli jo muutama alla. Valionarvoon vaadittava tulos pitää kuitenkin saavuttaa vähintään 15kk:n iässä, ja sitä tällä neitokaisella ei vielä ollut. Se kolmas voittajaluokan mejä-ykkönen sen sijaan tuli sen sijaan jo saavutettua. No näyttelypalkinto tuli, ja ehkä hienoimmalla mahdollisella tavalla... :) Ruska ei ollut vähempää kuin paras narttu! Kouvolan tuliaisina siis neidin eka oikea Sert, VSP ja Fi Jva!  Ei hullumpi päivä! :) Hassummin ei myöskään mennyt Milalla, joka on niukkaturkkisena käynyt hyvin harvakseltaan näyttelyssä. Nyt Milalle käy Eri 1 SA, PN 2 ja Vasert. Myös Netta oli näyttelyssä mukana, sille Avo Eri 3. Se oli onnistunut saamaan toiseen takajalan anturaan pienen hiertymän, eikä kyllä liikkunut parhaalla mahdollisella tavalla. Kasvattajaluokassa meillä oli mukana tällä kertaa Elmo, Ruska, Mila ja Netta. Tuloksena 1/KP Rop-kasvattaja, varsin hienolla arvostelulla: "Ryhmässä on yksi uros ja kolme narttua. Koirat ovat lähes saman kokoisia, hyvärakenteisia ja tasapainoisia. Erityisesti ilahduttaa pitkät suoralinjaiset päät ja liioittelemattomat turkit. Kasvattajalla on erinomainen materiaali, ja selkeä linja jalostustyössään." Ryhmäkehään emme kuitenkaan jääneet, sillä Minttusen päiväuniaika kutsui jo meitä lähtemään kiireesti kotiin. :)

Näyttelyn lisäksi kasvatteja on nähty myös muissakin harrasteissa. Messi kävi ensimmäisestä mejä-ykkösestään innostuneena kokeissa myös toistamiseen, tällä kertaa Pyhännällä. Ja kas, niinhän siinä kävi, että tuloksena oli Avo 1 44p. ja siirto voittajaluokkaan! Topi puolestaan starttasi elokuussa agilityn medi 3 luokan, eikä hassummin ollenkaan. Hyppyradalta vitonen ja agiradalta yliaikanolla ja neljäs sija. Kolmosluokka on nyt korkattu! :) Lilli puolestaan kisasi viime viikonloppuna Kouvolasta yhden muumimukin ja kaksi kolmatta sijaa. Serti jäi kuitenkin peräti kahdesti puolen sekunnin päähän, joten metsästys jatkuu vielä.

Myös terveystutkimuksissa on ehditty käydä useamman kerran. Kouvolan näyttelyn jälkeen silmätarkastuksessa kävivät Netta, Mila ja Hilma, kaikille silmistä puhtaat paperit. Viime viikolla joukkotarkastuksessa puolestaan olivat Netan pojista Elmo ja Onni, sekä Hillan pennuista Hessu, Rudi ja Ruska. Kaikilla terveet silmät, joskin kaikilla myös joku ylimääräinen ripsi, ja eläinlääkärinkin sanoin "rotuominaisuus" löysät luomet. Vähän hepppoisesti saivat siis nyt merkinnät kyllä löysistä luomista, mutta no näin siinä nyt kuitenkin kävi. Samalla kuvattiin myös lonkkia ja kyynäriä. Onnin tulksia vielä odotellaan, mutta Elmolle A/A ja 0/0, Ruskalle, Rudille ja Hessulle kaikille B/B ja 0/0.

