page 1 of 2

Poimintoja Lipen pentupäiväkirjasta

pe. 16.2. Pojat heräsivät tulooni. Kumpikin kävi hienosti tarpeillaan ja sitten kuin napista painamalla portin kimppuun haukkujen kera. Painit ja sitten taas syliin vuoron perään. Poikien turkit ovat kasvaneet kovasti kuten pojat muutenkin ja ääni vahvistunut. Nitalla oli tänään ihme hellyyspäivä. Se pyrki syliin ja puuhkaksi harteille. En voinut antaa kiivetä niskaan, kun omani ovat kipeät. Siinä sitten istuttiin me sylikkäin.

ma. 19.2. Voi hyvä hyssäys mikä vauhti ja vilinä alkoi kun päästin pojat portista väljemmille vesille. Ensin ympärijuoksua olohuone, keittiö, eteinen. Ruokakupit saivat kyytiä. Emäntä ei ollut muistanut että talossa on pikkuisia - oli jättänyt käsineensä turhan alas. Voi sitä löytämisen riemua! Tytötkin innostuivat, varsinkin Heta. Nita vahti pentujaan jousten toisen luota toisen luokse. Sitten yks kaks alkoi väsy tulla ja oli hyvä päästä omaan pesään. Kaksi päivää näkemättä ja tuntuu kuin pojat olisivat kasvaneet tuhottomasti!

ti. 20.2. Tullessani alkoi aamupäiväleikkien kirjo. Parasta oli kananmunakennon veto. Toinen toisessa päässä äheltäen ja toinen toisessa. Se antoi hyvän vastuksen molemmille.. Sitten äkkiä aitauksen toiseen laitaan kilpaa. Olohuoneen halkokoppa sai osakseen liian suuren huomion. Nostin pojat pois sen kimpusta. Nita syötti pentuja tai ainakin se näytti siltä. Pojat söivät tosi reippaasti. Kolme silmäparia vahti tiukasti portin toisella puolen. Heta ja Nita tosin eri syystä kuin minä. :-)

ke. 21.2. Aamu meni poikien leikkiessä ja ravatessa ympäri huushollia. Nostin ne aitaukseen ja suljin portin. Hetken päästä rymähdys ja molemmat ilmestyivät eteeni vauhdilla. Olivat nostosysteemillä saaneet portin auki! Nyt syönnin ja leikkien jälkeen talossa vallitsee kuitenkin syvä hiljaisuus.
 

tämän gallerian kuvat: Jaana Patrikainen & Johanna ja Kimmo Kääriäinen