|
|
|
|
|
Kuulumisia vuodelta 2014
26.12.2014
Joulunpyhät alkavat olla tältä vuodelta taas vietetty. Aina sanotaan, että
joulupukin tulo aiheuttaa lapsissa levottomuutta. No voi olla niinkin, mutta
vielä enemmän levottomuutta se aiheuttaa noissa nelijalkaisissa. Siinä missä
meillä omat lapset odottelivat pukin tulemista ihan mukavasti sohvalla istuen
(kuumelääkityksellä saattoi toki olla osuutensa, koko porukka kun tänä vuonna
oli jouluaattona duopattuna. ;)) kulkivat kaikki koirat levottomasti
edestakaisin, hyppivät sohville, kävivät juomassa, nuuhkimassa ulko-ovea, ja
taas sohvalla, ja sitä rataa. Mitä vanhemmiksi ne tulevat sitä enemmän niitä
Joulupukin tulo jännittää. ;) Ja tokihan ne sitten ovat myös mukana kun jaetaan
ja avataan lahjoja. ...Ihan samalla neliöllä kaikki kolme ja koko ajan.
Osallistumisaktiivisuus on varmasti koko ajan kaikilla vähintäänkin 110%
Pupsit sen sijaan eivät vielä osanneet jännittää. Toki vähän lahjapaketteja kävivät nekin olohuoneen puolella nuuskimassa ja joulupukkia tervehtimässä. Ehkä ensi jouluna nekin osaavat jo vähän enemmän osallistua. :)
19.12.2014
Mitäs siitä huolissaan olemisesta olikaan puhetta... Kuluneella viikolla huolta
ja sydämen tykytyksiä on aiheuttanut pikku tyttö Laikkunen. Viikon alussa se
otti ja ryhtyi oksentamaan järjestelmällisesti aina ruokailujen jälkeen kaikki
syömänsä ulos. No kun kyse on alle kilon painoisesta eläimestä jokainen tietää
kuinka pitkään tilanne voi jatkua... Paino tippui tippumistaan, ja tilanne alkoi
Laikkusen osalta näyttää jo tosi kurjalta. :( Toissapäivänä vatsa kuitenkin
alkoi rauhoittua, ja se otti ja alkoikin nostaa taas painoaan. Sama tahti on
jatkunut tänään, ja viimeisen vuorokauden aikana painoa on tullut 40g. lisää.
Mitään muuta sille ei nyt tosin ole tarjoiltu kuin emonmaitoa. Aika näyttää
miten sen nyt vielä käy, tällä hetkellä olemme kuitenkin varovaisen
toiveikkaita... Muut pennut ovat kasvaneet kovaa kyytiä, ja ryhtyneet saamaan
kiinteää ruokaa jo pari kertaa päivässä.
Tänään oli sitten pupseilla muutto isompaan tilaan. Pentulaatikko alkoi käydä jo ahtaaksi ja reunat mataliksi. Parin päivän sisällä ne olisivat yksi toisensa jälkeen kiivenneet sieltä jo laidan yli. Uusi tila ja liukkaat sanomalehdet tassujen alla alkuun vähän mietityttivät mutta selvästi uusi isompi tila oli kaikille mieleen. Muutama päivä niin ketteryys lisääntyy kummasti. :)
14.12.2014
Alkaa olla kolme viikkoa siitä, kun Nellin pennut syntyivät. Sisareni sanoin
kolme viikkoa on nyt oltu huolissaan, vuorotellen milloin kenestäkin, ja enää
olisi semmoinen viisi viikkoa huolestumista edessä. ;) Niinpä niin, tämän pelin
nimi on Hermopeli. :D Vaan näinhän se, että kun pentuja on vain silloin tällöin
niin niiden kasvuun suhtautuu aina toisella tavalla tunteella ja koko sydämellä,
kuin jos niitä olisi jatkuvasti. Tarkoitan tällä sitä, että jos pentuja syntyisi
parin kuukauden välein, ei kukaan pystyisi valvomaan ensimmäistä viikkoa
jokaisen pentueen kanssa 24/7 ja järjestämään kotiin ympärivuorokautista
pennunhoitorinkiä - ainakaan jos siis itse käy arkisin päivätöissä. Eikä
myöskään jaksaisi enää olla huolissaan siitä jos jonkun paino ei yhtenä päivänä
nouse tai että jollakin pennulla on vatsa löysällä, tai se on kovin unelias tai
tai tai... No mutta siis näillä Rimpsessa Nelliin prinsessoilla ja prinssillä
onkin seitsemän tähden hotelli, jossa niiden hyvinvointia seuraa taukoamatta
vähintäänkin yksi silmäpari. :) Aikanaan lapsista ei kuulemma koskaan ole
ymmärretty olla huolissaan, mutta nyt pupseista sitten niidenkin edestä. ;)
Pentulaatikkoon kuuluu siis kuitenkin hyvää. Kaikki pennut kasvavat tasaisesti, ovat nousset jaloilleen ja saaneet silmät ja korvat auki. Ensimmäiset kurkistelevat jo maailmaa laatikon ulkopuolelta, joten pian on aika saada lisää tilaa ympärille. Pentuaitauksen rakennustyöt on siis jo aloitettu. Pennuille on muodostunut nyt myös jo työnimiä. Porukan ainoasta pojasta on luontevasti tullut Poju. Tyttöjen nimet puolestaan ovat syntyneet pitkälti niihin vastasyntyneenä laitetuista kynsilakkamerkeistä. Tassuun merkin saaneesta pennusta on tullut neiti Tassunen, kun taas punaista hännänpäähänsä saanut pentu on Hilma Hännänpää. Sinisellä merkillä merkittiin porukan viimeisenä syntynyt pentu, niinpä siitä on tuon sinisen merkin myötä tullut Sini. Neiti Laikkunen puolestaan on saanut nimensä selässään olevasta pyöreästä laikusta. Ja Valma... No se on se pentu, joka ensimmäisellä viikolla olisi jatkuvasti halunnut soitella sinne kansanradioon. ;) Kyseessä on siis Valma Valittaja, jolla ensimmäisinä päivinä oli koko ajan jostakin asiasta purnattavaa. Ilmeisesti pikkuneiti kuitenkin kärsi lähinnä vatsavaivoista, sillä ensimmäisen viikon jälkeen se on ollut kovin tyytyväinen. ...Tai sitten hotellin palvelutasossa on tapahtunut parannusta. ;) Toisen ja kolmannen viikon kuvagalleria ovat nyt molemmat jääneet vielä työn alle. Tulossa ovat... Uudet yksittäiskuvat pennuista nyt kuitenkin jo pentusivulla. :) |
|
10.12.2014
Pentulaatikon kuulumisia videoiden muodossa olkaapa hyvät:
Pentulan elämää 1 ja
Pentulan elämää 2
|
|
30.11.2014
Kotkan agi-kisoista tänään tuloksena sekä hyllyjä että palkintoja. :) Katjalle
ja Topille tänään kaksi hyvää hylkyä. Se on joskus pienestä kiinni. :)
Matiakselle ja Lillille puolestaan ensimmäiseltä radalta hylky ja toiselta
radalta puhdas nolla ja toinen sija. :) Harmittavasti Lilli nyt vaan kerää
kaikki nollat hyppyradoilta, kun agiradat olisivat nyt niitä, joilta niitä
tarvittaisiin...
Pennuilla alkaa ensimmäinen viikko tulla täyteen. Pieninkin pentu on nyt jo yli 300g. ja värit alkavat pikkuhiljaa nousta jokaisesta esiin. Aika vaaleita on kyllä koko porukka.
|
|
Pikkukoiran aktiivinen elämä jatkuu sunnuntaina, kun se ottaa ja starttaa Matiaksen kanssa Kotkan agikisoissa. Samoissa kisoissa myös Topi ja Katja, tsemppiä molemmille! Hetakin oli kovasti kisoihin lähdössä, mutta sepä otti ja aloitti viikko sitten juoksut. |
|
Pentulaatikon sisäpuolella puolestaan kuuluu tasainen tuhina. ...tai ei ehkä ihan. Yksi narttupentu tuntuu selvästikin olevan sorttia mielensä pahoittaja. ;) Sillä tuntuu tämän tästä olevan jotakin valitettavaa palvelusta. Sitä kiukuttaa, jos maitoa ei tule heti, tai jos sitä tulee heti liikaa. Sitä kiukuttaa, jos se on kasan alimmainen ja taas toisaalta jos se on kasan päällimmäinen. Emokin voisi nuolla vähän useammin, tai no kuka sitä nyt koko ajan haluaa olla pestävänä... Kyllä voi olla tomera pentu jo pienestä pitäen, voi jestas. :) Ollaan naureksittu, että tämä olis nyt sitten juuri se tyyppi joka ottaisi ja soittaisi kansanradioon valittaakseen, jos vaan osaisi. ;) Jännä nähdä ottaako ja tasaantuuko se viikkojen kuluessa, vai onko tässä nyt sitten neiti tomera, joka ei pelkää ketään eikä mitään.
Syntyessään pesueen pienin (poika) painoi vain 192g. eikä suurinkaan pentu ollut kuin 290g:n painoinen. Muutamassa päivässä suurin ja pienin pentu ovat jo vaihtuneet, mutta nyt neljän vuorokauden iässä porukan pienimmällä on painoa 266g. ja suurimmalla 375g. Suunta on kaikilla siis oikea. :)
Pennuista on tähän mennessä tullut niin
paljon kyselyitä, että todennäköisesti kaikille löytyy jo tästä joukosta oma
koti. :)
27.11.2014
Ensimmäiset kolme vuorokautta selvitty kunnialla pentusten kanssa.
Pentulaatikossa siis kaikki hyvin. :)
|
|
Eilen iltasella satanut ensilumi sai Nellinkin vielä tänään päiväsellä reippailemaan välillä pihalla, mutta sisällä ollessaan se on varsin tiiviisti viettänyt aikaa pentulaatikossa tai sen ulkopuolella. Herkutkaan eivät enää kelpaa, ja selvästi Nellillä alkaa olla tukala olo. Pentujen liikkumisen voi jo tuntemisen lisäksi myös nähdä. Nyt siis vain enää odotamme että pennut lähtisivät syntymään. :) Peukut pystyyn, että kaikki sujuu hyvin. |
|
16.11.2014 Voihan
valas... Vuorokausia 53, ja Nellille on kertynyt painoa jo yli 19 kg. Pentujen
liikkeet voi lisäksi nyt jo tuntea. Nellillä alkaa epäilemättä olla jo melko
tukala olo, mutta vielä pitäisi jaksaa. "Asuntoesittelyissä" Nelli on tosin
käynyt ihan päivittäin. Laivan alus tuntuu edelleen siitä hyvältä pentupesän
vaihtoehdolta, ja siellä se edelleen kaivaa niin että hiekka pöllyää. Kotiväki
lähinnä jännittää mahtuuko se laivan alta pois... Vähän alkaa tehdä tiukkaa. ;)
Laivan alusen lisäksi Nelli on löytänyt nyt myös ihan uuden vaihtoehdon. Se on
jo monena päivänä pyörinyt kasvihuoneen ympärille, ja nyt yhtenä päivänä se otti
ja pökkäsi kuonolla oven auki, ja marssi sisään. No siellähän olisi kyllä
enemmän tilaa ja valoa, eikä tämä jatkuva pimeyskään haittaisi, sillä sinne on
viritetty ulkovalosarja. ;) Taidamme kuitenkin olla tylsiä, ja kaikista hyvistä
ideoista huolimatta kokoamme Nellille pentulaatikon makuuhuoneen nurkkaan. :)
14.11.2014 Toissapäivänä
paistoi pienen hetken aurinko. Siitäkös tuo koko viikon vaan pitkin sohvia
makoillut koirakolmikko intoutui. Voisi sanoa että nuorisolla lähti suorastaan
vähän mopo käsistä, siihen malliin pitkin takapihaa rallitettiin. :) ...Jaa niin
nuoriso, no sen toinen jäsen Heta täyttää kyllä jo kolmen kuukauden päästä
kymmenen. Vaan miten se meni, että ikähän on vaan numero tai jotain. :D
11.11.2014 Netan
eiliset tokotreenit oli peruttu, sillä hallilla järjestettiin mölli-agi kisat.
Noh, mikäs niihin sitten estäisi osallistumasta? No tietysti vaikka se, että
Netta on viimeksi käynyt agiradalla... jaa niin milloin? Ehkä viime
maaliskuussa? No kovin pitkään ei silti tarvinnut Matiasta kartturiksi
houkutella. Sunnuntaina yksi treeni alle, ja eilen sitten Netan kanssa ekat
epäviralliset startit. Ensimmäinen agirata oli mennyt vähän varmistellen ja
loppusuoralta tipahti yksi rima. Tulos siis 5, aika -17,27 (ihanneaika 50 sek.)
ja kolmas sija. Toinen rata oli hyppyrata, sieltä puhdas nolla ajalla -22,17
(ihanneaika 50 sek.) ja toinen kolmas sija. Kartturille siis kaksi suklaalevyä,
ja Netalle pari pihvitikkua palkaksi hyvästä treenistä. Ei huono! :) Ehkä sitä
ihan aikuisten oikeasti pitäisi ruveta vähän treenaamaan, niin siitä voisi tulla
vielä ihan hyvä agilitykoira. Meidän cockerilaumasta se on selkeästi nopein ja
vastaavasti myös kuuliaisin, johtuen sen pehmeydestä. Agilityssa se on
telinevalmis, mutta muuten vielä aika aloittelija. Toissavuonna kävin sen kanssa
omineni talvikauden kerta viikossa hallilla, ja opetin esteet. Sen jälkeen
se on päässyt radalle ihan yksittäisiä kertoja silloin tällöin. Viimeisen reilun
vuoden aikana se on siis harjoitellut alle kymmenen kertaa. Sen verran edistystä
Netankin agilityurassa on nyt sentään tapahtunut, että ensimmäistä kertaa otin
sille nyt viikkoharkkapaikan. Vielä pitäisi vaan löytää aikaa siellä harkoissa
käymiseen. :)
Entä mitäpä kuuluu rimpsessa Nellille? Se voi paksusti, hyvin paksusti... Niin paksusti, että se on itse päättänyt siirtyä nukkumaan vain ja ainoastaan lattiatasolle. Lenkille se on vielä pääsääntöisesti halukas lähtemään. ...Tai no, se lähtee halukkaasti ulos, ja jää sitten auton viereen katselemaan, että josko tällä lähdettäis... ;) Ja kun ei lähdetä, niin ehkä se sen n. 200m. tulla lompsottaa perässä narun mitan takana ja tekee sitten stopin. Tää mammakoira ei kävele tästä pidemmälle, jos ette meinaa kantaa takaisin. ;) Nellin kanssa lenkkeileminen ei siis enää vaadi sen suurempia urheilullisia ponnistuksia. Lämpimästi kannattaa laittaa päälle, ettei ehdi tulla kylmä. ;) Pari viikkoa olisi kuitenkin vielä laskettuun aikaan. Sen verran pitäisi vielä jaksaa.