23.7.2017 Tämän kesän viimeinen koeviikonloppu takana... Nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin olemme pitäneet yhdet taipparit mökillä, ja toista kertaa tähän taippariin oli yhdistettynä edellisenä päivänä pieni mejäkoe. ...Ja kyllä kyseessä on siis lähinnä kesäkauden treffit kasvatinomistajien kanssa. Kerrankin mahdollisuus päästä itse vähän helpommalla ja houkutella samalla omia kasvatteja osallistumaan kokeisiin. No aina sinne toki mahtuu sitten siinä samalla joku muukin... :) Tällä kertaa neljän koiran mejäkokeen koepaikat menivät kuitenkin valmiilla jäljillä ihan omille kasvateille. Mukana meillä oli kolme avo-luokan koiraa Hessu, Messi ja Hilma sekä yksi jo voittajaluokkaan ehtinyt koiruus Ruska.  Riistaa oli maastossa liikkeellä ihan reilusti. Hessun jäljellä koiran vierestä nousi ilmaan teeripoikue, Ruska puolestaan kohtasi viimeisellä suoralla ison metson. Tuoreita jotoksia puolestaan tarjoiltiin kaikille neljälle. Tulostaso oli kuitenkin riistasta huolimatta vallan hieno. Hessulle Avo 1 45p. ja se nousi nyt kahdella kokeella voittajaluokkaan. Tai no, näyttelyssä täytyy nyt käydä hakemassa sille ensin näyttelypalkinto... Ensikertalainen Messi puolestaan jäljesti hienosti tuloksen Avo 1 46p. Hilmalle paluujäljen seurauksena yksi hukka ja tulokseksi Avo 2 37p. mutta hienosti tämäkin pikkukoira pääsi nyt jäljestyksessä tuloskantaan kiinni. Se on jäänyt vähän "isompien" varjoon, kun niille on haettu ykkösiä valionarvoon, mutta nyt olisi sitten ehkä seuraavaksi jo Hilman vuoro... Sokerina pohjalla olis sitten vielä Ruska, jolle hienosti jo toinen Voi 1 tulos, pistein 43. Koira on 16kk. ja viittä vaille valio. Aikas hienoa. :)  

Lauantaina jatkoimme sitten taippareilla. Mukana 8 koiraa, joista kuusi oli meidän omia kasvatteja. Viime vuonna Hilma taipui muuten hienosti, mutta jätti riistapukin tuomatta rantaan. Niinpä se pääsi tänä vuonna ottamaan revanssin. Toista kertaa ei nyt kuitenkaan tyritty, joten tänä vuonna Hilmalle hienosti Spa 1. Sen sijaan Leelalle kävi nyt samalla tavalla kuin Hilmalle viime vuonna... Se ui hienosti, mutta kävin vain tökkäämässä riistapukkia nenällään. No ihan pientä treeniä riistapukin kanssa, sen enempää ei Leela treeniä tarvitse taipuakseen. Velipoika Rudi puolestaan haki kyllä puki hienosti, mutta sille kävi haussa nyt jotain, mikä ei meille kenellekään oikein selvinnyt. Se aloitti haun hienosti, mutta muutaman minuutin jälkeen se otti ja loppui kuin seinään. Pistikö sitä joku? Ottiko se jonkin hajun? No niin tai näin, se joka tapauksessa otti ja siirtyi ohjaajan viereen ja ryhtyi katselemaan tuomaria hyvin epäilevästi...  Rudin taippari jäi siis nyt tällä kertaa kiinni tästä. Vähän ikää ja kokemusta niin onnistuu varmasti. :) No vielä oli samaisesta pentueesta mukana kaksi muutakin, Kaja ja Ruska, jotka molemmat ottivat ja taipuivat nätisti. Samoin teki pohjoisen poika Messikin, jolle tämä "etelän loma" oli varsin menestyksekäs. Kannatti lähteä reissuun. :) Viikko sitten samainen koiruus tosin otti ihan kotikonnuillaankin Oulussa kaksipäiväisestä näyttelystä molempina päivinä SA:n, joten ei mennyt huonosti sielläkään. :)

Tänä vuonna meillä oli muuten taippareissa pari ihan uuttakin haastetta. ;) Mustikkasato oli heikko, joten hetken jo oli epäilys saadaanko näissä taippareissa tuoretta piirakkaa... No onneksi metsämansikoita löytyi sitten sen verran reilummin, että jälki- ja hakuosuuden aikana marjat tuli kerättyä, ja tuore piirakka kera jäätelön odotti kuin odottikin pöydässä, kun taippariin osallistujat saapuivat takaisin. Haasteet eivät kuitenkaan loppuneet tähän, sillä tässä kohtaa paikalle lehahti kokonainen sorsapoikue, joka vakaasti halusi tietysti tulla uimaan juuri siihen samaan rantaan, missä oli määrä spanieleita uittaa.  Ensin yritimme niitä rannasta hätistellä, mutta olivat tainneet jo haistaa pullantuoksun, eikä niitä häätänyt mikään... Niinpä näissä viiden tähden taippareissa laitettiin sitten lapset töihin. ;) Leipäpussi käteen ja tehtäväksi lähteä syöttämään sorsia kauimmaiselle laiturille siksi aikaa, että saadaan kaikki koirat toisessa rannassa uitettua. :D Kaikkeen sitä taipparijärjestelyissäkin näköjään voi joutua! No tulipahan sorsatkin syötettyä... :D
 

9.7.2017 Kesää odotellessa... Sitähän tämä on vähän viimeviikot ollut. Juhannus vietettiin jo suorastaan perinteisessä säässä. Mökillä ei tarennut uida kuin paljussa. ;) Eikä tehnyt paljon mieli päästää koiriakaan uimaan, kun ei niitä oikein olisi kuivaksi saanut. Aika uskomatonta, mutta näin heinäkuun alkumetreillä meidän Heta ja Netta ei varmaan ole päässyt uimaan vielä kertaakaan. Kajanen sen muutaman kerran, sen kun pitäisi vielä tänä kesänä koittaa taipua taipparissa.

Yksi taippari tuli jo tosin järjestettyä eilen. Elimäen iltataippariin omista kasvateistamme osallistui Netan pojat Elmo ja Sulo, jotka molemmat taipuivat hienosti SPA 1 tuloksen edestä. Pieniä sydämentykytyksiä molemmat tosin tarjoilivat vesityössä. Sulo siksi, että ensimmäisen minuutin empi kovasti veteen menemistä, mutta kun sitten päätti lähteä, tuli riistapukki lammasta kauniisti. Elmo lähti paremmin uimaan, mutta kas sen oma riistapukki ei sille sitten kelvannutkaan, vaan se kävi sitä vaan tökkäämässä. Onneksi järjestäjän pukki oli ilmeisesti parempi, sillä sen Elmo suostui lammesta tuomaan. :) 

Tänään Elimäellä jatkettiin sitten jälkikokeiden parissa. Avoimenluokan tulostaso oli tänään kaksijakoinen. Ensikertalainen Hessu teki hienon suorituksen ja otti heti tuloksen Avo 1 46p. Onnea Aija ja Hessu! Siskolikka Kaja sen sijaan ei päässyt ekaa suoraa pidemmälle. Tuoreet kauriinjäljet tekivät kokemattoman jäljestäjän epävarmaksi, ja Kimmo päätti keskeyttää kokeen. Juu, treeniähän se tarvitsisi. Peiliin katsomisen paikka siis, sillä luvattoman vähänhän sille on jälkeä tehty. Velipoika Hessu sen sijaan jäljesti ekassa kokeessaan hienosti Avo 1 tuloksen pistein 46. Eikä heikommin mennyt siskolikka Ruskallakaan, joka ensimmäistä kertaa voittajaluokassa tuloksella Voi 1 45p. Tulokselle ylsi myös Hetan poika Jätkä, jota riista tänään vei kahdesti. Tänään Jäppiselle Avo 3. Sokerina pohjalla kuitenkin päivän viimeiselle jäljelle lähtenyt Lilli, joka otti ja jäljesti hienosti (tosin makaukset olemattomasti merkaten...) itselleen kolmannen voittajaluokan ykkösen, ja valmistui samalla jälkivalioksi. :)