7 months. Little immature and handling needs improving. However, a lovely quality puppy with a masculine head + nice expression. super earset. Well constructed throughout. On the move has a freedom+reach+drive expected from a sporting spaniel. Very promising! |
|
Viime keväästä osat ovat nyt kuvassa vaihtuneet. Nyt on Lillin tehtävänä toimia vieressä mallikoirana. :) |
|
28.10.2014 Rimpsessa
Nellin odotus näyttäisi olevan melkoinen uusinta kolmen vuoden takaa... ;) Tosin
nythän kotiväkikin on jo harjoitellut, joten mikään ei tule enää yllätyksenä. ;)
Jo reilu viikko sitten Nelli ryhtyi katselemaan ruokakuppiinsa siihen malliin,
että "ette kai te tosiaan kuvittele, että odottava äiti nyt tämmöisiä nappuloita
syö? Ei tee mieli... Missä on mansikat ja kermavaahto ...ei kun siis pihvit ja
kastikkeet?" Nelliä on koetettu huijata syömään nappuloita erilaisten
annospakattujen lihakastikkeiden tai jauhelihan varjolla. Se ovelus vaan on
onnistunut pitkälti kuorimaan nappulat kastikkeista ja jauhelihoista. Nappulat
tulee vasemmasta poskesta ulos, kaikki lisukkeet kyllä kelpaa. No tänään
nappulat paistetulla jauhelihalla kuitenkin kelpasivat. Tästä ei taida olla enää
pitkä matka niihin pihveihin ja maustevoihin...
Lisäksi Nelli on tälläkin kertaa aloittanut jo "asuntoesittelyissä" käynnin. Se luuhailee pitkin pihaa ja kuopii paikkoja. Hiekkalaatikon vieressä olevan laivan hytin alunen tuntuu tälläkin kertaa olevan suosiossa. Laivan alla vaan hiekka ja kuivat lehdet pölisevät, kun Nelli valmistelee sinne koloaan. Jostain syystä paikkoja täytyy erityisesti tutkia yöaikaan. Siinä missä viimeksi emäntää ulkoilutettiin yöpaidassa pitkin pihaa raikkaassa kevätsäässä on nyt tällä kertaa olosuhteet vähän vilpoisemmat. ;) No sen verran on kotiväkikin jo edellisestä kerrasta oppinut, että öisin ei Nelliä päästetä pihalle omineen vaan se viedään sinne flexissä. Näin sen saa naarattua helpommin sisälle. :)
Joku päiväkirjaa seurannut saattaa myös muistaa kevään 2011 päivityksen rimpsessa Nellin rampista. :D Nellihän siis nukkuu tietysti öisin sängyssä, ja kun vatsa alkaa kasvaa on sinne hyppääminen hankalaa. Siinä missä moni ryhtyisi osoittamaan koiralle nukkumapaikkaa lattiatasolta koiranpedistä, on Nellille agilitykoirana tietysti tehty sänkyyn oma puomi. ;) Vielä tätä ei kuulemma ole asennettu, mutta tämä lienee vain ajan kysymys. Viime yönä Nelli kun on kuulemma jo pitänyt nostaa sänkyyn. ;) Ihan muutamassa päivässä se on kyllä suurentunut melkoisesti. Voi olla että on isompikin pesue siis luvassa...
26.10.2014 Luonnetestitulokset
saivat tänään vielä jatkoa, kun Hilla osallistui omistajansa Jennin kanssa
luonnetestiin Imatralla. Varsin koirannäköinen suoritus saatiin tälläkin
kerralla aikaiseksi, pisteissä ei oikeastaan mitään yllättävää. Hillan
loppupisteet +155, tarkemmin jakaumaan voi perehtyä
täällä. Hillankin luonnetesti on videoitu, jospa saadaan sekin
jossakin vaiheessa nettiin katseltavaksi. :)
24.10.2014 Käytimme
Nellin tänään ultrassa, ja kuten jo arvelimmekin pentuja on tulossa. :) Aika
näyttää montako sieltä syntyy, mutta varmuudella sieltä nyt jo neljä erillistä
pystyttiin näkemään. Kuinka monta sitten mahdollisesti jäi piiloon, se selviää
marraskuun lopussa. :)
Samalla reissulla sain
Nitalle kortisonit. Sillä on ollut pitkästä aikaa vähän huono viikko, ja
mielessämme olemme jo ajatelleet näinkö sen kunto nyt ottaa ja romahtaa. :-/
Kaikin puolin muuten se on ollut pirteä ja reipas, tehnyt tunnin iltalenkkejä ja
ollut ihan oma itsensä ...mutta sen kieli/leuat eivät ole toimineet.
Alkuviikosta havahduin siihen, ettei se pystynyt ottamaan tarjottua
juustoviipaletta suuhunsa, saati sitä syömään. Tai siis nieleminen onnistui, kun
juuston sai työnnettyä tarpeeksi syvälle suuhun. Kuola valui ja juominenkaan ei
tahtonut onnistua. :( Alkuun tutkin tietysti suun läpikotoisin, painelin hampaat
jne. mutta mitään poikkeavaa en löytänyt. Kokeilunomaisesti aloitettu kortisoni
kuitenkin näytti auttavan. Konsultoituani eläinlääkärin kanssa asiaa uskalsin
nostaa toissapäivänä annostusta, ja kuinka ollakaan Nitan suu toimii ainakin
tällä hetkellä täysin normaalisti. :) Oireet viittaisivat myosiittiin, onko se
sitten sitä vai jotain muuta, se ehkä ajan kanssa selviää tai sitten ei. Se voi
myös olla itsenäinen vaiva tai sitten liittyä alkuvuodesta epäiltyyn
trombosytopeniaan, eli verihiutalekatoon.
Nitan sairashistoriahan siis alkoi kymppivuotiaana, kun harmillisten sattumusten
myötä siltä löydetyn hyvänlaatuisen kasvaimen kanssa tuli tehtyä hoitovirhe, ja
Nitan kunto ehti suorastaan romahtaa ennen kasvaimen poistoa. Itse leikkauksesta
se toipui kyllä nopeasti, mutta sen jälkeen sillä on ollut kummallisten oireiden
kirjo yhtä jos toista, ja näillä oirekuvauksilla olen sitten eläinlääkäriä tässä
kerran jos toisenkin ahdistellut. ;) Melkoisen sitkeä sissi vaikuttaa Nita
kuitenkin olevan, sillä useamman kerran se on jo melko toivottomasti tilanteesta
vaan noussut jaloilleen, ja jatkanut arkea ihan kuten ennenkin. Vahvasti tuo on
siis meillä yhä arjessa kiinni. Vaikka se paljon nukkuukin ja mitään ei enää
kuule niin aina se on silti paikalla kun jotain tapahtuu. :)
19.10.2014 Kotkan
agilitykisoissa oli tänään kolme koiruutta radalla; Heta, Topi ja Lilli.
Tuloksia saatiin, mutta ei tänään sen enempää. Saaliina siis virheitä kepeiltä
ja kontakteilta, ja joku pudonnut rimakin. Nolla-jahti jatkuu siis kaikilla
koirilla, ei muuta kuin kuonot kohti uusia kisoja. :)
Agiporukan kisaillessa tässä koiranilmassa sentään katon alla, osallistui Tahvo kotijoukkoineen luonnetestiin Orimattilassa. Ei haitannut koiranilma kuitenkaan Tahvoa, vaan testitulokseksi saatiin varsin koirannäköinen tulos. :) Loppupisteet Tahvolle +206. Tarkempi tulosjakauma löytyy täältä.
16.10.2014 No
niin, se taitaa sitten olla aika selvä juttu... meinaan että Nelli on kantavana.
Ei, emme ole päässet vielä edes niin pitkälle, että sitä olisi voinut ultrata,
mutta rimpsessa Nelli sen sijaan on ihan itse ryhtynyt jo nyt vaatimaan parempaa
evästä. Edellisten pentujen kohdallahan se söi hyvällä ruokahalulla neljä
ensimmäistä viikkoa ja sitten tuli stoppi. Nappulat saivat kaikessa rauhassa
vanheta kupissa, mutta kaikki herkut kyllä olisivat kelvanneet. Melkoista
taiteilua oli siis sen ruokkiminen. Nyt ei päästy kuin kolme viikkoa ja sama
juttu. Eilisestä lähtien se on vaan mulkoillut kupissa olevia nappuloita. Ja
siis kyseessä on kuitenkin cockeri, ihan aito sellainen, joka syö normaalisti
luumutkin puusta ja tekee temppuja paprikan paloista! Hohhoijaa, montakos
viikkoa tässä nyt sitten olikaan sinne marraskuun loppuun...
8.10.2014 Viime
sunnuntaina Panu ja Topi osallistuivat luonnetestiin Haminassa. Tässä onkin jo
mennyt pidempi aika edellisistä testeistä, joten nyt oli enemmän kuin mukavaa,
kun kerrankin paikkojen suhteen tärppäsi. :) Panun testin suhteen myöhästyimme
itse hieman paikalta, joten se jäi näkemättä. Videoituna kuitenkin on, joten
odottelemme videon valmistumista. Topin testin ehdimme nähdä, ja myös itse
tallentaa. Topin testivideo on siis jo nyt nähtävillä.
Testissä molemmat pojat olivat pitkälle sen oloisia kuin oli ajatuskin. Topi on vähän rohkeampi, ja sillä on myös enemmän puolustushalua kuin Panulla. Siinä missä Topi hyökkäystilanteessa ainakin pitää ääntä, ja jää katsomaan kuinka emännälle mahtaa käydä, taitaa Panu häipyä vähin äänin paikalta, ja jättää emännän selviytymään miten parhaaksi näkee. ;) No mutta siis oikeastaan vain kaksi arvosanaa vähän ihmetytti. Panu, joka ei suostunut leikkimään vetoleikkejä sen enempää tuomarin kuin omistajansakaan kanssa sai taistelutahdosta -2 riittämätön. Olisin ajatellut että se olisi ollut -1 pieni, koska kuitenkin muissa osioissa toimi ihan hyvin. Olisin siis olettanut, että näissä kohdissa sillä olisi ajateltu taistelutahdon kuitenkin toimivan jonkinlaisena moottorina. Muutoin Panun kohdalla yllätyksiä ei varmaankaan tullut. Topin kohdalla taas toimintakyvyn arviointi -1 pieneksi oli vähän yllätys. Sen perusteella mitä näimme olin ajatellut että arvosana olisi +1 kohtuullinen. No ottivat ja rankaisivat Topia kuitenkin toimimisesta pimeässä huoneessa. Siellä se ei siis olut ohjaajan luokse meinannut mennä millään, mutta ainakin itse vähän epäilen että syy oli ehkä ihan jossain muussa kuin toimintakyvyssä. Oman kokemuksen perusteella semmoiset cockerit, jotka eivät ole kovin läheisriippuvaisia, eivät pidä mitään kiirettä ohjaajan etsimisessä. Niillä on ensin kaikkea muuta mielessä, ja niin oli ollut Topillakin. Se oli ensin nuohonnut nurkat ja sitten hypännyt tuolin kautta pöydälle! Liekö sieltä pullanmuruja käynyt etsimässä. Sitten oli asettunut tuomarin eteen kyselemään että mitäs tehtäis... No niin tai näin Topi eteni kuitenkin luonnetestin läpi varsin mukavasti. Pisteytykset ja Topin video löytyvät seuraavista linkeistä: Panu ja Topi
3.10.2014 Tälle
päivälle olin alunperin varannut Nellille silmätarkastuksen paikallisesta
joukkotarkastuksesta. No sen kanssahan kävi nyt miten kävi, eli juoksujen
aikaistumisen takia Nelli peilattiinkin jo viime viikolla Porvoossa. Koska aika
oli varattuna käytin sitten tänään Netan silmätarkastuksessa. Ei ollut silläkään
tarvetta silmälaseille, ei edes lukulaseille... :) Eli Netan silmät saivat
kaikin puolin puhtaat paperit. :)
Tarkkasilmäisimmät ovat jo huomanneetkin, että meillä on pentuja toiveissa marraskuun lopussa. Ei nyt tällä kertaa ole mennyt ihan niin kuin Strömsö:ssä tämä projektin alku, mutta toivotaan että tästä eteenpäin asiat kuitenkin etenevät toivotulla tavalla. Tässähän siis kävi niin, että Nelli otti ja aloitti juoksut pari kuukautta odotettua aikaisemmin. Ensin tuli siis himpun kiire uusia sen silmätarkastus. No saimme kuitenkin ajan Porvooseen 23.9. ja Nellin silmät todettiin edelleen kaikin puolin täysin terveiksi. Tämän jälkeen kohtasimme haasteita astutuksen suhteen. Suunnitelma A ei ottanut onnistuakseen, ja oli otettava käyttöön suunnitelma B. Muuten hyvä, mutta silmätarkastus oli urokselta juuri vanhentunut. No lopulta melkoisen järjestelyn jälkeen uroksenkin silmätarkastus saatettiin voimaan (silmät kaikin puolin terveet), ja Nelli saatettiin astuttaa Waltterilla, josta meillä onkin jo yksi aikaisempi pesue. Nyt siis toivomme punakirjavia rakkauslapsia marraskuun viimeisellä viikolla. Lisätietoja vanhemmista on tulossa pentusivulle. :) |
|
21.9.2014 Agilityssa
lauantaina oli miltei jäsentenväliset, kun samalta lähtölistalta löytyi niin
Heta-äiti, kuin sen lapset Tessa ja Topi. ...No nyt tietysti voisi miettiä mitä
kummaa se äiti vielä tekee siellä samassa luokassa kun reippaasti nuoremmat
lapsensa. ;) Ehkä on jälkikasvu nopeampaa oppimaan tai jotain. :) Ensimmäisellä
radalla kaikkia kolmea kiusasivat radalla pyörineet kyyhkyset. Topi otti kesken
radan suoraviivaisen kyyhkysen ylösajon ja poistumisen radalta ...ylläri ylläri,
hylky. Heta ja Tessa meinasivat tehdä saman tempun, mutta päättivät sitten
kuitenkin jatkaa rataa. Tessalle kuitenkin tästä tempusta vitonen (meni kaiketi
seuraavan esteen kieltorajan yli tai jotain...) Heta selvisi ilman virheitä
mutta meni sitten heti väärin sisään kepeillä, josta vitonen... Tuloksena
vitosella äidille ja tyttärelle kuudes ja seitsemäs sija. Tytär oli tällä kertaa
nopsempi. :) Toisallakaan radalla ei juuri juhlittu... Tessalle ja Topille
molemmille hylky, Hetalle puolestaan keskeytys. Viidennellä esteellä, ihan
tavallisen näköisellä hypyllä se yhtäkkiä alkoi ontumaan toista etujalkaa
pahasti. Hetan rata, ja nämä kisat päättyivät siihen. :-/ No tällä hetkellä
onneksi näyttäisi siltä että selvisimme ehkä kuitenkin pienillä vammoilla. Parin
kipulääkkeen jälkeen Heta liikkuu nyt jo ihan puhtaasti ja hyppii sohville
entiseen malliin. Lenkille se ei kuitenkaan tänään vielä päässyt (mitä se ei
itse voinut ollenkaan ymmärtää) sillä epäilen, että rasituksesta saattaisi vielä
ryhtyä ontumaan. Ehkäpä jo huomenna kokeillaan varovasti... No kolmannella
radalla kisasikin sitten enää Topi, kun Heta oli pois pelistä ja Tessa oli
alunperinkin ilmoitettu vain agiradoille. Mutta mitä tekikään Topi... Hieno
puhdas hyppyrata, upealla ajalla (-9,73). Luokkavoitto ja Topin eka LUVA!! Aika
huikeeta, vasta toiset kisat, ja siis Topin eka tulos... Onnea Katja ja Topi!