20.6.2017 Viime viikonvaihteessa pyörähdimme Kotkan näyttelyssä. Tällä kertaa sää suosi suorastaan vähän liiankin hyvin. Oli suorastaan vähän tukahduttavan kuumaa. Netta oli vakaasti sitä mieltä, ettei se todellakaan meinaa sellaisessa säässä ryhtyä kirmailemaan pitkin nurmikenttää. Voit juosta ihan itse jos haluat... Niinpä se sai sitten käyttöluokasta EH:n. Sama tulos tuli Hetalle veteraaniluokasta, sillä tuomari takertui sen puuttuviin hampaisiin. Purenta ei siis enää pariin vuoteen ole ollut priima, mutta toisaalta koirallakin alkaa olla ikää jo melkein 12,5 vuotta. Samppa-poika sen sijaan voitti junnuluokan tuloksella Eri 1 SA/PU 4. Ei siis lopulta ollenkaan hassumpi näyttelypäivä. :)

Samaan aikaan Rengon taippareihin osallistui kaksi nuorta kasvattiamme, veljekset Rudi ja Hessu. Rudin kohdalla hakuosuuden tarkoitus on selvästi jäänyt vielä kirkastumatta, joten haku jäi ohjaajan kanssa metsässä kävelemiseksi. Hausta siis hylätty, mutta muuten hieno suoritus. Vähän treeniä siis vielä ja ei muuta kuin uusi yritys... Velipoika Hessu sen sijaan suoritti kaikki osuudet hyväksytysti heti ensi yrittämällä, sille hienosti Spa 1 Onnea! :) 

5.6.2017 Edellisestä päivityksestä on kulunut jo 1,5 kuukautta... Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö koirarintamalla olisi tapahtunut mitään. Syy hiljaiseloon on nyt ollut puhtaasti oma vakava sairastuminen. Sen myötä erilaiset koirailut taitavat nyt ainakin hetkellisesti olla vähän vähemmässä, mutta oman voinnin ehdoilla ehkä jotain kuitenkin... :) Tehdäänpä nyt kuitenkin katsaus siihen, mitä tässä loppukevään aikana on tapahtunut, aloittaen tuoreimmista tapahtumista.
 

Kaksi edellistä viikonloppua puolestaan vietettiin näyttelyissä. 21.5. olimme viiden koiran voimin Haminan KV näyttelyssä. Virallisten luokkien ensikertalainen Samppa tuli hienosti palkittua junnuluokan Erillä, samoin kuin siskolikat Kaja ja Ruska. Kajan kohdalla mieltä lämmitti tuomarin suullinen palaute koirasta. Sen liikkuminen kehässä on hänen mielestään niin tasapainoisen kaunista kuin vaan cockerin liike voi olla. Vähän vielä aikaa ja turkkia niin tästä tulee hieno, oli hänen viestinsä. :) Turkki ei tosiaankaan ole nyt juoksujen jäljiltä parhaimmillaan vaan koristekarvat katoaa ropisten. Kaja saakin nyt jäädä kotiin kasvamaan, sillä nyt sillä on näyttelystä tulos ja arvostelu, joka mielestäni koiraa vastaa. :) Ruska -sisko sai Erin lisäksi vielä SA:n ja oli lopulta PN 2, Vasert. Nuorison lisäksi meillä oli mukana myös Netta, jolle Käy Eri/1 ja Heta, joka tällä kertaa Vet Eri/2. Maksankirjava kasvattajaluokkamme puolestaan oli 1/KP Rop. Ryhmäkisoihin emme jääneet. Mieltä lämmitti vielä suullinen palaute oikeista iloisista cockerin luonteista, ja hyvistä liikkeistä, oikeanlaisella hännän kantamisella.

Siinä missä Haminassa meillä oli matkassa melkein puolet Hillan pennuista, edellisenä viikonloppuna 13.-14.5. oli Uusimpien Iitun pentujen ensidebyytti Kotkan pentunäyttelyssä. Lauantaina meillä oli matkassa puolikas bändi, kaksi urosta: Iiro Pek 1/KP Rop, Ryp1 ja Bono Pek 2 sekä kaksi narttua: Luna Pek 1/KP Vsp ja Kira Pek 2. Vallaton kasvattajaluokkamme hurmasi tuomarin, ollen ensin Rop, ja ryhmäkisoissa vielä Bis 2 kasvattajaluokka.
Sunnuntaina jatkoimme pentunäyttelyssä vielä kahden pennun voimin. Tällöin Iiro Pek 1/KP Rop, Ryp 4 ja Luna Pek 1/KP Vsp

Kun kalenterissa katsotaan aikaa taaksepäin, edellinen viikonvaihde sattuu ajankohtaan 6.-7.5. Mitäs silloin sitten tapahtui? No silloin oltiin sitten puolestaan mejä-metsässä. ;) Omista koirista/kasvateista mukana oli kolme Avo-luokkalaista ja kaksi Voi-luokkalaista. Eikä ne tuloksetkaan hassumpia olleet. :) Ruska Avo 1 47p. Sulo Avo 1 41p. Hilmalle tällä kertaa Avo 0. Lilli Voi 3 29p. ja Iitu Voi 1 42p.

Samana viikonloppuna pohjoisen osastomme osallistui Raahen ryhmänäyttelyyn. Siellä Sylville Nuo Eri/1 ja Messille Nuo Eh/2

Sylvi ja Messi, Kuva: Johanna Röning

...ja onhan tähän väliin sattunut kolmet synttäritkin. Hetan kakkospesue täytti 20.4. jo seitsemän vuotta ja Nellin ekat pennut 2.5. kuusi vuotta. Hetan ensimmäiselle pesueelle puolestaan tuli 16.5. ikää mittariin jo yhdeksän vuotta! Rapsutukset vielä kaikille näiden pesueiden koiruuksille. :)

Myös yhdet lonkat ja kyynärät on tullut tutkittua, kun Mila kävi huhtikuun lopulla pevisa-tutkimuksissa. Lonkat A/A ja kyynärät puhtaat 0/0 

17.4.2017 Huhtikuu on taas yli puolen välin... Aika katsastaa mitä tässä välillä on tapahtunut. Aloitetaan tuoreimmista kuulumisista. Kevät, kurakelit ja katupöly ovat taas tehneet tehtävänsä. Yksi jos toinenkin on huomannut, että puoli metsää tulee koiran mukana ja tassut tuovat sisään kohtuullisen määrän kuraa. Turkkeja on siis siistitty yhdeltä jos toiselta, omat koirat mukaan lukien. Myös uusimmista pennuistamme ensimmäiset ovat käyneet jo ekassa parturissa, ja joitakin tuoreita poseerauskuviakin on tullut otettua. Yritän päivittää niitä myös kotisivuille. Muutama kasvatti on käynyt myös näyttelyissä. Messi kävi viime viikonloppuna Tervolassa tuloksella Nuo EH/3. Tällä kertaa sillä oli tuomarin mielestä mm. kevyt luusto.  Voi pojat... Tämän vuoden kolmesta näyttelystä ensimmäisessä se luusto oli vahva, toisessa riittävä ja kolmannessa jo kevyt. Vielä olisi keväälle yksi näyttely jäljellä, mahtaako sillä tällä menolla olla siellä luustoa enää ollenkaan. :D Katoavaa on kauneus, mutta nähtävästi siis myös luustokin. ;)  Hirvensalmen näyttelyyn puolestaan osallistuivat meidän junnut Rudi ja Ruska. Rudille tällä kertaa Jun EH/2 kivalla arvostelulla. Ruska puolestaan Jun ERI/1 SA PN 2 VASERT. Onnittelut! :)

Kuun alussa 4.4. 3v. synttäreitään juhlivat Lillin ja Tahvon lapsukaiset. Synttäripäivänä onniteltiin ja kuvia jaettiin ahkerasta FB-ryhmässämme. Tässä vielä synttärisankareiden kuvat (Mimin kuva puuttuu) kaikille ihan julkisestikin.

20.3.2017 Kylläpä on aika rientänyt. Tänään 1v. synttäreitään juhlii Hillan seitsikko. Onnea! :) 
 

 
kuvassa vas. Rudi, Samppa, Hessu, Ruska, Muru, Kaja ja Leela

Noin muuten kulunut kuukausi on koiraharrasteissa ollut kutakuinkin yhtä hiljainen mitä kotisivutkin antavat ymmärtää. Alkuvuosi usein touhutaan muita juttuja, ja keräillään voimia keväällä alkavaan harrastuskauteen. No käytiin me sentään isommalla porukalla Valkealan ryhmänäyttelyssä. Omien koirien kohdalla näyttelyn paras anti tosin taisi tällä kertaa olla se, että tuli koirat pestyä ja trimmattua. ;)  Mutta toki päivään mahtui paljon positiivisiakin puolia. Kolmelle uudelle kasvatille saatiin näyttelytulos, lisäksi Heta oli Rop-veteraani ja kasvattajaluokkamme Rop. Ryhmäkehiin emme jääneet, sillä meillä oli pienimmäinen matkassa, ja odotusta olisi tullut yli neljä tuntia. 