Topin radat löytyvät
täältä.
Syksy alkaa olla jo sen verran pitkällä, että reilu viikko sitten tyhjeni uima-allas. Sitä ennen alkoivat meidän koirien uimavuorot. ;) Kyllä niillä sitten oli hauskaa, kun pääsivät porukalla altaaseen muutaman kerran pulikoimaan. Tokihan ne varmaan mieluummin olisivat ottaneet ne uimavuorot silloin heinäkuun helteiden aikaan mutta hyvin kelpasivat nyt syyskuussakin. :)
3.9.2014 Neljä
vuotta mittarissa... Onnea "kahvi-pentueellemme" Moosekselle, Latelle, Hertalle
ja Hipulle <3
Mainetta ja kunniaa on tänään niittänyt myös toinen samanvärinen cockerspanieli. Anne ja Hippu tänään Pyhännällä Mejä-kokeissa, ja tällä kertaa ilman työtapaturmia. Huisin hienosti Hipulle ensimmäinen voittajaluokan ykkönen 48p. Onnea!! |
23.8.2014 Sunnuntaina
aurinkoisessa säässä oli uusimman pesueemme (Lilli & Tahvo) pentutreffien vuoro.
Jo perinteisellä kaavalla ensin kahviteltiin, ja samalla trimmailtiin ja tehtiin
pieniä agilitytehtäviä. Tämän jälkeen siirryttiin maastoon tekemään
jäljestysharjoituksia, ja lopuksi käytiin vielä rannalla. Viimeiset virrat
otettiin pennuista pois pihamaalla, sillä aikaa kun kotijoukoille tarjoiltiin
evästä kotimatkalle. Kotiin viemisiksi jokaiselle pennulle lähti mukaan ikioma
riistapukki, ehkä ensi vuonna treffataan siis taippareiden merkeissä. :) Iso
kiitos kaikille aktiivisille pennunomistajille, kun treffikutsuumme vastasitte.
Oli enemmän kuin mukavaa tavata teitä kaikkia. :) Treffipäivän kuvista on
tulossa kuvagalleria, mutta tässä muutama kuva maistiaisiksi. :)
Pentusten treffaillessa lähtivät Nelli, ja flunssan miltei sänkyyn kaatanut Matias juoksemaan kolme rataa agikisoihin. Ekalta radalta hylky väärästä putkenpäästä, toiselta radalta vitonen ja muutama sek. yliaikaa. Kolmas rata puhdas, mutta reilu 9 sek. yliaikaa. No ei huono sarja buranan voimalla juostuna. :)
23.8.2014 Agikisojen
satoa... Uusia tuloksia pukkaa, juuri kun on saatu edelliset päivitettyä. No
hyvä niin. :) Tänään Pyhtään agikisoissa mini ja medi ykkösluokissa kisasivat
Lilli ja Matias sekä Tessa ja Riitta. Lillille ekalta radalta taas kerran
melkein nolla... Yksi rima kuitenkin tipahti, joten tulos 5 ja toinen sija.
Toisella radalla virhe heti alkuun kepeillä ja ohjaaja otti ja ns. heitti
hanskat tiskiin. ;) Eli antoi koiran pujotella muutaman välin takaisinpäin, kun
lähti pujottelua ottamaan uusiksi. Tästä hylky. No kolmas rata oli sitten nätti,
ja siitä tulikin nollavoitto! Kyseessä oli kuitenkin hyppyrata, jolta
Lillillä on jo Luva, joten sitä tästä ei nyt kuitenkaan tullut. Tessalle
puolestaan heti ekalta radalta hieno onnistuminen. Puhdas rata, hienolla
miinusajalla, toinen sija ja Tessan toinen Luva!! Onnea Riitta ja Tessa! :)
Kaksi seuraavaa rataa menivät sitten hylyiksi, mutta viis niistä, ollaan iloisia
tuosta ekasta onnistuneesta. :) Agikisat jatkuvat huomenna, kun Matias ja Nelli
starttaavat kolmosissa.
22.8.2014 Tulospäivitysten
purkua... Nellin, Lillin, Hetan ja Tessan agilitytulokset ovat nyt toivon mukaan
sivuilla ajan tasalla, ja olemassa olevat videoklipit liitetty tuloksiin. Ei
puutukaan enää kuin nippu mejä-arvosteluja, joku taippariarvostelu ja kasa
näyttelyarvosteluja... No jostain on aloitettava. :)
20.8.2014 Mejäilyä
ja agilitya... Parin viimeviikon aikana kasvateistamme kolme on startannut
mejä-kokeissa. Elimälle starttasivat Sanna ja Jätkä sekä Katja ja Topi. Molempia
koiria riista vei tällä kertaa mennessään. Jätkälle ei tällä kertaa tulosta ja
Topinkin jäljestyi otti ja kariutui seitsemään jäljeltä löytyneeseen
metsäkanalintuun. No Topille kuitenkin tulos Voi 3. Viime viikonvaihteessa
puolestaan Pyhännällä kokeisiin osallistuivat Anne ja Hippu. Se oli sitten taas
niin lähellä mutta ei sitten kuitenkaan... Hukaton suoritus kaadolle saakka
mutta otti ja paineli kaadon ohi ja aina tielle saakka. Näissä harharetkissä
sitten niukasti aikakin otti ja ylittyi, joten kaksi palkintosijaa putosi. Tulos
Hipulle ensimmäisestä voi-luokan kokeesta Voi 3 28p. Hyvä avaus, vaikka se
ykkönenkin oli jo niin lähellä...
Lilli puolestaan palasi mammaloman jälkeen agikisakentille viime sunnuntaina. Vauhtia tuntuu jo olevan, mutta hyppyjä Lilli tuntuu aika tavalla roiskivan vähän sinnepäin. Samoin kontakteihin pitää kiinnittää huomiota. Kolmelta radalta kuitenkin taas kaksi Muumi-mukia Matiaksen kokoelmiin, sijoituksilla 3. ja 1. Ei siis huono. :) Ja Lillin agitulokset on nyt videoiden kera lisätty sen omalle sivulle. (joku tuloskohta siis ihan jopa ajan tasalla... ;) ) Käykäähän kurkkaamassa - > KLIK
Tänään alkoi myös sorsastus. Mieltä lämmitti tänään kuvat fb:ssä. Topi oli jo päässyt tositoimiin. :)
7.8.2014 Hellekelit
jatkuvat... ja päivitykset kasautuvat. :) Sivuilta puuttuu iso liuta koirien
arvosteluja ja tuloksia, ja kuviakin olisi jonossa odottamassa muokkausta. No
jospa sitten kun säät vähän viilenevät ja arki alkaa. :) ...Ihan kaikki eivät
kuitenkaan ole vaan lomailleet. Topi on ahkeroinut viime viikonloppuna ensin
mejä-kokeissa, jossa se jäljesti hienosti itselleen ensimmäisen voittajaluokan
ykkösen! Onnea ja Topi ja Janne! :) Tässähän voidaan selvästi alkaa jännittää,
kuka on seuraava jälkivaliomme? Ehdokkaita on jo useampia. :) Maanantaina Topi
ja Katja puolestaan tekivät uuden aluevaltauksen ja starttasivat ensimmäistä
kertaa virallisesti agilityssa. Tällä kertaa 30 asteen hellekisoista tuloksena
kaksi hylkyä, joista toinen kuitenkin varsin hieno sellainen. Vauhtia tuntuu
riittävän, joten ei muuta kuin vähän kisakokemusta niin varmasti alkaa
tuloksiakin tulemaan. :)
Sivuille on lisätty nyt myös muutamia uusia poseerauskuvia. Uusimman pesueen poseerauskuvat täydentyvät tämän kuun lopulla, kun tiedossa on pesueen pentutreffit. Luvassa on varmasti vauhtia ja hauskoja hetkiä, ja toki sitten myös kuvareportaasi kotisivuille. :) Meillä kotona koirailujen suhteen puolestaan jatkuu edelleen kesäloma. Kuumat kelit eivät ole oikein innostaneet harrastamaan muuta kuin uimista, ja Netta puolestaan nyt sitten lopulta myös otti ja aloitti ne juoksut, joten senkin tokoilut saavat nyt vähän aikaa odottaa.
26.7.2014 Lomailua...
Viimeinkin paistaa aurinko ja on lämmintä. On siis hyvä sauma heittää vähän
vapaalle ja viettää lomaa. :) Ja mikäs sen mukavampaa jos lomalla ehtii vielä
tavata kasvattejakin. Muutama päivä sitten meillä kävi mökillä vieraita, kun
Lappeenrannasta kylään saapuivat niin Nellin poika Joe kuin Lillin poika Viljo.
Joen kanssa tehtiin pieni taipparitreeni, ja hyvin näytti koiruus toimivan
kaikissa osa-alueissa. Ja vedestä noutamisesta se näyttäisi olevan enemmän kuin
hyvä! Joe olisi halukkaasti noutanut vedestä kaiken mitä sinne olisi heitetty,
ja mieluusti tehnyt sitä ihan vaikka koko illan... ;) Myös Viljo 4kk. ihastui
riistapukkiin, ja melkein jo sen perässä lähti uimaan. Halukkaasti kahlaili
vedessä, mutta vielä tassujen irrottaminen pohjasta vähän mietitytti. Seuraavana
päivänä tuli kuitenkin viesti, että nyt se ui riistapukin perässä. Hienoa Viljo!
:) Myös fasaanijälki on Viljon mieleen ja varmoin ottein se selvitti mihin
fasaani oli mennyt. Ja kun fasaani löytyi oli Viljo vahvasti sitä mieltä, että
löytäjä saa kyllä varmaan pitää. Pienen härnäämisen jälkeen se otti ja iski
naskalihampaansa tukevasti kiinni lintuun. :)
Jaa ai mitäkö omat koirat... No ne ovat myös uineet reilusti, ja sen lisäksi ottaneet aurinkoa omalla terassillaan, josta osa on varjossa mökin alla. Nitan uiminen on edelleen varsin vakuuttavaa, vaikka ikää onkin jo reilusti. Ja Hetakin tekee työtä käskettyä ja hakee damin käskystä niin kaukaa kun vaan jaksaa heittää. Mutta mitä tekee Netta... Hoh hoijaa. Vielä pari viikkoa sitten sen uiminen ja riistapukin noutaminen oli varsin vahvaa. Noh, nyt on neiti sitten kuitenkin keksinyt, että ei nyt varsinaisesti kiinnosta. Tai siis että uiminen on ihan jees, ja riistapukinkin voi noutaa vaikka 50 metristä jos nyt sattuu huvittamaan. Mutta paljon kivempaa on uida vesimittareiden tai vaikka västäräkin perässä. Ilmakuplat ja vesikasvitkin on kivoja - pois lukien ne lumpeet. Netta siis saattoi helposti uiskennella toista tuntia pitkin mökkirantaa ihan omineen, mutta ei sitä suuremmin mikään vesinouto kiinnostanut. Ajatteli ilmeisesti, että se hakekoon kuka pois heittää. Ilmeisesti se nyt todella vahvasti tekee juoksuja (No edelliset olikin vasta reilu 13kk sitten, että ehkä olis jo aikakin...) sillä neiti on nyt kerta kaikkiaan omapäinen.
22.7.2014 Viime
sunnuntaina Pyhtään mejäkokeessa starttasi jäljelle Lilli ja neljä kasvattiamme.
No sää olisi voinut olla aika reippaastikin viileämpi, eli melkoisen tukalat
oltavat oli tällä kertaa metsässä ja se näkyi myös koko kokeen tulostasossa.