25.2.2017 Onnea Heta ja sisarukset! Tänään juhlitaan 12v. synttäreitä <3 Juhlan kunniaksi päätin eilen tiskata Hetan ja tänään se pääsi trimmiin. Heta arvosti molempia suuresti... ;) Joku tuore poseerauskuvakin oli ajatus ottaa, mutta noh tämmöisiä niistä nyt sitten tuli. ;) Meidän Älli ja Tälli, ikäeroa se vähän reilu 11v.

31.1.2017 Onnea Netta, Hilla, Jätkä ja Topi. Tänään tämä pesue täyttää jo viisi vuotta! <3 ...Ja tämähän tarkoittaa väistämättä myös sitä, että meillä alkaa pian lastenkutsujen suunnittelu, sillä myös meidän pikku Tuomas täyttää aika tarkkaan kuuden viikon päästä sen samaisen viisi vuotta. Sen verranhan noilla sitä ikäeroa oli... :D

30.1.2017 Pesä on tyhjä... Manu ja Kira ryhtyivät viikonloppuna pääkaupunkiseutulaisiksi, kun taas Kamu nousi Helsinki-Vantaalla sinivalkoisille siiville ja lensi kohti pohjoista. Lentomatka Kittilään oli sujunut erinomaisen hienosti kuljetuskopassa selällään nukkuen. Kittilästä matka jatkui sitten autolla omaan kotiin Sodankylään. Nyt on kaikki lapset saateltu maailmalle, ja on aika vetää vähän henkeä. Oikeastaan aika mukavaa, kun parin kuukauden pentujakson jälkeen kotona on taas pelkästään vain meidän oma jengi. :) Kira, joka omaan kotiinsa lähti viimeisenä, pääsi jo hetkeksi vähän maistelemaan vapautta osana meidän isojen koirien laumaa. Lapsenhoitovuoro lankesi vuorotellen jokaiselle. Tosin Netta, joka vähän yllättäen otti ja aloittikin nyt juoksut, oli sen verran huumorintajuton, ettei sitä suuremmin tämä lapsenvahtihomma nyt tässä hormonaalisessa tilassa napannut. Sen sijaan Kaja ja Heta ottivat kyllä pestin vastaan. :)

27.1.2017 Kolmen kopla enää jäljellä... Eilen omaan kotiinsa Kausalaan lähti Mauno-poika, tänään puolestaan heipat sanottiin Vekelle, jonka uusi koti on Kouvolassa. Sunnuntaina pesä on sitten kokonaan tyhjä...

Myös trimmimaraton on saanut jatkoa, kun Rudi kävi siistityttämässä turkkinsa. Uusi kuvakin otettiin. Käykääpä kurkkaamassa kuinka Rudista on tullut jo iso mies. :)

23.1.2017 Kolme ensimmäistä pentua on nyt saateltu kotimatkalle. Luna otti ja Suuntasi Lappeenrantaan, Bono Perniöön ja Iiro Haminaan. Kaikkien ensiaskeleet uusissa kodeissaan ovat sujuneet hienosti. Kaikilla vastassa oli myös uusi koirakaveri, joiden suhtautuminen näihin uusiin kavereihin on vaihdellut ihmetyksen, tyrmistyksen ja välinpitämättömyyden välillä... Luna on kuitenkin tänään onnistunut pääsemään jo "isosisko" Thelman kainaloon nukkumaan. Tolleri Edu sen sijaan vielä kovasti ihmettelee uutta pikkuveljeään Bonoa. Aapo-cockeri on puolestaan päättänyt käyttää huomioimattomuutta ja väistöliikkeitä Iiron kanssa. Kun sitä ei näe, sitä ei ehkä ole olemassa... ;)