Toisaalta myös muutamia onnistumisiakin nähtiin. Avoimessa luokassa startanneet
Lilli ja Hilla olivat sikäli onnekkaita, että ne pääsivät molemmat jäljelle heti
aamusta. Lillille valitettavasti viimeisellä osuudella paluujälki, joten tulos
Avo 2 32p. Hilla puolestaan selvisi loppuun ilman hukkia, vaikka molemmilla
kulmilla vähän jatkoa etsiskelikin. Hillalle kuitenkin hienosti ensimmäinen Avo
1 tulos ja 41p. Voittajaluokassa Aapolle ja Topille kertyi molemmille
epäonnisesti kolme hukkaa ja näin ollen tulos molemmille Voi 0. Tessa puolestaan
teki hienon jäljen, mitä nyt pellonlaidassa päätti kerran lähteä tarkistamaan
hirvenjälkiä. *huoh* Tiukassa on nyt Tessan puuttuva ykkönen. Tällä kertaa
tuloksena siis Voi 2 33p. No tämän vuoden koejärjestelyt on nyt järjestelty, ja
nyt otetaan ja vedetään vähän aikaa henkeä koiratouhuista. Mietitään sitten
jatkoa joskus syksymmällä, kun ilmat viilenee. :)
19.7.2014 Kuulumisia
pitkästä aikaa... Heinäkuun alussa alkoi meidän perheellä loma niin, että olemme
kaikki olleet yhtä aikaa kotona. Näinpä ohjelmassa on ollut niin mökkeilyä kuin
kotona leikkimökin rakentamista, sekä iso liuta erilaisia kesäjuhlia, joita
tähän kesään nyt tuntuu suorastaan kasautuneen. kotisivupäivitykset ovat siis
nyt saaneet odottaa. Tälle viikonlopulle olikin sitten taas luvassa
koiratoimintaa vähän ehkä liiankin kanssa. Viikonloppu menee komeasti eikä
riitäkään, joten kyllä sitä taas huomenna on pohdinnan paikka mihin kaikkeen
sitä ensi vuonna jaksaa ryhtyä. No, jos eilen olisi asiaa kysytty, olisi vastaus
ollut valmiina; ensi vuonna ei ole ensimmäistäkään koetta! ...Niin paljon otti
päähän kaikki vastoinkäymiset, joista suurin osa liittyi tähän kuluvaan
koeviikonloppuun. Ja ehkä nupiksi näistä vastoinkäymisistä tehtiin päätös ettei
Netta osallistunut tämän päivän taipumuskokeeseen. :( Se siis reilu viikko
sitten onnistui mökkirannassa juuttumaan kiinni siihen rannan ainokaiseen
lumpeeseen ja säikähti, sillä seurauksella että pelkää nyt uida lumpeiden
joukossa. No kuinka ollakaan ainut järkevä taippariuintipaikka edes kohtuullisen
matkan päässä koepaikasta oli veneranta, jossa tietysti niitä lumpeita... Ei
siis mitään toivoa, että Netta suostuisi siellä uimaan, vaikka muuten uiminen ei
ole sille mikään ongelma. Että järjestettiin sitten ihan itse taipparit, ja
lopputuloksena joudutaan etsimään omalle koiralle taipparit jostain muualta. *huoh*
ihan vähänkö tuntuu turhalta... No Netan veli Jätkä sentään osallistui näihin
taippareihin, ja suoritti sen vielä kaikin puolin kunnialla läpi. Eli yksi uusi
SPA 1 tulos kuitenkin, siitä on nyt hyvä mieli. :) Onnea ja kiitos, Sanna ja
Jätkä.
Ja nähtävästi silloin kun niitä hyviä rohkaisevia uutisia eniten tarvitsee, niin niitä tulee muualtakin. Haminan agikisoissa on tänään nähty sekä Riitta ja Tessa että Nelli ja Matias. Tessalle medi 1 luokassa toiselta radalta hienosti kolmas sija, kuten myös Nellille ja Matiakselle medi 2 luokassa ekalta radalta. Vaan mitä tekivätkään Nelli ja Matias tokalla radalla... Ottivat luokkavoiton, ja sen kaivatun viimeisen LUVA:n :) Nellille siis toinen AgiSert ja siirto medi 3 luokkaan. Ihan huippuhienoa. :D Toivotaan ettei huominen mejän suhteen mene ihan penkin alle niin voidaan ehkä kuitenkin vielä harkita ainakin jotain koetta ensi vuonna... ;)
6.7.2014 Onnea
Kaapo, Iitu ja Minka, tänään tuli täyteen ensimmäinen vuosi! :)
1.7.2014 Sataa,
sataa ropisee... Ja niin satoi muuten viime sunnuntainakin, kun Pyhtäällä
pidettiin mejä-kokeita. No sateesta huolimatta nenän toimivuutta olivat
kokeilemassa avoimessa luokassa Lilli ja Jätkä, sekä voittajaluokassa Topi,
Tessa ja Aapo. Avo luokassa Lillille 2,5 osuutta erinomaista jäljestystä, mutta
sitten mammalomalta palanneen koiran kunto alkoi loppua ja Lilli väsyi. ..hukka.
Lopputulos kuitenkin siis Avo 2 35p. Varsin hieno suoritus siis käytännössä
täysin treenaamatta ja pitkän lomailun jälkeen. Jätkän kohdalla riistan jäljet
johdattivat sen myös kerran hukkaan saakka ja tulos Avo 2 30p. Jätkä kuitenkin
tuntuu myös parantavan suoritustaan kerta kerralta. Jäljestystapa on kokoajan
enemmän jäljenpäällä pysyvää, ja jäljeltä poistumiset ovat harvassa, mutta ne
harvat lenkit ovat kyllä edelleenkin vähän turhan laajoja. No ei muuta kuin
harjoitusta ja kokemusta. :)
Voittajaluokan ensikertalaisena Pyhtäällä puolestaan starttasivat Katja ja Topi. Ennen koetta tosin oli pientä jännitysmomenttia ilmassa, sillä Topi oli perjantaina ottanut ja lähtenyt omatoimisesti jänisjahtiin. Se ehti olla yli 1,5 tuntia kateissa kunnes se lopulta löytyi pillin avulla. No kuinka ollakaan Topin jäljellä ensimmäiseltä suoralta sen edestä lähti jänis. Ohjaaja ehti nähdä koiran valtoimenaan pyörivän hännän ja tuomari jäniksen korvat, kun Topi meni ja lujaa... No siinä ei kiellot auttaneet vaan hukkahan siitä tuli. Kuin ihmeen kaupalla Topi kuitenkin onnistuttiin saamaan uudestaan jälkityöhön, ja se kykeni jatkamaan jäljestystä. Viimeisellä suoralla edestä lähti vielä metsäkanalintu, ja sen Topi pystyi jättämään kiellolla. Kaadolle tultiin, ja lopputulokseksi tuli Voi 2 33p. Hienoa Katja ja Topi! :) Jari puolestaan oli mastossa kahden koiran kanssa. Tällä kertaa ei ollut onnea matkassa sen enempää Aapolla kuin Tessallakaan. Pari työtapaturmaa molemmille ja sen lisäksi vähän heikkoa tuuria koirien tekemissä valinnoissa. Tällä kertaa molemmille Voi 0.
Kokeen nuorin osallistuja puolestaan oli 12 -viikkoinen sijoituskoiruutemme Mimi, joka oli viikon Leinosen perheen luona hoidossa, Mimin kotiväen viettäessä jalkapallolomaa Pärnuussa. No eihän Mimi toki itse kokeessa ollut, mutta koepaikan tunnelmat on nyt haisteltu, joten kunhan ikää karttuu niin tämä puoli on nyt sitten jo treenattu. ;) Mitä Mimin lomailuun muutoin tulee, niin se on viikon aikana hemmoteltu piloille ja opetettu pahoille tavoille. ;) Se on sujuvasti nukkunut niin sohvalla kuin sängyssäkin, ja osallistunut kaikkiin keittiöpuuhiin täysivaltaisena jäsenenä. ;)
25.6.2014 Kuvaterkkuja
pennuilta... Pian on jo kuukausi kulunut siitä kun ensimmäiset pennut lähtivät
maailmalle. Reippaita ja rohkeita cockerinalkuja kuuluvat kaikki olevan.
Puutarhatyöt ovat jatkuneet vähän joka osoitteessa ja jotain pientä ovat
naskalihampaat ehtineet nakerrella. Ilmeisesti sen suurempia tuhoja ei vielä
kukaan ole kuitenkaan ehtinyt tekemään. :) Hampaat ovat kuitenkin kaikilla kuin
piraijoilla ja naskalihampaiden voiman on saanut yksi jos toinenkin tuta.
Porukassa on myös aika voimakastahtoisia lapsukaisia, joiden kanssa saadaan
kyllä vähän enemmänkin vääntää, ennen kuin yhteisymmärrys hampaiden
käyttämisestä housunlahkeisiin, kantapäihin, lattiamoppiin jne. löytyy. No
onneksi aika kultaa muistot, ja vuoden päästä moni asia on jo ehtinyt
unohtua...ehkä. ;) Alla sähköpostin tuomia kuvia, ja FB-ryhmästämme
poimittuja. Myös puhelimestani löytyisi muutamia kuvia, vaan kun se oma luuri on
mallia kaikkea muuta kuin äly, niin niiden kuvien siirtämiseen nettisivuille en
nyt jaksanut ryhtyä. :)
18.6.2014 Viime
viikolla meidän omien haukkujen ohjelmaan kuului yhtä jos toista aktiviteettia.
Maanantai alkoi Netalla viikoittaisten tokoharkkojen myötä - jossa se tosin oli
ollut ihan pösilö. En tiedä näinkö se nyt jo lopultakin tekisi juoksuja? Netta
on juossut viimeksi vuosi sitten ja olin aivan vakuuttunut että se olisi tehnyt
juoksut Hetan perään toukokuussa. Mutta ei... Ei merkkejä juoksuista, muuten
kuin että neiti on ehkä himpun ailahtelevainen sen suhteen mitä se haluaa tehdä.
No maanantain tokoharkat eivät siis olleet menneet todellakaan putkeen.
Tiistaina Netta pyydettiin lainaan match show:hun ja sinne se lähti ihan
mielellään. Lopputulos taisi olla pienten punaisten toinen sija, ja koira oli
kuulemma esiintynyt kaikin puolin kauniisti. Keskiviikkona olikin sitten
vuorossa Kimmoja ja Netan ensimmäinen möllitokokoe. Maanantain tokoharkkojen
perusteella ei tosin kovin suuria näistä kinkereistä odoteltu. Ja noh,
lopputulos oli varmaan jonkin verran alle Netan keskitason. Möllikokeesta
pisteitä 124,5 eli kolmostulos. Videolta katsottuna seuraamisen alut ottivat ja
menivät ihan jäljestämiseksi ja perusasennot, hoh hoijaa, ei vissiin
ensimmäistäkään kunnollista perusasentoa missään liikkeessä. Ei taas oikeasti
uskoisi, että juuri niitä sen kanssa on opeteltu tyyliin 10vk:n iästä lähtien.
Myös Netan varmin liike hyppy, menee melkoiseksi säätämiseksi. Tarvitaan
käsimerkki, ja sen jälkeen koira on kuin sillä ei olisi aavistustakaan mitä
esteen toisella puolella tehdään. No toisaalta myös paljon hyvää. Vaikka
paikallamakuu meneekin lopussa nolliksi, on koira siihen saakka tyyni ja
rauhallinen. Nitan paikallamakuussa aikanaan esittämien ääntelyiden jälkeen on
tähän nyt enemmän kuin tyytyväinen. :) Myös liikkeestä seisominen ja maahanmeno
on jo kohtuullisessa kuosissa, vaikka ohjaaja sitä nyt tässä vielä lisäkäskyllä
vahvistaa. Ja luoksetulossa on iloisuutta, ja sen perusasennonkin se osaa kotona
tehdä loppuun nätisti. ;) No joo harjoiteltavaa vielä on, mutta suurimmaksi
osaksi se olisi nyt sitä että tarvittaisiin vaan runsaasti toistoja - eli
käytännössä harjoittelemista myös kotona. :) Nyt on kuitenkin yksi möllikoe
pohjalla. Jospa seuraavassa kokeessa sitten paremmin. :) Kiitos Jaanalla
möllisuoritusten videoinnista. Tässä videolinkit:
luoksepäästävyys ja paikallamakuu ja
muut liikkeet
Torstaina oli sitten vuorossa seuraava Match show, ja sinne lähtivät Leinosen tyttöjen kanssa tällä kertaa sekä Heta että Netta. Heta taisi tulla veteraanien kolmanneksi ja Netta pienten punaisten neljänneksi. Lisäksi Netta ja Karoliina olivat voittaneet Junior handler kilpailun. Perjantaina olikin sitten vuorossa koirien tiskaamista, sillä lauantaina lähdimme neljän koiran voimin Kotkan Ruusu näyttelyyn. Näyttelyn suhteen fiilikset olivatkin sitten kovin kaksijakoiset. Kotkan uusi näyttelypaikka Katariinan meripuistossa oli hieno, ja näyttelyjärjestelyt kaikin puolin todella onnistuneet. Sää tosin ei juuri suosinut vaan kylmä oli, ja mitä pidemmälle iltapäivä meni sitä kylmemmäksi tuuli yltyi. Näpit kohmeessa ja nenänpää huurussa siis lopulta odotettiin kehään pääsyä. Vielä jäisempi oli kuitenkin vastaanotto kehässä. Kolme kehään ilmoitettu koiraa Iitu, Netta ja Tessa eivät ilmeisesti olleet kukaan tippaakaan tuomarin mielestä oikean tyyppisiä ja se ei kyllä jäänyt epäselväksi. Saimme siis tällä kertaa näyttelymaksuille vastineeksi niskojen nakkelua ja tiuskimista. Koiriin tämä tuomari ei puolestaan juuri edes koskenut. Lopputuloksena 3 x EH ja kaikille kolme riviä ympäripyöreää arvostelua. No tulipahan käytyä, onneksi en ollut näyttelykehässä ensikertalainen. Muuten olisi varmaan jäänyt näyttely ensimmäiseksi ja viimeiseksi. Sen verran edelleen nousee niskakarvat pystyyn kun kohtelua kehässä ajattelee. Jos nyt kuitenkin jotain positiivista reissusta haluaa hakea niin Tessalle saatiin nyt kuitenkin hyväksyttävä tulos jälkivalion arvoa varten. Sen aikaisempi näyttelytulos kun siis on alla 15kk:n iässä niin sillä ei voi valioitua. Nyt puuttuu siis enää se yksi ykkönen jäljeltä. :)
...Ja vaikka rotukehässä menikin miten meni niin Junior Handler kisassa Karoliina kävi pokkaamassa palkinnot sekä lauantaina että sunnuntaina. Lauantaina Hetan kanssa neljäs sija, ja sunnuntaina Netan kanssa oman ikäsarjan voitto, ja koko junnukisan toinen sija. :)
15.6.2014 Kuluneen
viikon aikana on touhuiltu koiruuksien kanssa yhtä jos toista, virallista ja
epävirallista. Myös uusimmista pentusistamme on kuvia ja kuulumisia. :) Näitä
kuulumisia saatte nyt kuitenkin vielä tovin odotella, sillä meillä kotona
juhlitaan nyt esikoisen 6v synttäreitä. Asiat tärkeysjärjestykseen,
kotisivupäivitykset saavat siis nyt odottaa. :) Tässä kuitenkin jo linkit
Kouvolan Agikisisojen ratoihin.
Matias ja Heta Rata 1, Rata 2, Rata 3
Matias ja Nelli Rata 1, Rata 2, Rata 3
8.6.2014 Viikonlopun
tulossatoa. Lauantaina Matias lähti Hetan ja Nellin kanssa Kouvolan agikisoihin,
tavoitteena tällä kertaa kartuttaa Muumi-muki kokoelmaa. :) No kolmella mukilla
se karttuikin. Nelli juoksi niistä kaksi, sijoittuen molemmilla radoilla
kolmanneksi. Ja pienestä oli taas kiinni puuttuva luvakin, suorastaan pudonneen
riman päässä. No kyllä se sieltä vielä tulee... Heta puolestaan juoksi
Matiakselle yhden mukin, sijoittuen myös kolmanneksi, mutta puhtaalla radalla ja
miinusajalla. Näin ollen Hetalle toinen LUVA-tulos. :) Hetken jo tosin näytti,
että kontaktilta tuli virhe. Tuomari ehti jo käden nostaa, mutta kävi virheen
radan jälkeen perumassa. Heta kun oli ymmärtänyt koskea kontaktipintaan
takakäpälillään. Taitava koira! :)
Tänään jälkikokeissa puolestaan ovat ahkeroineet Sanna ja Jätkä. Nuori koira petraa jälkityötään koko ajan, mutta tänään toinen kulma osoittautui haastavaksi. Ensin kulmalta yli ja sitten paluujäljelle. Palautus ja uusia alku, mutta jäljestys ei lähtenyt käyntiin, toinen hukka. Loppuun saakka oli kuitenkin päästy, ja Jäppiselle tulos Avo 3 29p. Erinomaisen hyvä kolmonen siis. :)
Kouvolan agikisojen videot ovat vielä työn alla mutta tässä toissaviikon kukkaiskisojen satoa. Erityisesti kisojen kuulutus on näissä Matiaksen radoissa ihan mielenkiintoinen... ;)
Matias ja Nelli: Osa 1, Osa 2, Matias ja Heta: Osa 3, Osa 4, Osa 5 Matias ja Nelli: Osa 6, Osa 7
Riitta ja Tessa: Rata 1, Rata 2, Rata 3
2.6.2014 Viikot
ovat vierineet taas niin, että pennut ovat jo ehtineet luovutusikään. Kolme
ensimmäistä lähti jo valloittamaan maailmaa, ja varsin hienosti onkin kaikilla
alkanut elämä uusissa kodeissaan. :) Tästä olemme tietysti enemmän kuin
tyytyväisiä. Se, että pennut ovat nähneet ja kokeneet viimeisten viikkojen
aikana paljon erilaista elämää ympärillään on tehnyt niistä henkisesti varsin
valmiita kohtaamaan uudet haasteet. Lisäksi runsas liikkuminen koko pihan
alueella on antanut niille melkoisesti motorisia valmiuksia. Ne juoksevat,
kiipeävät, hyppivät ja loikkivat sujuvasti, ja noh, tietysti sitten myös
pääsevät joka paikkaan. ;) Puutarha on siis ehkä himpun kärsinyt... Tai
sanotaanko nyt vaikka niin, että se mitä siitä vielä on jäljellä niin jäljellä
oleva kolmikko varmaan kuluvan viikon aikana vielä viimeistelee työn loppuun. :D
Niillä on siis aivan hulvattoman hauskaa pihan suurimmassa kukkapenkissä, jossa
voi juosta lujaa, kiipeillä isoilla reunakivillä, latvoa penkin kasvillisuutta
sekä kaivaa upeita monttuja. :) No viikon päästä jäljellä olevat
pikkupuutarhurit ovat kuitenkin jo harventamassa kukkapenkkejä ympäri
Suomen, ja puutarhuri saa taas palata puutarhansa herraksi. ;)
|
|
Mitä sitten kuuluu pupseille? Niiden puutarhatieteen perusopinnot alkaa olla kaikilla tehtynä - tai ainakin siihen malliin on Leinosen perheen puutarha jo saanut naskalihampaista tuta... Pari mansikkapenkkiä alkaa olla jo todellakin entisiä, pensasmustikoiden latvonta hyvässä käynnissä ja luumu- ja päärynäpuustakin uhkaa lähteä alaoksat. Myös liljapenkki näyttää jotenkin tuhoutuneen. Mietin, että mahtaako siellä olla enemmänkin liljakukkoja, kun noin tehokkaasti oli kasvu tyssännyt. ;) Myös kasvihuoneen ovi on jostain kumman syystä saanut eteensä levyn, ja kesäkukat päätyvät penkkiin kuulemma vasta 8.6. jälkeen. No vanha kansahan kyllä sanookin, että vasta kesäkuun kymmenennen jälkeen niitä yöhalloja ei enää tule... ;) Myös uima-altaan pystyttämistäkin kuulemma oli harkittu, mutta vain hetken. Jostain syystä sekin projekti kuulemma siirtyy parin viikon päähän... :D
17.5.2014 Kiireinen
viikko takana, joten edelleen on paljon päivitettäviä asioita jonossa...
Aloitetaan kuitenkin pennuista. :) Pennut kasvavat suorastaan kohisten, ja ovat
viimepäivinä ulkoilleet pihalla useamman kerran päivässä. Niistä alkaakin päivä
päivältä tulla ketterämpiä ja kerkeäväisempiä. Tänään illalla ne keksivät
pensasmustikat, joiden latvonta aloitettiin porukalla tehokkaasti. Lisäksi
pihalla oleva suihkulähde houkuttaa niitä kovasti. Tämä pihan juoma-automaatti
on siis otettu ilolla vastaan, ja ulkoilun jälkeen onkin siis liuta märkiä ja
multaisia pentuja pyrkimässä sisälle. Pennuilla on muutoinkin ollut
tapahtumarikas loppuviikko. Torstaina ne kävivät tapaamassa eläinlääkäriä ja
saivat samalla tunnistusmerkinnät. Lääkärintarkastuksesta ei kenestäkään
löydetty mitään huomautettavaa, kaikilla kaikki siis kunnossa. :) Perjantaina
vuorossa oli sitten ensimmäinen pesu ja trimmaus. Tarkoitus oli ottaa myös
poseerauskuvat, mutta koko porukka otti ja simahti ns. käsiin. Tänään uusi
yritys kaatui siihen, että illalla valo ei enää kunnolla riittänyt. ...ja ehkäpä
pennut muutenkin olivat jo vähän väsähtäneitä aamupäivällä ja iltapäivällä
vastaanotettujen vieraiden vuoksi. Eli jospa siis vaikka huomenna ne tuoreet
kuvat... Viidennen viikon kuvagalleria nyt sentään tuli jo valmiiksi, ja se
löytyy nyt pentusivulta. :)
Kaikessa hässäkässä unohtui eilen vielä yhdet synttäritkin. Pentujen isä Tahvo
sisaruksineen täytti eilen jo 6 vuotta! Onnea tasapuolisesti kaikille; Veeti,
Tahvo, Donna, Hertta ja Nelli :)
12.5.2014 Viikonvaihteen
koirakuulumisia. Viime viikonlopun aikana on koiruuksia ehtinyt niin
näyttelykehään kuin mejä-metsäänkin. Lisäksi olemme tavanneet uusia tulevia
kasvatinomistajiamme. :) Haminan näyttelyyn meillä oli ilmoitettuna Iitu
ensimmäistä kertaa junioriluokkaan ja lisäksi Netta avoimeen luokkaan. Iitun
kohdalla tuomari takertui sen toiseen kulmahampaaseen, joka ottaa kärjestään
aavistuksen kiinni yläikeneen. Tämän vuoksi sille arvosana Jun H. No eiköhän se
hammas siitä vielä asetu. Se on koko ajan hakenut itseään parempaan asentoon ja
nyt tarvittaisiin enää ehkä 2mm. niin se olisi kauniisti oikealla paikallaan.
Netalle puolestaan Avo Eri/2 ihan mukavalla arvostelulla. Lisäksi Netta ja Heta
osallistuivat viikonvaihteen aikana myös junior handler-kilpailuun. Lauantaina
Karoliina ja Heta 10-13 sarjan 3. sija. Sunnuntaina Netan kanssa ei tullut
sijoitusta.
No jos nyt näyttelymenestys olikin jokseenkin laimeaa niin mejä-metsästä saatiin sitten enemmän kuin hienoja uutisia! Topi on tämän kauden alussa vaihtanut ohjaajan jäljellä emäntäänsä, eikä parivaljakon ensimmäinen yhteinen koe kyllä olisi paljon hienommin enää voinut mennä. :) Topille Avo 1 45p. Tämä oli Topin toinen ykkönen, joten se siirtyi nyt Voittajaluokkaan. Onnea Katja ja Topi!!
Sunnuntaina iltapäivästä sää lopulta lämpeni ja kuivui sen verran, että saimme pennutkin ensimmäistä kertaa ulos. Ja voi että, kyllä niillä sitten oli hauskaa! :) Yleensä ensimmäinen ulkoilu on mennyt vielä melkoisesti ihmetellessä, mutta nämä ottivat nyt kyllä kaiken ilon irti heti ensimetreistä lähtien. Yllättävän rohkeasti ne lähtivät tutkimaan pihaa kukin omiin suuntiinsa. No arvatkaapa vaan tyytyvätkö ne jatkossa enää pelkkiin sisäneliöihinsä...? ;) Ulkoilun päätteeksi otettiin vielä uudet poseerauskuvat sisällä. No vähän pimeitähän noista kuvista nyt tuli, ja etenkin narttujen kanssa taas kerran otettiin mittaa seisoako aloillaan vai ei... ;) No on niistäkin nyt uudet kuvat pentusivulla, mutta ei niistä sen enempää. *hoh hoijaa...*
9.5.2014 Oi
voi... pentupäivitykset ovat nyt jääneet ihan viime viikon mejä-kokeen varjoon.
- Ja mejä-kokeen arvostelutkin uupuu sivuilta. Ne tulevat kyllä kun ehditään.
Pentulaan kuuluu kuitenkin hiljaisuudesta huolimatta pelkkää hyvää. Kaikki
pupsit kasvavat tasaisesti ja ovat mukavan reippaan oloisia cockerilapsia. Nyt
vaan kovasti odotamme, että sää vähän lämpenisi, niin pennut pääsisivät myös
ulkoilemaan. Toistaiseksi ne ovat vielä joutuneet tyytymään vielä sisätiloihin.
Tämän viikonlopun aikana pennuille on luvassa myös vieraita, kun parikin
cockerilasta miettivää perhettä tulee lapsukaisia katsomaan. Viikonlopun jälkeen
olemme todennäköisesti viisaampia pentujen kotitilanteesta, ja tiedämme joko
kaikilla on oma koti vai vieläkö jonkun pennun kohdalla tilannetta mietitään. :)
Tuoreita poseerauskuvia pennuista ei vielä ole ehditty ottamaan, mutta neljännen
viikon kuvagalleria on nyt sentään jo pentusivulla. :)
5.5.2014 Mejä-kausi
korkattu, eikä ollenkaan hassummin. :) Mukaan mahtui niin onnistumisia, kuin
muutama hukka ja yksi keskeytynyt suorituskin, mutta kokonaisuudessaan meillä
oli mukava viikonloppu. :) Mejä-kokeiden suola on kuitenkin loppujen lopuksi se
henki, joka koepaikalla vallitsee. Oli taas kiva nähdä tuttu porukka koepaikalle
kokoontuneena. :) Tällä kertaa kokeeseen osallistujat saivat tutustua myös
reviiritietoiseen ukkometsoon, joka kävi lauantaina ensin kahden jäljentekijän
päälle, ja lopuksi hyökkäsi vielä auton kimppuun niin että puskuri vaan kolisi.
Sunnuntaina metson vartioimalle jäljelle lähtijä varustautuikin pitkävartisen
harjan kanssa, ja Kimmo lähti alueelle sitä varten, että hätistelee aamulla tien
poskessa edelleen patsastelleen metson tarvittaessa kauemmas jäljestä, ja turvaa
koiralle koerauhan... No metso päätti kuitenkin antaa lopulta meille koerauhan,
eikä sitä enää aamun jälkeen näkynyt.