Nyt pari seuraavaa päivää jatkamme arkea viiden jäljellä olevan kanssa. Tuntuu muuten tämä normikokoinen viiden lauma nyt jo suorastaan aika pieneltä ja helposti liikuteltavalta tuon kahdeksan jälkeen. Kaikkeen tottuu... Se on sama lastenkin kanssa. Kun yleensä kuljettaa mukana neljää, on oikeastaan ihan äärettömän helppoa jos johonkin ei tarvitse ottaa mukaan kuin kaksi! :)

Pentujen myötä myös rokkitukkaisten kasvattien määrä on suorastaan ryöpsähtänyt käsisistä. Tätä trimmijonoa on nyt tässä pikkuhiljaa sitten päästy jo vähän purkamaankin. Ensin lähti tukka Kajalta - joskin sen trimmi noin muuten on ihan puolitiessä. Sen lisäksi on parturissa käyneet myös Panu, Samppa, Tessa ja tänään jo melkoisen tukan omannut Jätkä. Siitä tuli otettua myös uusi kuva. Käykääpä kurkkaamassa komistusta  täältä. :)

20.1.2017 Haikeutta ilmassa... Hups heijaa, niin se taas otti ja meni pari kuukautta melkein huomaamatta. Pennut täyttivät viime keskiviikkona jo 7 viikkoa ja ensimmäinen lentää pesästä jo huomenna! Reilun viikon päästä pesä on kokonaan tyhjä... Tunne tässä kohtaa on joka kerta sama. Haikeaa... mutta toisaalta helpottavaa. Päivä päivältä pennut käyvät vaativammiksi. Ne tarvitsisivat koko ajan enemmän yksilöllistä huomioimista, virikkeitä, liikuntaa, tavoille opettelua... Siitä saisi helposti itselleen ihan kokopäivätyön. :) Niinpä on hienoa, että pentujen omat perheet jo malttamattomina odottavat uusien perheenjäsentensä tassuttelua kynnysten yli. Viimeisin viikko onkin mennyt jo pentujen muuttojen valmistelussa. On pentutestattu, ja terveystarkastettu, noudettu tilattuja paketteja, tulostettu, nidottu, rei'itetty... Ja toki vietetty aikaa myös pentujen kanssa, ulkoiltu pari kertaa päivässä, trimmattu, putsattu ja puunattu. - Puhumattakaan siitä kuinka paljon on vaihdettu sanomalehtiä, pesty lattioita, kerätty paperisilppua ja koirankakkaa... ;)

Juhon kanssa tänään juttelimme pentujen lähdöstä. Tosi nopeasti on kyllä aika mennyt, lapsi totesi, ja jatkoi sitten: Pennut on kyllä tosi söpöjä, mutta on silti ihan kiva ettei niitä ole koko ajan. Nyt kun pennut lähtee, niin meidän aikuiset koiratkin saa taas enemmän huomiota. Näinpä. Meidän tehtävä on antaa pennuille mahdollisimman hyvät eväät uusiin koteihin siirtymiseen, ja se ei käy vasemmalla kädellä. Siihen täytyy oikeasti panostaa ja käyttää aikaa. Ja usein se aika on sitten ainakin osittain pois niiltä aikuisilta koirilta. Viikon päästä on sitten taas niiden vuoro. - On meillä vaan viisas esikoinen. Olen enemmän kuin iloinen, että arvomaailma eläinten pitämiseen, ja niistä huolehtimiseen tuntuu sille välittyneen. :)   

17.1.2017 Tämän vuoden näyttelykausi otti ja starttasikin aikaisemmin kuin koskaan... Kiitos Sannan ja Messin, jotka ottivat ja kävivät Kajaanin tamminäyttelyssä.  Tulokseksi vuoden ekasta näyttelystä Messille hienosti Jun Eri/3 yhdeksän junnu-uroksen joukosta. Tuomari oli Satu Ylä-Monenen. Messin arvostelu löytyy täältä.