Kasvattejamme kokeessa oli peräti seitsemän kappaletta, ja tulostakin syntyi. Ainut huono-onninen oli lopulta meidän Netta, jonka suoritus keskeytettiin jo 50m. lähdöstä, koska se ei tuntunut ollenkaan kiinnostuvan jäljestä. Noh, eihän sen kanssa kyllä juuri ole treenattu, joten sinänsä jotakin tällaista sopi odottaa. Ne pari harkkajälkeä, jota sille on tehty, se on kuitenkin jäljestänyt innokkaasti ja halukkaasti, joten käytös jäljen alussa sai melkoisesti kysymysmerkkejä ilmaan. Pari tuntia myöhemmin Netta sitten oli Kimmon kanssa purkamassa voittajajälkeä, ja kuinka ollakaan otti ja jäljesti sen ihan mallikkaasti. Tämän jälkeen palattiin takaisin Netan koejäljelle ja taas sama juttu, koira vaan pyörii... Tarkempi tarkastelu osoitti, että maassa oli tiheästi kauriin/peuran sorkanjälkiä. Netan kanssa siirryttiin n. 150m. jälkeä eteenpäin, jossa sorkanjälkiä ei enää näkynyt. ...ja mitä teki Netta, laittoi kuonon maahan ja ryhtyi jäljestämään. Ilmeisesti kauriit nyt sitten sekoittivat sen pienen pään niin tehokkaasti, että suoritus hajosi jo heti alkuunsa. Ehkä siitä siis vielä jäljestävä koira tulee... :) Netan sisarussarjasta avoimessa luokassa olivat myös Jätkä ja Hilla. Molemmille jäljeltä yksi harmittava hukka ja siis kakkostulos. Jätkälle Avo 2 32p. ja Hillalle Avo 2 35p. Avoimen luokan nestori Aapo 9v. sen sijaan laittoi kuonon maahan, ja eteni määrätietoisesti jäljen alusta loppuun. Aapolle hienosti Avo 1 45p. avoimen luokan paras koira, ja Oskun vati -kiertopalkinto. :) Tämä oli Aapon toinen ykkönen, joten se myös otti ja siirtyi nyt voittajaluokkaan! |
|
Voittajaluokassa puolestaan jäljestivät Tahvo, Nelli ja Tessa. Tahvon nenä oli vielä talven jäljiltä vähän ruosteessa, ja niinpä matkaan sattui kaksi hukkaa. Tuloksena sille Voi 3 23p. Nelli puolestaan otti ja teki yhden parhaimmista jäljistään... mutta sitten se rontti teki kaadolla saman tempun minkä niin monesti aikaisemminkin. Eli se vaan vähän haistoi sorkkaa ja jatkoi matkaa. Siihen meni siis Nellin ykkönen, sillä kaatokäytöksestä tuli vain yksi piste. Saadakseen ykköstuloksen pisteitä tulee tästä kohdasta saada vähintään 2. Loppupisteet 44 olisivat siis riittäneet ykköseen hienosti, mutta nyt tuloksena kuitenkin Voi 2 :( Hukattoman jäljen teki myös Tessa, joka sekin meinasi ottaa ja kävellä ohi kaadon, mutta onneksi kehotuksesta kuitenkin kääntyi ja palasi takaisin kaadolle. Tessalle Voi 1 43p. Yksi vielä uupuu... :)
3.5.2014 Jäljet
on nyt metsässä muhimassa, huomenna nähdään löytyykö sorkat. Tänään on kuitenkin
kisattu agilityssa kahden koiran voimin. Riitalle ja Tessalle medi 1 luokassa
kahdelta ekalta radalta hylky, mutta kolmannella sitten tärppäsi. Hyppyradalta
hieno 0-tulos miinusajalla ja Tessan ensimmäinen LUVA-tulos!! Sijoituskin oli
vielä toinen. Matias ja Nelli puolestaan tekivät medi 2 luokassa kolme rataa
tasaisella sarjalla. Kaikilla radoilla vitonen radalta ja vähän yliaikaa,
sijoitukset toinen, toinen ja kolmas. Kolme rataa, kolmesti palkinnoilla... ei
pöllömmin. :) Huomenna samat koirat lähtevät sitten nuuhkuttelemaan verijälkeä.
Toivoa sopii, että koiruudet huomenna muistavat missä lajissa olikaan tarkoitus
kerätä niitä nollia ja missä ei... ;)
2.5.2014 Kolme
vuotta sitten päivänvalon näki Nellin poikaviisikko. Onnittelut koko koplalle;
Mauno, Eppu, Luca, Taavi ja Joe. :)
Tulossa onkin sitten taas varsin koirapainotteinen viikonloppu. Cockereiden Pyhtään mejä-koe vie meidän perheen enemmän ja vähemmän täysipainoisesti metsään koko viikonlopuksi. Lisäksi huomenna Pyhtään agikisoissa starttaavat Riitta ja Tessa, sekä Matias ja Nelli. Toivotaan, että viikonlopun jälkeen kerrottavana olisi muitakin kuin kisakokemus kuulumisia. :) No, vaikka sitä tietysti toivoo, että kokeissa niitä onnistumisiakin nähtäisiin, niin ennen kaikkea mukavaa nähdä taas useampia kasvatteja mukana harrasteissa. Se, että lähdette mukaan on kuitenkin jo itselleni se paras palkinto. ...Ja samalla myös kannustin vuosi toisensa jälkeen kokeita järjestää. :)
|
|
Pennut puolestaan ovat tänään muuttaneet uusiin tiloihin. :) Pentulaatikko on purettu, ja ipanat saivat oman aidatun alueen Karoliinan huoneesta. Ja jahka nyt ikää tulee vähän lisää niin aitauksesta on oma ovi suoraan takapihalle. :) Nyt kuitenkin riittää vielä ihmeteltävää tässä uudessakin avartuneessa maailmassa. Muitakin uusia juttuja on pentujen elämään tullut. Ne ovat saaneet maistella jauhelihaa ja piimää, ja ensimmäinen matokuurikin on pupseille annettu. Lisäksi tänään otettiin lapsukaisista ensimmäiset seisotuskuvat. ...Noh, yhteistyöhalu on toisilla heikkoa ja toisilla vielä vähän heikompaa. Lopputulokset eivät siis vielä ole kovin kummoisia, mutta siellä ne nyt pentusivulla kuitenkin ovat. :)
|
|
24.4.2014 Pennut
täyttävät huomenna kolme viikkoa ja alkavat pikkuhiljaa liikkua yhä enemmän
neljällä jalalla. Ensi viikon aikana lienee jo tarve siirtää ne vähän väljempiin
tiloihin. Jännä nähdä minkälaisia niistä alkaa sen jälkeen kehittymään. Tällä
hetkellä kaikki ovat vielä kovin samanlaisia pötkylöitä, jotka lähinnä vielä
syövät ja nukkuvat... Valveillaoloajat ovat vielä kovin lyhyitä. Mitä silloin
tapahtuu, sen pääsee kurkistamaan parista videonpätkästä. :) Olkapa hyvät:
Video 1 &
Video 2
Aurinkoisen sään kunniaksi meidän perhe suuntasi tänään kevätretkelle mökille. Järvi oli tyyni ja aurinko paistoi niin lämpimästi, että rannassa pärjäsi mainiosti lyhythihaisessa paidassa. Uskomattoman hieno keli siis huhtikuiseksi päiväksi... :) Koirista meillä oli mukana tällä kertaa vain Netta, mutta sepä sitten ottikin ja heitti omatoimisesti talviturkin ihan useampaan otteeseen. Vau, sen uimahalut ovat selvästi viime kesästä kypsyneet. :) |
|
17.4.2014
Pennut täyttävät huomenna kaksi viikkoa, ja ensimmäiset availevat jo silmiään.
"Viljolla" on jo molemmat silmät auki, ja loputkin vähintään jo luomiraoista
vähän kurkistelevat. Myös pyrkimys jaloilleen on jo kova. Lilli-emosta
puolestaan on tullut samanlainen lusmu, kuin kaikista muistakin emokoiristamme.
Se tuntuu siis täysin luottavan siihen, että a) kukaan ei tee mitään pahaa sen
lapsille ja b) joku varmaan ne hoitaa joka tapauksessa... ;) Se siis lähtee jo
mielellään vähän lenkille ja muutenkin himmailee pääsääntöisesti kaikkialla
muualla kuin pentulaatikossa. Kaiken huippu tosin on jo se, että se on siirtynyt
öisin takaisin sänkyyn nukkumaan. Ja kun pennut ryhtyvät yöllä kutsumaan emoa,
siihen herää kuulemma ensin emäntä, joka sitten ottaa ja herättää tyynesti
kuorsaavan emon. ;)
14.4.2014
Netan ja Topin eilisistä jälkiharkoista tuli otettua myös videokuvaa. Tässä
sisarusten harkkajäljet. Topin jäljestä tosin tässä puuttuu nyt ihan alku, koska
se oli kuvattuna puhelimella alkuun pystysuunnassa.
13.4.2014
Nellin agikisavideot löytyvät nyt seuraavista linkeistä:
Rata
A,
Rata B ja
Rata
C
Tämän viikonlopun aikana on nyt sitten virallisesti avattu myös mejä-kausi. :) Ensimmäiset harkkajäljet on tehty ja tänään myös ajettu. Nitakin pääsi tänään vähän fiilistelemään jäljelle. Se oli ihan into pinkeänä, kun pääsi Netan ja Topin jälkiä purkamaan. :) Enpä muista että ihan viimevuosina olisimme näin aikaisin metsään päässeet. No mutta hyvä näin, sillä ensimmäinen mejä-koe kurkistelee suorastaan jo ovella. Ensimmäiset koejärjestelyt tehdään viikonvaihteessa 3.-4.5. jolloin Pyhtäällä jäljestetään Cockerspanielit ry:n kerhonmestaruudesta. Ilmoittautuminen päättyy muuten 15.4. eli vielä ehtii ilmoittautua... ;) Mejä-jälkien lisäksi eilen treenailtiin myös vähän jälkeä ja hakua taippareita varten. Kunhan tästä vielä vähän ilmat (ja vedet) lämpiävät niin koetetaan järjestää vielä jotkut toisetkin treenit. Jospa ensi kesänä nähtäisiin sitten mahdollisimman monta koiruutta itse taippareissakin. :)
...Ja kun eilisiä taipparitreenejä varten tuli pakastimesta sulatettua yksi pieni fasaani niin pitihän sitä sitten tänään antaa koiruuksien vähän noutaakin. Nitan ja Hetan kohdalla kyse oli lähinnä koirien aktivoimisesta, Netan kohdalla sen sijaan tämä oli ehkäpä avaus tavoitteelliseen noutotreeniin. Tähän mennessä sen kanssa on noutoa harjoiteltu oikeastaan vain tokon noutokapulalla ja damilla, linnulla sen kanssa ei juurikaan ole treenattu. Siihen nähden näimme tänään Netaltakin jo ihan hyviä suorituksia. Alla kuvia kolmen sukupolven fasaaninoudoista; Nita 12v, Heta 9v & Netta 2v :)
10.4.2014 Agilitytuloksia Kotkan iltakisoista. Maanantaina ykkösluokan radalla
starttasivat pitkästä aikaa Tessa ja Riitta. Radalta vitonen ja yliaikaa +8,32
sek. Sijoitus 6/11. Toiselta radalta hyvä hylky. Tiistaina oli sitten Nellillä
ja Matiaksella kolme rataa kakkosluokassa. ...Ja niinhän siinä taas kerran kävi,
että tämä parivaljakko oli palkinnoille, ja jopa kolmesti!! Ensimmäiseltä
radalta kepeiltä vitonen ja yliaikaa +4,18 sek. Tulos siis 9,18 ja sijoitus 3/10
Toiselta radalta hienosti puhdas rata, mutta harmittavasti yliaikaa +2,13 sek.
Tällä tuloksella kuitenkin toinen sija. Kolmannelta radalta tuli kymppi
ja aikavirhettäkin +11,45 sek. Muilla meni kuitenkin vielä huonommin, ;) ja niinpä
toinen sija. Nellin radat on kuvattu, joten niistä on videoita tulossa...
Mitä sitten kuuluu pentulaan? No sinne kuuluu ihan hyvää. Pennut kasvavat tasaisen varmasti ja vaikuttavat kaikin puolin reippailta. :) Ensimmäinen viikko alkaa pian olla takana, ja pikkuhiljaa se kaikkein suurin huolen aika pentujen kanssa ohitettu. Vielähän sitä toki voi tapahtua vaikka mitä, mutta ensimmäisistä kriittisistä päivistä on nyt kuitenkin taas selvitty. Aika lailla viimeisen viikon aikana kaikki vapaa-aika on kuitenkin siellä pentulaatikon laidalla mennyt. Melkoisen monta sähköpostiakin on siis postilaatikossa odottamassa vastausta, sillä koneen ääressä on tullut roikuttua varsin vähän. Koetan viikonlopun aikana kiteytyä niihin... Alla pari tuoretta kuvaa lapsosista tältä illalta.
7.4.2014
Hei meillä valvotaan... Tai ehkä oikeammin Lillin kotona Laitakadulla. Pennut
kasvavat ja voivat hyvin, mutta maitoa Lilliltä sopisi tulla vähän enemmänkin.
Niinpä parin viimepäivän aikana on pennuille annettu lisämaitoa myös
pulloruokinnalla. Ja kuinka ollakaan erityisen nälkäisiä pentuset ovat tietysti
yöaikaan. ;) Krooninen väsymystila pehmittää tunnetusti pään ja niinpä
ensimmäisen kerran myös meidän pennuilla on tässä kohtaa kaikilla jo työnimet.
Ensimmäisenä syntynyt kaikkein tummin poika oli pennuista myös se kaikkein
suurin (kuinkas muutenkaan) ja sen ulos saaminen oli Lillille kaikkein suurin
ponnistus. Pennun synnyttyä totesimme, että no tämähän on ihan kunnon jytky. Jo
samana iltana kun pentuja punnittiin väsymys alkoi olla niissä kantimissa, että
tuosta jytkystä tuli sitten työnimeltä Timo Soini... Ja kun politiikkoihin
päästiin niin toisena syntyneestä toiseksi tummimmasta pojasta tuli sitten
tietysti Sauli. Viimeisenä syntynyt pentu oli heti alkuun vähän voimaton, ja
sitä piti melko pitkään hieroa, jotta se otti ja ryhtyi imemään. Sitä myös
ensimmäisen vuorokauden aikana sitten tietysti piti vähän erityistarkkailussa.
Niinpä siitä tuli Viljo viimeinen. Tytöistä isompi puolestaan on tänään ollut
saamaansa palveluun melkoisen tyytymätön. Se tuntuu olevan pienestä pitäen hyvin
vaativa ja tahtova. Niinpä se sai tänään työnimen räyhä-Reetta. Vastaavasti
pienempi ja vaaleampi narttu nimettiin siiten viileäksi Venlaksi. Enää oli ilman
työ nimeä yksi poika, hyvin samannäköinen kuin Viljo viimeinen. Niinpä siitä
tuli sitten Viljon kaveriksi Väinö. Pentulaatikossa meillä on siis nyt Soini,
Sauli, Väinö, Viljo, Reetta ja Venla. ;-) Joopa joo, kaikkea se univelka
teettää... :D
5.4.2014
Lillin pennut syntyivät aikaisin perjantaiaamuna. :) Jo torstaiaamuna näytti
siltä, että tänään alkaisi tapahtua. Lilli oli levoton, lopetti syömisen ja
lämmöt olivat alle 37. Kuljin töissä koko päivän puhelin taskussa ja valmiina
lähtemään kesken työpäivän. No päivä meni ja ilta tuli... Kymmenen aikaan
illalla, lähtiessäni Lillin luota kotiin, sanoin sillä että mun pitäis kuule
olla perjantaina yhdeksältä töissä... No kahdelta yöllä meni ensin vedet ja
kolmen aikaan syntyi ensimmäinen pentu. Sen jälkeen syntyi ripeässä tahdissa
viisi lisää. Viimeinen pentu syntyi viiden aikoihin, ehdin siis hyvin sinne
töihinkin. ;) No yöunet nyt tosin jäi vähän vähiin, mutta onneksi oli lyhyt
työpäivä. :) Pentulaatikossa tuhisee nyt kuitenkin neljä pientä poikaa ja kaksi
pientä tyttöä. Lilli ja pennut voivat hyvin. Toki täytyy taas muistaa kuinka
kriittisiä ensimmäiset vuorokaudet ovatkaan... Kaikkien pentujen paino on
kuitenkin lähtenyt nyt jo nousemaan, joten alku ainakin näyttää kaikkien osalta
lupaavalta. :)
|
|
2.4.2014
Odotus jatkuu... Taisi Lillin eilisaamun lämmöt ja syömättömyys olla sen
järjestämä aprillipila. ;) No saipahan se vajaan vuorokauden pidettyä
puoli sukua varpaillaan, kunnes sitten iltapäivästä otti ja söi hyvällä
ruokahalulla kupillisen evästä. ;) No ei ne lämmöt edelleenkään kovin korkealla
ole, mutta sen verran nyt kuitenkin, että odottelemme niiden vielä laskevan.
Tänä aamunakin ruoka kelpasi, ja aamutuimaan Lilli kävi pellon laidassa
kurkkaamassa fasaanejakin. Ainakaan seuraavaan vuorokauteen siis tuskin tapahtuu
vielä mitään... Pentulaatikon kasaamisesta huolimatta Lilli on tänään kaivanut
kuopan myös hiekkalaatikkoon laivan alle. Koska kelit nyt kuitenkin on aika
vilpoisat niin koetamme kuitenkin sinnikkäästi tarjota sille toistakin
vaihtoehtoa. ;)
1.4.2014
Hmm... näyttää siltä, että pentujen syntymää ei ehkä tarvitse odotella enää
pitkään. Lillin lämmöt alkavat jo olla varsin alhaalla ja tänään se on lisäksi
syönyt tosi huonosti. Alamme siis olla Lillin suhteen ns. "hälytysvalmiudessa."
:) Voi toki olla että vielä tässä se pari kolme päivää menee, mutta ihan yhtä
hyvin voi alkaa tapahtumaan jo vaikka ensi yönä... No noin muuten Lilli
vaikuttaa kuitenkin rauhalliselta ja hyvävoimaiselta. Lähtipä se eilen vielä
ihan intopinkeänä iltalenkillekin. Tosin sadan metrin määrätietoisen lenkkeilyn
jälkeen se taisi todeta, että ei sittenkään. Niinpä otettiin kurssi takaisin
kohti kotia, sillä epäilimme, että muuten saatetaan saada kantaa se kotiin. ;)
30.3.2014
Muutama kuva "virtahevosta." :) Ensimmäisestä astutuksesta on nyt kulunut 58
vrk. ja Lilli painaa reilun 17kg. Selkä notkottaa ja vatsa on laskeutunut alas.
Pentujen liikkumisen voi myös jo tuntea laittamalla käden vatsan päälle. ...Ja
kyllä siellä ihan useita pikkucockereita potkii. :)
29.3.2014
Viikko vielä... tai ehkä vähän vajaa. Sen verran pitäisi Lillin vielä jaksaa
vatsansa kanssa. Viimeisen viikon aikana Lilli onkin jo saanut lempinimen
virtahepo, sen verran suuri se alkaa jo olla. Lenkkeilyksi Lillille riittää
retki postilaatikolle - jonne on siis ulko-ovelta matkaa ehkä sen kymmenen
metriä. ;) Tosin öiseen aikaan Lilli on sitten ulkoiluttanut kotiväkeään myös
takapihalla. Aamuyöllä se siis nousee ylös, käy juomassa ja pyrkii pihalle.
...ja siihen se kiire sitten loppuukin. Kaikessa rauhassa se haistelee kevään
tuoksuja, tutkii kukkapenkistä nousevia krookusten alkuja, katselee tielle
näkyykö jo aamupostinkantajaa ja sitä rataa... Vasta siinä kohtaa kun joku
kotiväestä on taatusti saatu hereille raittiissa ilmassa suvaitsee Lillikin
tulla takaisin sisälle nukkumaan.
Lilli on aloittanut myös
asuntoesittelyissä käynnin ja vahvin ehdokas pentujen majapaikaksi tuntuu
silläkin olevan ns. laivan alunen. Pihalla siis lasten vanha hiekkalaatikko,
johon on rakennettu laivan hytti. Hytin alla puolestaan on suojaisa kolo, johon
Lilli juuri ja juuri mahtuu. Kun Lillin laskee pihalle niin sinne laivan
alle se siis sujahtaa. No huomenna olisi tarkoitus rakentaa Lillille
pentulaatikko, ja esitellä se sille, jos nyt ei muuta niin edes kilpailevana
vaihtoehtona. ;)
"8kk kookas, hieman pitkärunkoinen. Syvä, hieman
takaluisu kallo. Hyvät silmät ja ilme. Hyvä kaula. Vielä pehmeä selkälinja.
Kapea etuosa. Hyvä rintakehä. Lyhyt ja luisu lantio. Hyvä luusto. Hieman
pehmeä karvapeite. Hyvä askelpituus. Saisi esiintyä iloisemmin." "8kk, erittäin hyvin kehittynyt. Iloisesti esiintyvä. Hyvät mittasuhteet. Hyvä pään pituus ja ilme. Riittävä kaula ja eturinta. Ikäänsä hyvä runko. Hyvät takakulmaukset, luusto ja käpälät. Hyvä karvapeite ja liikkeet." |
|
...Ja kun eilen laittelin kuvia Lillistä, niin illalla kotijoukot olivat sen vielä punninneet. Koiruli painoi 16,2 kg! Eli ihan pikkuisen on tullut lisää painoa, sillä lähtöpaino oli siinä n. 12kg.
22.3.2014
Seitsemän viikkoa odotusta takana ja kaksi vielä edessä... Lilli kävi tänään
kylässä, ja samalla siistittiin sitten vähän turkkiakin sillä ajatuksella, että
pentulaatikossa on kohta mukava köllötellä. Lilli alkaa olla jo kohtuullisen
iso, ja liikkuminen ja touhuaminen alkaa selvästi olla sille jo haasteellista.
Pieni juoksupyrähdys parhaan kaverin Netan kanssa sentään vielä nähtiin, mutta
muuten Lilli meni kyllä pitkin lattioita tai loikoi terassilla. Jos vatsa
kasvaa samaa vauhtia kuin viimepäivät, niin viimeisestä viikosta saattaa kyllä
tulla Lillille melkoisen tukala. :-/ Tällä hetkellä Lilli voi kuitenkin vielä
ihan hyvin. Ruoka maistuu ja pari kertaa päivässä se jaksaa myös käydä pienillä
rauhallisilla lenkeillä. Tosin siinä missä se vielä reilu viikko sitten teki
vajaan tunnin kevyitä iltalenkkejä, on lenkki supistunut nyt isompaan
korttelikierrokseen. Viikon päästä ei ehkä päästä enää kuin pikkukortteli, jos
edes sitä, siihen kun sattuu väkisinkin myös yksi ylämäki. ;)
|
|
15.3.2014
Kotkan agikisat. Matias ja Nelli olivat kisoihin jo suunnitelleetkin lähtevänsä,
ja koska Lilli mammaloman takia oli estynyt osallistumasta sain houkuteltua
Matiaksen myös Hetan kartturiksi. Niinpä tänään kisoissa starttasivat äiti ja
tytär. Hetalla oli ollut intoa ja vauhtia, mutta hippusen enemmän olisi tarvittu
vielä tarkkuutta. Ekalla radalla esteen ohitus ja suoritus väärään suuntaan ->
hylky. Toisella radalla paha keppikulma teki ensin tepposet ja sitten pujottelu
keskeytyi viimeisellä välillä, pyörimistä, ja aikaa paloi... peli oli siis jo
ns. menetetty ja Matias päätti ottaa esteen alusta, ja taas virhe -> hylky
kepeiltä. Muuten rata olikin mennyt sitten varsin kivasti. No joka tapauksessa
kotiin palasi väsynyt ja tyytyväinen koira. Se oli tänään saanut jotain tosi
kivaa ekstratoimintaa. :)
Nelli pisteli sen sijaan tänään ainakin miltei parastaan. Ekalta agiradalta puhdas rata ihanneajan puitteissa. Aika -0,01 mutta sehän riittää. :P Sijoitus toinen ja samalla Nellille toinen LUVA!! Yksi uupuu enää luokkanoususta. Se olisi ollut tarjolla jo vaikka heti seuraavasta startista, mutta siitä Nellille vitonen keppien sisäänmenosta, ja lisäksi muutama sekunti yliaikaa. Kaikki radat on tänään myös kuvattu, joten tässä olkaapa hyvät: Heta Rata1 ja Rata2 Nelli Rata1 ja Rata2
...Ja mitä kuuluu
Lillille? Hyvää kuuluu :) Ulkomuodollisesti Lilli on viikossa muuttunut jo
melkoiseksi lylleröksi, mutta ruoka on sentään ryhtynyt taas maistumaan. Nyt kun
eväät vaihtuivat starter-muonaan, on sitä voinut ainakin toistaiseksi syödä
hyvällä ruokahalulla ilman mitään sirkusteluja. Nyt sitten vaan toivotaan, että
ruokahalu jatkuu odotuksen loppuun saakka.
|
|
6.3.2014
Yhtä juhlaa... Tänään ensimmäisen cockeripentueemme syntymästä tulee kuluneeksi
tasan 20 vuotta! Tämä pentue ja pentueen emä ovat jo sateenkaarisillalla, mutta
silti aina sydämessäni. <3 Kymmenen vuotta sitten juhlimme pentueen
kymppisynttäreitä. Niin monta muistoa tulee mieleen näitä kuvia katsellessa. ->
kymppisynttärit
...Ja kuin jatkuvuuden merkiksi 6.3. on myös seuraavan, kymmenennen pentueemme emän oma syntymäpäivä. Lilli täyttää siis tänään kolme vuotta! Lilli onkin jo viimeisen viikon tainnut tehdä tilaa synttärikakulle, sillä niin huonosti sille on viimepäivinä ruoka maistunut. Epäilemättä Lilli olisi valmis kasvattamaan pentueensa vaikka pannukakuilla mutta olemme olleet aiheesta hieman erimielisiä, ja todenneet että ravitseva emokoiran eväs olisi nyt kuitenkin parempi vaihtoehto. No onneksi Leinosen perheessä on kokemusta kranttuilevasta emokoirasta, Nellihän harrasti samaa kolme vuotta sitten. Odottavan mammakoiran ala carte keittokirjalle, jonka vitsailimme Nellin kanssa syntyneen, on siis taas käyttöä. ;) Kranttuilusta huolimatta Lillin vatsa on kyllä kasvanut viikkoihin nähden jo melkoisesti, ja kaikenlainen liikkuminenkin on Lillin mielestä jo ihan jostain syvältä. Tai no kotiinpäin se kulkee kyllä ihan reippaasti, mutta kotoa poispäin sitä saa kutakuinkin vetää perässään. Myös sänkyyn hyppääminen alkaa jo selvästi olla Lillille vaikeaa, ja kerällä se ei enää nuku. (Niin siis ripsessa Lillihän siis toki nukkuu sängyssä, kuinkas muuten...) Nähtäväksi jää saako se yhtä hyvää palvelua kuin Nelli muutama vuosi sitten vai kokeeko Lilli ehdottamani kohtalon, ja saa häädön makuuhuoneesta. ;)
.
1.3.2014
Näyttelyvuosi tältä vuodelta avattu. Tuloksena lähinnä kokemusta, mutta
toisaalta eipä sen suurempia tavoitteita ollutkaan. Tärkeintä oli tutustuttaa
pennut Iitu ja Kaapo näyttelyhulinaan, ja siinä tavoitteessa kyllä onnistuttiin.
Pentujen lisäksi näyttelyyn oli ilmoitettu myös Nita (koska jo ilmaiseksi
pääsee... ;-)) ja Netta ihan sillä ajatuksella, että käydään kokeilemassa meille
uutta tuomaria. Suuren koiramäärä vuoksi pennut ja veteraanit oli sitten
kuitenkin siirretty toiselle tuomarille. Kaapolle Pek 1 ja Iitulle Pek 2, mutta
ei sitten muuta. Molemmille kuitenkin varsin kivat arvostelut, ja ennen kaikkea
sitä kokemusta. Vaikka selvästi vähän jännittikin, molemmat esiintyivät kehässä
reippaasti ja tosi kauniisti. Tuomari sen sijaan oli tainnut nousta ylös
väärällä jalalla. Kokeneemmat koiranäyttelykävijät eivät ehkä ihan pienistä
sähinöistä hätkähdä, mutta erityisesti pentuluokan koirien kanssa kehässä
saattaa usein olla varsin kokemattomiakin esittäjiä (kuten tänäänkin).
Ystävällinen ja kannustava suhtautuminen saattaisi silloin olla enemmän kuin
paikallaan, ainakin jos toivotaan näiden ensikertalaisten tulevan myös toiste.
Nita esiintyi iloisen reippaasti veteraaniluokassa ja sai erityisesti tuomarilta kehuja eturinnastaan, joita ei kuulemma enää nykyajan cockereilla näyttelyssä näe. No ehkä tässä olisi rodussa parantamisen varaa, vaikea sanoa näillä meidän näyttelykäynneillä. ;) Nitalle tulokseksi tänään Vet Eri/2
Netta oli sitten lopulta koirista ainut, joka oli etukäteen ilmoitetun tuomarin kehässä. Vaikka kehää kovasti koetinkin seurailla, vähän epäselväksi itselleni jäi minkälainen se ihannecockeri tänään olisi ollut. No, Netalle nyt joka tapauksessa tänään Avo EH/4. Nitan ja Netan arvostelut löytyvät niiden omilta sivuilta, Iitun ja Kaapon omat tässä:
Iitu:
Feminiinisen kaunispäinen, jolla oikea purenta. Tummat silmät, hyvät pään
sivulinjat. Kaunis kaula ja ylälinja. Hieman luisu lantio. Alhainen
hännänkiinnitys. Voisi olla kulmautunut edestä paremmin. Hyvät takakulmaukset.