Meillä kotona sen sijaan on edelleenkin keskitytty pentujen hoitoon. Sen lisäksi loppiaisena saimme kutsumattomaksi vieraaksemme ilmeisesti rokotuksista huolimatta myös influenssan. Pari viimeistä viikkoa kaikki lapset ovat siis olleet enemmän kuin kipeitä. Siitä syystä on jäänyt kotisivujenkin päivittäminen vähän heikkoihin kantimiin... Nyt kuitenkin pienet pennunhoitajammekin ovat jo kohtuullisen terveitä, ja apuja pentujen hoitoon on taas saatavilla. Erityisesti meidän Tuomas (vajaa 5v.) on osoittautunut melkoiseksi koirapojaksi. Sitä ei isompikaan lauma pieniä naskalihampaita pelota, vaan varmoin mutta hellin ottein touhuaa pentujen kanssa. <3

Tänään oli meidän bändillä myös ihan eka keikka. Käytiin meinaan pitämässä pieni show Oiwallisella eläinklinikalla. ;) No ei vainen, tämä bändi oli kokonaisuudessaan kovin reipas. ...ehkä vähän liiankin, sillä niitä ei tippaakaan pelottanut eläinlääkärissä. Myös keikkabussissa matkustaminen sujui hienosti, ja kuten kunnon keikan jälkeen kai kuuluukin, tämä bändi otti ja sammui takahuoneeseen. ;) Mutta nyt on bändin pojilla, ja tytöillä myös, sirut niskassa ja hienot nimet jos ei nyt vielä papereissa niin omakoirassa kuitenkin. :) Kaikki ipanat myös todettiin kaikin puolin terveiksi. Tästä on hyvä tassutella kohti uusia estradeja. :) Niin ja ne nimet... No ne voit käydä kurkkaamassa nyt pentusivulta. ;)  
 

11.1.2017 Uusia kymppikerholaisia <3 Nitan pojat Miro ja Jasu täyttävät tänään pyöreitä! Onnittelut ja rapsutukset molemmille kymppivuotiaille. Mirolle onnittelusuukko tulee myös "pikkusisko" Minkalta. :) Tämä on pesue, joka erityisellä tavalla on jättänyt tassunjälkensä sydämeeni. Vain kaksi pentua, silloisessa elämäntilanteessa, jossa meidän perheeseen kuului vain kaksi koiraa... Nämä pojathan käytännössä siis valtasivat tuon kahdeksan ensimmäisen viikon aikana koko talomme. Ne oppi myös tuntemaan kirsusta hännänpäähän. :) Onneksi molemmat ovat vielä oikein hyvässä kunnossa.

4.1.2017 Uusi vuosi, ja uusi puhdas sivu päuiväkirjassa. Viimevuotinen löytyy edellisten kaverina arkistosta. :)

Vuosi vaihtui meillä rauhallisesti. Sen enempää kukaan aikuisista koirista kuin pennuistakaan ei korvaansa lotkauttanut rakettien paukkeesta - ei vaikka naapuri ampuikin pommeja ihan urakalla vieläpä juuri sillä kulmalla taloa, jossa pentula sijaitsee. Etusivulla otettu kuva on itseasiassa otetta pentulasta vartin yli puolenyön uudenvuoden yönä, joten päätelkää siitä, mitä pennut asiasta tykkäsivät. :)

Tänään saapuivat sitten kunnon pakkaset. Mittarissa on -20 astetta ja vielä kylmempää on luvassa. Ei siis juuri toiveita, että pennut pääsisivät ihan lähiaikoina ulkoilemaan... Olemmekin tänään keskittyneet nautiskelemaan takkatulen lämmöstä. Pentula sijaitsee siis meillä takkahuoneessa. :) Tänään meillä on ollut myös perusteellisempi siivouspäivä pentulassa. Aamulla vuorossa oli niin imurointia, lattianpesua, lelujen pyykkäämistä kuin ihan perus sanomalehtien vaihtoakin. Talkoolaisista ei tällä kertaa ollut pulaa. ;) Erityisen innokkaita nämä pienet apurit olivat uusien sanomalehtien levittämisessä lattialle. :)