Liikkuu edestä vallattomasti, takaliike ok. Ikäänsä erinomainen turkinlaatu. Pek
2
Kaapo:
Voimakaspäinen, selvä sukupuolileima. Vahva kuono, oikea purenta, tummat silmät.
Hyvin asettuneet korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Pitkähkö lanneosa. Hieman luisu
lantio. Hyvät takakulmaukset. Riittävä rinnan syvyys. Vielä vallattomat
liikkeet. Pek 1
27.2.2014
Pian on kulunut neljä viikkoa Lillin ja Tahvon treffeistä. Tahvo on lopultakin
asettunut, ja palaillut takaisin normaaliin arkeen. Se ei siis enää yritä
kiivetä terassin aidan yli tai suunnittele pakoa ikkunasta. ...Tai edes ravaa
etuoven ja takaoven väliä ja jollota mennessään. ;) Lenkkeilyt vapaana sujuvat
siis taas, ja ruokakin kelpaa.
Lilli puolestaan on viime päivät nakerrellut ruokansa nappula kerrallaan, ja lenkkeily sitä nyt ei ole kiinnostanut pätkän vertaa. (paitsi kotiinpäin...) Selvästi se on myös pyöristynyt, joten epäilys siitä että kantavana olisi, on ollut jo viikon verran aika vahva. No tänään ultra sen sitten vielä vahvisti. Ultrassa löytyi useita cockerinalkuja, pentuja on siis odotettavissa noin viiden viikon päästä, viikon 14 lopulla. Nyt Lilli saa jäädä mammalomalle kaikista harrastuksista, ja keskittyä kasvattelemaan vatsaansa. :)
|
|
13.2.2014
Voi Tahvo sentään... :D Vajaa pari viikkoa sitten Tahvolla ja Lillillä oli
treffit, ja me vielä ennen sitä mietimme mahtaako vajaa 6v. uros, joka ei ennen
ole päässyt astumaan, ymmärtää mitään juoksuisen nartun päälle. No se tuli varsin
nopeasti selväksi että ymmärsi se, ja niinpä Tahvo sai sitten luvan astua Lillin
ihan kolmesti. Tahvon lähtiessä kotiin, totesin sen kotiväelle, että nyt sitten
Tahvo tietää mitä tehdään kaikille kylän juoksuisille nartuille. Ja kuinkas
siinä sitten kävikään... Ei mennyt kuin pari päivää ja Tahvo oli jo toistamiseen
kateissa. Seuraavana päivänä Tahvoa haettiin sitten kotiin jo autokyydillä, se
kun oli ollut riiuureissulla juoksuisen kooikerhondje tytön luona. Harmi vaan
Tahvon kannalta, että narttu oli sisällä ja Tahvo itsekin tuli teljetyksi nartun
ulkotarhaan. Tältä istumalta kotiväki päätti, että Tahvo lenkkeilee siis ainakin
tovin hihnassa. Vaan tästäpä ei Tahvo lannistunut... Viime maanantaina se
otti ja karautti karkuun aamupissiltä. Tähän mennessä Tahvon ykkösprioriteetti
on ollut ruoka, eikä ole ollut epäilystäkään etteikö se olisi aamulla tullut
kiireen vilkkaa sisälle aamupalalle. Emäntä vielä otti ja huomasi koiruuden
aikeet ja komensi sisälle, vaan mitä teki Tahvo... otti ja kiihdytti vaan
vauhtia. ;-) Ei auttanut emännän muu kuin jättää omat aamuaskareet kesken ja
lähteä autolla ajelemaan ympäri kyliä, pohtien siinä samalla kaikki
mahdolliset narttukoirien omistajat. Lopulta Tahvo löytyi reilua tuntia
myöhemmin, mistäpä muualta kuin läheltä koikkerin kotia, josta hurmuri reteästi
oli tulossa jo kohti kotia. Nyt siis vaan toivotaan, että juoksujen jälkeen tämä
narttu ymmärtää näyttää Tahvolle hammasta, ja saa ehkä Tahvonkin asettumaan
ruotuun. Ja jos kevään mittaan Korian suunnalla alkaa esiintymään luppakorvaisia
yllätyspentuja, niin syyllisen taidamme tietää... Kukaanhan ei siis tosiasiassa
tiedä, kuinka monta muuta juoksuista narttua Tahvo on ehkä reissuillaan jo
ehtinyt tavata. ;)
2.2.2014
Meillä on muutaman päivän ollut kotona koiravieras, kun Tahvo otti ja asettui
osaksi laumamme viime torstaina. Tahvolle oli suunniteltu treffit Lillin kanssa,
ja koska Tahvolla ei entuudestaan ole jälkikasvua, ajattelimme että aikaa on nyt
hyvä varata... No turhaan ajattelimme, sillä se oli sitten lopulta rakkautta
ensi silmäyksellä. :) Tahvo palasi tänään kotiinsa, ja nyt jäämme sitten sormet
ja varpaat pystyssä odottelemaan alkaako Lillin vatsa muutaman viikon päästä
pyöristymään. Jos hyvin käy, huhtikuun ensimmäisinä päivinä on luvassa
punakirjavia cockerilapsia. Kurkkaa tarkemmin pentusivulta. :)
Hyviä uutisia myös terveysrintamalta. Tahvo kävi eilen silmätarkastuksessa, ja silmät kaikin puolin terveet. :)
|
|
20.1.2014
Tammikuu taipuu jo loppua kohden, ja viimevuosi on yhä vetämättä yhteen. Mitä tapahtui meidän väellä viime vuonna? Tässä
lopultakin vuosi 2013
sanoin ja kuvin, olkapa hyvät. :)
Alkuvuosi meni melkoista hiljaiseloa pidellen ja lumitöitä tehden. Maisemat olivat vuosi sitten vähän toisenlaiset kuin nyt... Koiraharrasteisiin kuuluivat viikoittaiset agiharkat sekä Kimmon ja Netan uusi yhteinen harrastus; tokoryhmä. Maaliskuussa treffasimme myös isommalla porukalla Hyvinkään koirakylpylässä.
Kevät, kuten oikeastaan koko viime vuosi, oli myös aktiivista agikisaamisen aikaa. Tai siis tarkennettakoon, että Matias ja Riitta kisasivat ahkerasti, ja itsekin kävin ohjaamassa jopa ihan yksissä kisoissa. ;-) No mutta siis joka tapauksessa palkintosijoja kertyi niin Aapolle, Tessalle, Nellille, Lillille kuin Hetallekin. Palkintosijojen lisäksi Nellille vuonna 2013 Agi sert ja 1x LUVA medi 2 luokassa sekä Lillille 1x LUVA Mini 1 luokassa.
Lumien sulamisen jälkeen starttasivat meillä taas pihaprojektit osa ties kuinka mones... :) Kevään ja kesän aikana syntyi niin terassia, aidanpätkää, kivetystä, rappuset, yhdistetty kompostikatos-puukuuri sekä mm. muutamia istutusalueita. ...Ja kyllä tulevana kesänä voidaan sitten taas jatkaa siitä mihin viimekesänä jäätiin. :)
Kesä oli kaikin puolin hieno muutenkin. :) Sen lisäksi että aurinkoisia ja lämpimiä päiviä riitti ihan kiitettävästi, saimme heinäkuun alussa maailmaan myös uudet cockerilapset. Lisäksi alkukesästä ehdimme myös leireilemään cockereiden harrastusleirille. ...Eikä se jälkikokeidenkaan saldo kovin huonoksi jäänyt: kaksi uutta valiota ja useita kasvatteja kokeissa. :D Osalle kokemattomuuttaan tuloksena vielä pelkkää kisakokemusta, mutta vastaavasti myös hienoja onnistumisia. Näistä on hyvä ensi kesänä jatkaa. :) Taippareihin osallistui viime vuonna kolme kasvattia, joista kahdelle hyväksytty SPA1 tulos. Edellisen nollavuoden jälkeen suunta on oikea, mutta vielähän tässä parannettavaa jäi. Ehkä ensi keväänä hyvissä ajoin olisi siis taipparitreenille tilausta, otetaan siis menneistä vuosista opiksi ja koetetaan petrata viime vuodesta. :)
Kesän kääntyessä syksyyn, alkoi meidän
perheessä taas ns. normaali arki. Hoitovapaani päättyi koulujen alkuun ja meidän
koirilla alkoi taas arjen laatuaika. Pitkästä aikaa ne saisivat taas ihan omassa
rauhassa nukkua päiväunensa kenenkään häiritsemättä. :) No toki arkirytmiin
palaaminen on vaatinut myös veronsa harrastuspuolelta. Kaiken arjen
pyörittämisen keskellä, iltasin ja viikonloppuisin, ei enää ihan hirveästi ole
jaksanut harrastella. Koirien arkea ovat siis lähinnä olleet joka iltaiset
iltalenkit, ja siihen päälle kerta viikossa Netan tokoharkat ja Hetan agiharkat.
No paristi käytiin sentään syksyn aikana lähialueen näyttelyissä, joista
loppuvuodesta Valkealasta Netalle kotiin tuomisina varasert.
Näyttely- ja koetulosten lisäksi viime vuoteen mahtui myös iso määrä hienoja
terveystuloksia. Kiitos kaikille aktiivisuudestanne. On hienoa, että
kuvausikäisistä kasvateistamme peräti 89% on lonkkakuvattu! Näistä 69% A-A
lonkkaisia (22koiraa) 25% B-B /B-A lonkkaisia (8 koiraa) ja 6% toinen lonkka C
(2 koiraa)
Vuosi 2014... Taitaa tämäkin vuosi mennä koiraharrastamisen saralla omalla painollaan. Harrastellaan siis sen verran kuin hyvältä tuntuu, ja mihin aika riittää. :) Useampiakin näyttelyitä näyttäisi lähialueilla kuluvan vuoden aikana olevan, joten ehkäpä ainakin joissakin niissä käymme kehässä pyörähtämässä. Lisäksi olemme viimevuoden tapaan anoneet järjestettäväksi kolme mejä-koetta ja yhden spanieleiden taipumuskokeen. Siinä siis kesäksi jo ihan ohjelmaa. :) Ja tietysti jos tässä nyt oikein ponnekkaaksi heittäytyisi niin ainahan sitä voisi jotakin koettaa saada aikaan myös agilityn ja tokon sarallakin, siitä metästyskoulutuksesta puhumattakaan... No aika näyttää, ei oteta näistä mitään paineita. :) Pentusuunnitelmia meillä on nyt tälle vuodelle ensisijaisesti Lillille. Se on juossut viimeksi kesäkuussa ja odottelemme seuraavia juoksuja helmikuulle. Jos suunnitelmat toteutuvat luvassa on punakirjavia cockerilapsia huhti-toukokuulla. :)
11.1.2014
Nitan pojat: Miro ja Jasu tänään 7v. Rapsutukset molemmille! :)
7.1.2014
Agilitytuloksia heti vuoden alkuun. :) Sunnuntaina Kotkan kotikisoissa nähtiin
Lilli, Nelli ja Tessa. Lillille radoilta 10 ja 15, molemmat miinusajalla. Kepit
ja kontaktit olivat tällä kertaa Lillin kompastuskivet. Tessalle myös toiselta
radalta kymppi ja vähän yliaikaa, toinen rata meni hylyksi. Mukava paluu
kuitenkin tuloskantaan sitten viimekevään, jolloin Tessa viimeksi on agiradalla
kisannut. Nellille toiselta radalta kymppi ja hitunen yliaikaa, toinen rata taas
niin lähellä Luvaa että oikein harmittaa... Vitonen kepeiltä pienestä
pysähdyksestä, joka johtui siitä, että kartturi ryhtyi varmistelemaan oikeaa
sisään menoa. Muuten puhdas rata miinusajalla. Ja se sijoituskin luokan
kakkosena olisi siihen luvaan riittänyt. No se on usein niin pienestä kiinni...
Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun. :) Nellin ja Lillin radat oli myös kuvattu,
ne pääsee katsomaan seuraavista linkeistä:
Lilli A-rata,
Lilli B-rata,
Nelli A-rata,
Nelli B-rata
4.1.2014
Uusi vuosi, ja taas aika aloittaa uusi lehti päiväkirjaan. :) Viimevuoden
päiväkirja löytyy nyt edellisten vuosien kaverina arkistosta. Vuosi vaihtui
rauhallisesti kotona, ja koirat loikoivat lunkisti sohvalla. Varmaan ne olisivat
ilotulitustakin lähteneet katsomaan jos vaan olisi mukaan otettu. Nyt saivat
kuitenkin vartioida sisällä pienempien unta, kun itse kävimme vuoden vaihtumista
ulkona kotikadulla katsastamassa. :)
Vuoden ensimmäiset päivät on kotona menneet vielä lomaillen ja kuraisia koiria päivittäin pesten. Voi että sitä jo oikeasti toivoisi lunta tai edes pakkasta... Kurakelit ovat saaneet myös monet katsastamaan koiransa turkkiin ja kutsumaan itsensä kylään. Trimmipöydällä on siis riittänyt tällä viikolla koiria lähestulkoon joka päivä. Vielä jos jossain välissä olisi aikaa ja intoa noille omillekin. Tässä se on taas nähty, suutarin lapsilla ei ole kenkiä... Omat koirat ovat siis tällä hetkellä kaikki vähän enemmän tai vähemmän luuhkalettejä. :) No muutoin kaikille kuuluu kuitenkin hyvää. Nitakin näyttäisi siis toipuneen jouluisesta episodista, ja olevan ihan entisellään. ...Joskin sitä(kin) aivan selvästä kismittää nämä jatkuvat kurakelit. Iltalenkillä se ensimmäisen puolituntia kulkee happamasti puoli metriä takana, ilmeellä "Mut on pakotettu ulos." Vasta kun lenkki kääntyy kotiinpäin, alkaa sitäkin ulkoilu kiinnostaa. Ja siis jos vain mahdollista niin siinä kohtaa kun lenkille ollaan lähdössä, se ottaa ja katoaa maisemasta tai ei ainakaan ole näkevinään ja kuulevinaan että joku tässä nyt jotain uloslähtöä olisi tekemässä... ;-)